{"id":2699,"date":"2013-12-16T10:04:11","date_gmt":"2013-12-16T08:04:11","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2699"},"modified":"2013-12-16T10:13:36","modified_gmt":"2013-12-16T08:13:36","slug":"musta-orkidea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2699","title":{"rendered":"Musta orkidea"},"content":{"rendered":"

\"musta<\/a><\/em>’Kun t\u00e4t\u00e4 blogia aloittelin muutama vuosi sitten, oli ajatuksena koota t\u00e4nne luontoa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta pienin\u00e4 esittelyin\u00e4 ja arvioina. No, ajan my\u00f6t\u00e4 kirjallisuusosio laajeni k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkea mahdollista kirjallisuutta. Nyt esitelt\u00e4v\u00e4 kirja on oikeastaan sit\u00e4, mit\u00e4 alunperin suunnittelin. Elina Grundstr\u00f6min<\/strong> <\/em>Musta orkidea on sek\u00e4 luontokirja, tietokirja ett\u00e4 tarina. Kirja on saanut hyv\u00e4n vastaanoton ja varsinkin luonnonsuojelupiireiss\u00e4 sit\u00e4 on sek\u00e4 kiitetty ett\u00e4 kehuttu. Niinp\u00e4 min\u00e4kin tuon muutaman ajatuksen mukaan soppaan.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirja on siis tarinan muotoon kirjoitettu tieteellinen reportaasi harvinaisesta orkideasta, sen kasvualueesta, ymp\u00e4rit\u00f6nsuojelusta ja sen vaikeudesta. Kirjailija on tullut tunnetuksi kantaaottavista\u00a0lehtikirjoituksistaan ja kirjoistaan, joista h\u00e4n on saanut kahdesti valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n ty\u00f6skentelee vierailevana jurnalistiikan professorina Tampereen yliopistossa. Aloittaessaan t\u00e4m\u00e4n kirjan kirjoittamisen h\u00e4n joutui ottamaan ensin asioista selv\u00e4\u00e4. H\u00e4n joutui matkustamaan useita kertoja Borneolle saadakseen tietoa ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen sopivat ihmiset tarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iksi. H\u00e4n joutui tutkimaan niin \u00f6ljybisnest\u00e4 kuin orkideakauppaakin, perehtym\u00e4\u00e4n ilmastonmuutokseen, kasvihuonekaasuihin ja palaviin soihin. Jotta t\u00e4llainen kirja olisi uskottava, faktojen pit\u00e4\u00e4 olla kohdallaan eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n sovi poiketa liian kauaksi totuudesta.<\/p>\n

Kirja alkaa vierailulla Orkideayhdistyksen kokouksessa, tutustumisella kahteen suomalaiseen harrastajaan ja oman orkidean ostolla. Orkideajalostus ja -kauppa ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 miljardiluokan asioita. Orkideanmets\u00e4stys on paikallisille asukkaille toimeentulo, mutta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 samalla kysymyksi\u00e4 sen oikeellisuudesta. Kirjailija joutuu tutustumaan niin Neste Oilin toimintaan palmu\u00f6ljyn ostajana ja jalostajana kuin my\u00f6s Indonesian valtion maank\u00e4ytt\u00f6projekteihin, joissa valtaisat suosademets\u00e4t tuhotaan ensin riisiviljelmille (Mega Rice-alue) ja sen ep\u00e4onnistuttua \u00f6ljypalmuille. H\u00e4n tutustuu paikallisiin Keski-Kalimantanin maakunnan asukkaisiin dajakkeihin ja haastattelee heit\u00e4 mennest\u00e4 ja tulevasta, menetetyst\u00e4 maasta ja sen kasvillisuudesta. H\u00e4n matkaa jokiveneell\u00e4 hakemaan orkideoja viel\u00e4 s\u00e4ilyneilt\u00e4 alueilta, yritt\u00e4\u00e4 tutustua paikallisiin hallintomiehiin ja heid\u00e4n tapoihinsa. Yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on tutkia, voiko h\u00e4n vaikuttaa ilmastonmuutoksen suuriin tekij\u00f6ihin eli niihin valtaviin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, joita palavat ja lahoavat suosademets\u00e4t syyt\u00e4v\u00e4t\u00a0ilmakeh\u00e4\u00e4n. Kun Suomi tuottaa 0,3 % maailman kasvihuonekaasuista, tuottaa yksi palava suosademets\u00e4 samanaikaisesti moninkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Jos Mega Rice-alue saataisiin\u00a0ennallistettua, v\u00e4henisi vahingollisten kaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kerralla suunnattomasti enemm\u00e4n kuin niill\u00e4 pienill\u00e4 teoilla Suomessa, joita aina mainostetaan.<\/p>\n

