{"id":2646,"date":"2013-11-30T09:32:08","date_gmt":"2013-11-30T07:32:08","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2646"},"modified":"2013-12-05T19:23:28","modified_gmt":"2013-12-05T17:23:28","slug":"c-s-lewis-elama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2646","title":{"rendered":"C. S. Lewis \u2013 El\u00e4m\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/rightSideArticle_3804.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2647\" alt=\"rightSideArticle_3804\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/rightSideArticle_3804.jpg\" width=\"147\" height=\"200\" \/><\/a><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;<strong>C. S. Lewisin<\/strong> persoona on kiehtonut mielt\u00e4ni pitk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 englantilainen professori ja tutkija tuntuu vaikuttaneen enemm\u00e4n maailman nykytilaan kuin osataan kuvitellakaan. Nyt julkaistu uusi el\u00e4m\u00e4kerta oli siksi pakko lukea, eik\u00e4 se mennyt hukkaan. Kirja on monin paikoin sit\u00e4 tavallista tyls\u00e4\u00e4 h\u00f6p\u00f6tyst\u00e4, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerroissa yleens\u00e4 on, mutta t\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s paljon pohdintaa ja sellaista tietoa, joka oikeasti kiinnosti. Ehk\u00e4 t\u00e4llaisena kaikille tarkoitettuna kirjana sen sivum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 olisi voinut v\u00e4hent\u00e4\u00e4 enk\u00e4 ainakaan itse ollut kiinnostunut niist\u00e4 viidest\u00e4kymmenenst\u00e4 viitesivusta, joissa kerrottiin, mist\u00e4 l\u00e4hteest\u00e4 mikin tieto on per\u00e4isin. Ehk\u00e4 se kuitenkin kertoo kirjoittajan <strong>Alister McGrathin<\/strong> uurastuksen laajuudesta. Hyv\u00e4 ja valaiseva kirja joka tapauksessa.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>C. S. Lewis (1898 &#8211; 1963) oli el\u00e4ess\u00e4\u00e4n kiistanalainen persoona ja vastoin kaikkia olettamuksia, h\u00e4n on sit\u00e4 edelleen viisikymment\u00e4 vuotta kuolemansa j\u00e4lkeen. Tuore el\u00e4m\u00e4kerta valottaa Lewisin el\u00e4m\u00e4\u00e4 uudella tavalla. Nyt on mukaan otettu h\u00e4nen laaja yksityinen kirjeenvaihtonsa monien silloin julkisten henkil\u00f6iden kanssa. Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori McGrath tuo kirjassa esiin aivan uusia tulkintoja mm. Lewisin el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeist\u00e4 murroskohdista. Lis\u00e4ksi h\u00e4n paitsi kertoo Lewisin el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ottaa my\u00f6s kantaa h\u00e4nen ajatuksiinsa ja kirjoituksiinsa sek\u00e4 niiden merkitykseen nykyajalle. Niinp\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja on uudentyyppinen el\u00e4m\u00e4kerta, joka perusteellisuudessaan on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>C. S. Lewis tunnetaan suuren yleis\u00f6n joukossa nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hes yksinomaan <em>Narnia<\/em>-sarjasta. T\u00e4m\u00e4 lapsille tarkoitettu seitsem\u00e4n kristillissymbolisen fantasiaromaanin sarja on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua ja tutkimusta ilmestymisest\u00e4\u00e4n saakka. Sarja on edelleen hyvin suosittu ja sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 fantasiakirjallisuuden alkuna yhdess\u00e4 <strong>J. R. R. Tolkienin<\/strong> <em>Sormus<\/em>-trilogian kanssa. