{"id":2572,"date":"2013-11-14T08:23:40","date_gmt":"2013-11-14T06:23:40","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2572"},"modified":"2013-11-14T08:26:15","modified_gmt":"2013-11-14T06:26:15","slug":"tahtikirkas-lumivalkea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2572","title":{"rendered":"T\u00e4htikirkas, lumivalkea"},"content":{"rendered":"

\"Haahtela\"<\/a>’Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten jukistettiin t\u00e4m\u00e4n vuoden Finlandia-palkintoehdokkaat. Pidin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 niiden joukossa on my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 teos: Joel Haahtela<\/strong>n <\/em>T\u00e4htikirkas ja lumivalkea,<\/em>\u00a0mutta eip\u00e4 ollut, valitettavasti. Kirjailija on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut suosikkini, aina <\/em>Elena-teoksesta saakka. T\u00e4m\u00e4 pienimuotoinen romaani r\u00e4j\u00e4ytti silloin minussa jotain. Kuuntelin sen \u00e4\u00e4nikirjana ja tein samalla remonttia. Kuuntelu keskeytti ty\u00f6n ja istuin parkettikasalle, pistin k\u00e4det poskille ja tunsin, ettei itku ollut kaukana. Kieli, tunnelma, sanoma, teksti oli niin t\u00e4ydellist\u00e4, kaunista. Saman voi sanoa t\u00e4st\u00e4 kirjasta. Jos et viel\u00e4 ole l\u00f6yt\u00e4nyt Haahtelaa, tee se nyt!’<\/em><\/span><\/p>\n

Haahtela jatkaa t\u00e4ss\u00e4 kirjassa mielen luotaamista, sielun kartoittamista. Nyt menn\u00e4\u00e4n niin syv\u00e4lle ihmismieleen, ettei liene mahdollista menn\u00e4 en\u00e4\u00e4 syvemm\u00e4lle. Kirja rakentuu nelj\u00e4\u00e4n jaksoon, kuvaelmaan itsens\u00e4 v\u00e4hitellen kadottavan miehen el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Nuori mies sys\u00e4t\u00e4\u00e4n suurkaupunkiin, Pariisiin, 1800-luvun lopulla. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen rakkauskokeilunsa kotimaassa p\u00e4\u00e4ttyy kaikin puolin onnettomasti. Klaaraansa h\u00e4n ei unohda koskaan, t\u00e4m\u00e4 kulkee h\u00e4nen kotimaan identiteettin\u00e4\u00e4n l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4kirjojen. Pariisissa mies saa paikan lehden s\u00e4hk\u00f6tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja lopulta toimittajana. H\u00e4n kohtaa el\u00e4m\u00e4n suurkaupungin vilin\u00e4ss\u00e4, maalaa, tutkii impressionisteja, kiert\u00e4\u00e4 maailmann\u00e4yttely\u00e4 ja museoita.<\/p>\n

Seuraava kohtaus on Berliinist\u00e4 juuri ennen ensimm\u00e4isen maailmansodan syttymist\u00e4. Pariisilaisen lehden ulkomaankirjeenvaihtajan mieli alkaa hajota. H\u00e4n on hoidoissa, mutta jatkaa sinnikk\u00e4\u00e4sti mustakantisen p\u00e4iv\u00e4kirjansa kirjoittamista. Rakastettu laulajatar Margaretha on h\u00e4nen tukenaan sodan syttymiseen saakka. Kun Sarajevon laukaukset ammutaan, ranskalaisena pidetty toimittaja joutuu pakenemaan Saksasta.<\/p>\n

Kolmas kuvaelma on sodanj\u00e4lkeinen merimatka Kauko-It\u00e4\u00e4n, Siamiin. Reportteri kokee tyhj\u00e4n paperin kammon. Matkan tuomasta vaihtelusta ja kohtaamisista huolimatta h\u00e4n ei p\u00e4\u00e4se itse\u00e4\u00e4n pakoon eik\u00e4 menneisyytt\u00e4\u00e4n. Klaaralle h\u00e4n kirjoittaa edelleen, nyt kuin matkakertomusta.<\/p>\n