Samalla kun kirja kertoo n\u00e4ist\u00e4 asioista, se kertoo my\u00f6s mustan orkidean etsimisest\u00e4. Kasvi on alueen tunnuskasvi ja suojelun ikoni, samaan tapaan kuin saimaannorppa on Suomessa. Sen kasvualueet ovat tuhoutuneet ja sen l\u00f6ytyminen on vaivalloisten yritysten takana. Kirjailija tutustuu rouva Asihiin, joka kasvattaa kotinsa puutarhassa satoja orkidealajeja suojellakseen niit\u00e4 tuhoutumiselta. H\u00e4n p\u00e4\u00e4see t\u00e4m\u00e4n nuoren naisen mukana kuvern\u00f6\u00f6rin palatsiin, n\u00e4kee sen tiedon ja taidon, mill\u00e4 lajeja suojellaan ja tapaa lopulta my\u00f6s etsim\u00e4ns\u00e4 kasvin t\u00e4ydess\u00e4 kukassa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4ntyyppisi\u00e4 kirjoja on julkaistu Suomessa t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 vain muutamia. Muualla t\u00e4m\u00e4 genre on yleisempi ja Amerikassa se on ohittanut m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 jopa kaunokirjallisuuden. Aikoinaan 1980-luvulla luin Jean M. Untinen-Auelin<\/strong> kirjan Luolakarhun klaani<\/em>, joka on varhaisimpia t\u00e4m\u00e4n genren tuotteita ja sai jatkoteoksineen valtaisan suosion, jopa niin ett\u00e4 sit\u00e4 luettiin Amerikassa yliopistotasolla kurssikirjana. T\u00e4llaisessa kirjassa kirjailija rakentaa tietokirjansa tarinan muotoon, etsii sille p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t, tapahtumapaikat ja jonkinlaisen juonen. Samalla h\u00e4n tekee tarkkaa tutkimusty\u00f6t\u00e4, jotta tarinan asiat ovat totta ja uskottavia. Kirja saattaa ottaa my\u00f6s rivien v\u00e4liss\u00e4 kantaa asioihin ja niiden seurauksiin. Lukija voi aistia, mit\u00e4 mielt\u00e4 kirjailija on. Lukemisen edistyess\u00e4 h\u00e4n huomaa muodostavansa omia mielipiteit\u00e4, jotka joko kulkevat kirjailijan ajatusten mukana tai sitten lukija alkaa etsi\u00e4 niille vasta-argumentteja. K\u00e4vinp\u00e4 itsekin muutaman kerran netiss\u00e4 tarkastamassa, voinko hyv\u00e4ksy\u00e4 tuon asian sellaisenaan. Enp\u00e4 saanut tekij\u00e4\u00e4 lankaan.<\/p>\n

Toisaalta kirja oli viihdytt\u00e4v\u00e4 ja miellytt\u00e4v\u00e4kin lukea, mutta toisaalta siin\u00e4 piilee juuri viihteellisyyden tuoma vaara. Uskottavuus k\u00e4rsii. Jos tehd\u00e4\u00e4n liian helpon tuntuinen kirja, suhtautuu lukija siihen samalla tavalla ja itse asia j\u00e4\u00e4 sen varjoon. Onko se sitten hyv\u00e4 vai huono asia, sen p\u00e4\u00e4ttelee jokainen lukija itse, jos jaksaa.<\/p>\n

Aikoinaan kohistiin tieteen popularisoinnista. Tutkijat eiv\u00e4t katsoneet aina hyv\u00e4ll\u00e4 toimittajia, jotka selittiv\u00e4t kansankielell\u00e4 heid\u00e4n vaivalla esiinkaivamiaan p\u00e4\u00e4telmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kirjan kirjallisuusmuoto on askel viel\u00e4 kauemmaksi tieteest\u00e4. Itse tiede- ja tietokirjoja lukeneena haluan tehd\u00e4 sit\u00e4 edelleenkin, mutta en karsasta v\u00e4lipalana t\u00e4m\u00e4ntyyppist\u00e4k\u00e4\u00e4n kirjallisuutta. Kumpi on sitten parempi, vertailu on vaikeaa. Ne ehk\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Jotenkin vierastan t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 kuinka tutkija\/kirjailija\/toimittaja menee mukaan ajan trendikk\u00e4isiin muotivirtauksiin liki TosiTV:n tapaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n en pit\u00e4nyt kirjan ajallisesta sekoittamisesta, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 sekavan. Ne ovat kuitenkin ehk\u00e4 tarpeen t\u00e4m\u00e4ntyyppisess\u00e4 tarinankerronnassa, ett\u00e4 nykyihmisen mielenkiinto s\u00e4ilyy kirjan loppuun saakka.<\/p>\n

Grundstr\u00f6m, Elina: Musta orkidea. Nemo, 2013. 224 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kun t\u00e4t\u00e4 blogia aloittelin muutama vuosi sitten, oli ajatuksena koota t\u00e4nne luontoa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta pienin\u00e4 esittelyin\u00e4 ja arvioina. No, ajan my\u00f6t\u00e4 kirjallisuusosio laajeni k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkea mahdollista kirjallisuutta. Nyt esitelt\u00e4v\u00e4 kirja on oikeastaan sit\u00e4, mit\u00e4 alunperin suunnittelin. Elina Grundstr\u00f6min Musta orkidea … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[493,405,346],"class_list":["post-2699","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-nemo","tag-tarina","tag-tieto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2699","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2699"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2699\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2708,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2699\/revisions\/2708"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2699"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2699"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2699"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}