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 herrat olivat saman yliopiston opettajia ja kuuluivat samaan kirjalliseen Inklings-ryhm\u00e4\u00e4n sek\u00e4 oikeastaan kirjoittivat n\u00e4it\u00e4 tarinoitaan yhdess\u00e4 toisiaan tukien. <em>Sormus<\/em>-tarinat tuskin olisivat syntyneet ilman Lewisin vaikutusta ja p\u00e4invastoin. Kun Lewis kuoli samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jolloin <strong>John F. Kennedy<\/strong> murhattiin, ennustettiin, ett\u00e4 h\u00e4nen tarunsa on ohi ja <em>Time<\/em>-lehti negrologissa hautasi h\u00e4net ajatuksineen menneisyyteen. Kuitenkin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n on edelleen hyvin suosittu ja h\u00e4nen teoksensa luettuja. Osasyyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ovat\u00a0<em>Narnia<\/em>-sarjasta tehdyt elokuvat 2000-luvulla ja el\u00e4m\u00e4kertaelokuva <em>Varjojen maat<\/em> 1990-luvulla.<\/p>\n<p>Kuitenkin kun puhutaan Lewisin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ei saa unohtaa, ett\u00e4 <em>Narnia<\/em> ja fantasia ovat vain yksi osa t\u00e4m\u00e4n energisen miehen toimintaa. H\u00e4n opetti vuosikymmeni\u00e4 englannin kielt\u00e4 ja kirjallisuutta sek\u00e4 Oxfordin ett\u00e4 Cambridgen yliopistoissa sek\u00e4 julkaisi suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n tieteellisi\u00e4 tutkielmia p\u00e4\u00e4asiassa keskiaikaisesta kirjallisuudesta. H\u00e4nen luennoillaan salit olivat t\u00e4ynn\u00e4 ja voidaan sanoa, ett\u00e4 suuri osa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n brittikirjailijoista on saanut ainakin osavaikutteita C. S. Lewisin opetuksesta ja tuotannosta. Bibliografinsa mukaan Lewis kirjoitti elinaikanaan 282 teosta ja valtaisan m\u00e4\u00e4r\u00e4n kirjeit\u00e4, yli 3500 sivua.<\/p>\n<p>Kolmas ulottuvuus, jota <em>El\u00e4m\u00e4<\/em>-kirjassa hyvin seikkaper\u00e4isesti valotetaan, on h\u00e4nen uskonnollinen her\u00e4\u00e4misens\u00e4 ja vaikutuksensa. Lewis oli nuoruudessaan ateisti, mutta k\u00e4\u00e4ntyi ensin teistiksi ja 1930-luvun alussa kristityksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4nen koko my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 tuotantoaan valottaa voimakas kristillisyys. H\u00e4n oli kotoisin Pohjois-Irlannista ja oli alkujaan protestantti, mutta toiminnassaan ja tuotannossaan h\u00e4n sanoutui irti kaikista kirkkokunnista. H\u00e4n sanoi olevansa kristitty ei angligaani, babtisti, metodisti, katolilnen tai jonkin muun kirkkokunnan j\u00e4sen. Sodan aikana 1940-luvulla h\u00e4n saavutti maailmanlaajuisen maineen BBC:n radioimilla suorilla esitelmill\u00e4\u00e4n, jotka my\u00f6hemmin julkaistiin kirjoina. Miljoonat kuulijat saivat vaikutteita h\u00e4nelt\u00e4 noina vaikeina aikoina. My\u00f6hemmin ajateltiin sen olleen vain sen ajan vaikutusta, mutta t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4nyt paikkaansa. Lewis on nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4kin alueella suositumpi kuin koskaan. H\u00e4nen kristillisist\u00e4 kirjoistaan otetaan jatkuvasti uusia painoksia ja niit\u00e4 luetaan ahkerasti varsinkin Amerikassa ja niist\u00e4 ammennetaan ajatuksia ja keskustelunaiheita. T\u00e4m\u00e4 johtuu osaltaan juuri siit\u00e4, ettei h\u00e4n sitoutunut mihink\u00e4\u00e4n kirkkokuntaan. Lewisin kristillisyys on ajatonta.