{"id":2560,"date":"2013-11-12T09:17:52","date_gmt":"2013-11-12T07:17:52","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2560"},"modified":"2013-11-12T09:17:52","modified_gmt":"2013-11-12T07:17:52","slug":"viitseliaisyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2560","title":{"rendered":"Viitseli\u00e4isyys"},"content":{"rendered":"

\"puu2\"<\/a>’Olen seurannut muutaman vuoden ajan useitakin vastaavanlaisia blogeja kuin omani. Yleisen\u00e4 huomiona n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan se, kuinka merkinn\u00e4t harvenevat aina kun s\u00e4\u00e4 muuttuu. Kauniilla ilmalla kest\u00e4\u00e4 lyhyemm\u00e4n ajan, ennen kuin kuvat ja tekstit l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t perille, mutta viive siin\u00e4kin aluksi on. Synkemm\u00e4ll\u00e4 syyss\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menee huomattavasti kauemmin. T\u00e4m\u00e4 lienee aivan luonnollista, vai onko?<\/em><\/span><\/p>\n

Olen valokuvannut luontoa ja muutakin vuosikymmeni\u00e4 ja vaikka en ole koskaan erikoisemmin sanonut itse\u00e4ni valokuvauksen harrastajaksi, valokuvaajasta puhumattakaan, olen pit\u00e4nyt yll\u00e4 kuvaamisen taitoa, sit\u00e4 mik\u00e4 vuosien saatossa on kehittynyt. Niinp\u00e4 tavaksi tuli, ett\u00e4 jonkinlainen kamera aina liikkui mukana retkill\u00e4, joskus jopa rasitteeksi saakka. K\u00e4vin mieless\u00e4ni filosofista pohdintaa kuvien tarkoituksesta ja kuvauksesta ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. Kuka niit\u00e4 tarvitsee, kuka katsoo, mihin ne joutuu lopulta jne.? Varmaan tuttua aivoty\u00f6t\u00e4 muillekin. Nyky\u00e4\u00e4n en sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 niin ajattele. Sekin on varmaan digiajan tuoma muutos. Yksi sormen lipsahdus voi tuhota kaiken, joten kun haavoittuvuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt, ovat kysymyksetkin v\u00e4ljentyneet. Kun alkusyksyst\u00e4 koneeni varmuuskopio hajosi, otti syd\u00e4n yhden ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen muljauksen lis\u00e4\u00e4 ja k\u00e4det hikosivat, ahdistus nousi. Kun uusi kopio oli valmis, kaikki palasi omiin uomiinsa. Joku sanoi, ett\u00e4 levyn tuhoutuminenhan on hyv\u00e4 asia, se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Ei tarvitse en\u00e4\u00e4 murehtia sekaisesta kuva-arkistosta. Varmaankin vitsi, mutta totta toinen puoli. <\/em><\/span><\/p>\n

Mutta palaanpa siihen s\u00e4\u00e4n vaikutukseen kuvaamistapahtumassa. Kelopuun kuva tuli otettua vesisateessa, harmaana marraskuun aamuna, kun kaikkein mieluummin olisi j\u00e4\u00e4nyt peiton alle uinumaan kuin l\u00e4htenyt koiran kanssa lenkille. Se kuitenkin vaati ja silloin oli ment\u00e4v\u00e4. Kuva ei ole hienoista hienoin, sen tummuus kuvastaa paitsi syysharmautta niin my\u00f6s ahdistusta metsiemme nykytilasta. Se on yksin\u00e4inen s\u00e4\u00e4st\u00f6puu hakkuuaukealla, joka ei onneksi n\u00e4y kuvassa. Kuitenkin pid\u00e4n kuvasta. Se on viitseli\u00e4isyyden tuotos. Kun l\u00e4hdin ja kun otin kameran mukaan ja kun viitsin suunnata sen kohti tuota puuta ja painaa viel\u00e4 laukaisijaakin. Se antoi muiston hetkest\u00e4, joka s\u00e4ilyy t\u00e4ss\u00e4 kuvassa. Itselle se merkitsee t\u00e4t\u00e4 muistikuvaa. Mit\u00e4 se voisi merkit\u00e4 muille? Tunnelmaa, ankeutta, kauneutta, viitseli\u00e4isyytt\u00e4… En tied\u00e4.<\/em><\/span><\/p>\n

Paljon enemm\u00e4n pit\u00e4isi liikkua ulkona ns. huonolla s\u00e4\u00e4ll\u00e4, sateessa, tuulessa, h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4, loskakeliss\u00e4. Silloinkin l\u00f6ytyy kuvattavaa, silloinkin on jotain sanottavaa. Ehk\u00e4p\u00e4 blogikirjoituksetkin tulisivat n\u00e4in monipuolisemmiksi ja mielkk\u00e4\u00e4mmiksi.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen seurannut muutaman vuoden ajan useitakin vastaavanlaisia blogeja kuin omani. Yleisen\u00e4 huomiona n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan se, kuinka merkinn\u00e4t harvenevat aina kun s\u00e4\u00e4 muuttuu. Kauniilla ilmalla kest\u00e4\u00e4 lyhyemm\u00e4n ajan, ennen kuin kuvat ja tekstit l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t perille, mutta viive siin\u00e4kin aluksi on. Synkemm\u00e4ll\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":7,"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[39,469,303],"class_list":["post-2560","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tarinat-kuvasta","tag-filosofia","tag-hamara","tag-valokuva"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2560","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2560"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2560\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2565,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2560\/revisions\/2565"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2560"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2560"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2560"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}