Viimeinen kohtaus elet\u00e4\u00e4n taas Saksassa, Bernburgissa. Nyt toimittaja on mielisairaalassa ja h\u00e4nen identiteettins\u00e4 hajoaa v\u00e4hitellen ensin yksitt\u00e4isiksi lauseiksi, sitten sanoiksi ja kirjaimiksi, lopulta… alkaa toinen maailmansota ja sen seuraukset. J\u00e4lkikirjoitus kertoo sitten lopun. Itsens\u00e4 hukannut mies nousee n\u00e4kyviin sen kautta, mit\u00e4 kaukainen sukulainen kokee itsess\u00e4\u00e4n ja h\u00e4ness\u00e4.<\/p>\n

Ei p\u00e4\u00e4ssyt Haahtelan yhdeks\u00e4s kirja siis Finlandia-ehdokkaksi ja se lienee taas yksi kulttuuriskandaali t\u00e4m\u00e4n kisan historiassa. T\u00e4m\u00e4 kirja on vuosisadan teos, jonka arvo tulee nousemaan tulevaisuudessa. Tosin on muistettava, ett\u00e4 palkinto on kaupallinen eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja ole sit\u00e4. Kirjan \u00e4\u00e4rimmilleen hiottu teksti, saumaton kerronta ja s\u00e4rkym\u00e4t\u00f6n tunnelma luovat lukunautinnon, jollaisen harvoin kokee.<\/p>\n

Kun Haahtelalta kysyttiin YLE:n Aamun kirja<\/a> ohjelmassa 31.10. mit\u00e4 kirjan nimi tarkoittaa, kirjailija hymyili\u00a0hieman myh\u00e4illen ja otti esiin sen kohdan Bernburg-jaksosta, jossa toimittaja joutuu er\u00e4\u00e4nlaiseen katatoniseen tilaan ja kokee olonsa t\u00e4htikirkkaaksi ja lumivalkeaksi. Se on siis sielun tila, jonka jokainen lukija voi kuvitella omanlaisekseen.<\/p>\n

Kirjan lopussa kuvataan\u00a0my\u00f6s\u00a0hyvin voimakkaasti Natsisaksan\u00a0eutanasiaohjelmaa. Kirjailija rinnastaa sen nykyaikaan ja t\u00e4m\u00e4n hetken nationalismin nousuun ja markkinatalouteen. Tyyli oli eri, mutta onko tavoite sama? Psykiatrina h\u00e4n itse on joutunut pohtimaan n\u00e4it\u00e4 asioita perusteellisesti. Kirjassa toimittajan identiteetti selvi\u00e4\u00e4 vasta j\u00e4lkisanoissa. Kirjan edetess\u00e4 h\u00e4nen identiteettins\u00e4 hajoaa v\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 pysty pelastamaan oman maan kielell\u00e4 kirjoitetut p\u00e4iv\u00e4kirjat eik\u00e4 maailman \u00e4\u00e4riin matkustaminen. Ihmisen mieli ja ihmisen sielu ovat tieteen suuria mustia aukkoja, joiden rakennetta ja toimintaa ei tunneta. Kirja kuvaa t\u00e4t\u00e4 loistavasti. Voidaanko en\u00e4\u00e4 syvemm\u00e4lle menn\u00e4?<\/p>\n

Haahtela, Joel: T\u00e4htikirkas, lumivalkea. Otava, 2013. 270 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten jukistettiin t\u00e4m\u00e4n vuoden Finlandia-palkintoehdokkaat. Pidin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 niiden joukossa on my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 teos: Joel Haahtelan T\u00e4htikirkas ja lumivalkea,\u00a0mutta eip\u00e4 ollut, valitettavasti. Kirjailija on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut suosikkini, aina Elena-teoksesta saakka. T\u00e4m\u00e4 pienimuotoinen romaani r\u00e4j\u00e4ytti silloin minussa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[472,471,208],"class_list":["post-2572","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-mieli","tag-otava","tag-proosa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2572","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2572"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2572\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2579,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2572\/revisions\/2579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2572"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2572"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2572"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}