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4kerta valottaa my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n suuren persoonan yksityist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. H\u00e4n eli l\u00e4hes koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 poikamiehen\u00e4. Vasta 1950-luvun loppuvuosina h\u00e4n koki lyhyen traagisen avioliiton. H\u00e4n huolehti vuosikymmeni\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 \u00e4idist\u00e4 Mrs. Mooresta t\u00e4m\u00e4n kuolemaan saakka, samoin alkoholismiin taipuvaisesta veljest\u00e4\u00e4n. H\u00e4n perusti yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Tolkienin kanssa The Inklings-kirjallisuusryhm\u00e4n, jonka vahva vaikutus ulottui Oxfordissa usealle vuosikymmenelle. H\u00e4n tutki ja kirjoitti niin k\u00e4rsimyksest\u00e4 kuin murheestakin sek\u00e4 ilosta ja toivosta, toimi paitsi opettajana my\u00f6s sielunhoitajana ja auttajana.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4kertakirja on my\u00f6s mielenkiintoinen 1900-luvun brittil\u00e4ist\u00e4 kulttuurihistoriaa valottava teos. Siin\u00e4 kuvataan hyvin sit\u00e4 ainakin n\u00e4enn\u00e4isesti l\u00e4mmint\u00e4 henke\u00e4, joka vallitsi kirjailijoiden kesken, auttamishalua ja keskustelukulttuuria. Tuntuu, ettei t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4 sellaisen merkityst\u00e4. Kun herrat Lewis ja Tolkien loivat lapsille suunnattua tuotantoaan, tuskin he tajusivat luovansa kokonaan uutta genre\u00e4, fantasiakirjallisuutta. Aikaisemmin oli toki ilmestynyt <strong>Lewis Carrollin<\/strong> <em>Alice<\/em>-tarinat, <strong>Vernen<\/strong> tulevaisuuskirjat, <strong>Kiplingin<\/strong> <em>Viidakkokirja<\/em>, mutta vasta Lewisin my\u00f6t\u00e4 sai alkunsa nykyinen fantasia-buumi, joka tuntuu vain jatkuvan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n ei pid\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4 Lewisin vaikutusta kristinuskon kehitykseen. 1960-luvun odotukset kristillisen uskon katoamisesta k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t mm. h\u00e4nen kirjojensa my\u00f6t\u00e4 p\u00e4invastaisiksi ja uudelleen osaksi yhteiskuntaa. Lewis jakoi mielipiteit\u00e4 vastakkaisiin pooleihin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana ja jakaa niit\u00e4 edelleen, koska h\u00e4n otti rohkeasti kantaa asioihin. Niinp\u00e4 h\u00e4n esiintyy keskusteluissa sek\u00e4 roistona ett\u00e4 sankarina. Onpa h\u00e4nen ajatuksistaan sitten mit\u00e4 mielt\u00e4 tahansa, niin h\u00e4nen valtavaa merkityst\u00e4\u00e4n kulttuurivaikuttajana ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta.<\/p>\n<p><em>McGrath, Alister: C. S. Lewis \u2013 El\u00e4m\u00e4. Perussanoma, 2013, suom. Anne Leu. 542 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;C. S. Lewisin persoona on kiehtonut mielt\u00e4ni pitk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 englantilainen professori ja tutkija tuntuu vaikuttaneen enemm\u00e4n maailman nykytilaan kuin osataan kuvitellakaan. Nyt julkaistu uusi el\u00e4m\u00e4kerta oli siksi pakko lukea, eik\u00e4 se mennyt hukkaan. Kirja on monin paikoin sit\u00e4 tavallista tyls\u00e4\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2646\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":25,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[29,37,482,483,279],"class_list":["post-2646","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-elamakerta","tag-fantasia","tag-kristinusko","tag-opetus","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2646"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2671,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2646\/revisions\/2671"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}