{"id":2731,"date":"2014-01-02T18:06:33","date_gmt":"2014-01-02T16:06:33","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2731"},"modified":"2014-01-02T18:06:33","modified_gmt":"2014-01-02T16:06:33","slug":"valkoinen-kuningas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2731","title":{"rendered":"Valkoinen kuningas"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/valkoinen_kuningas.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-2732\" alt=\"valkoinen_kuningas\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/valkoinen_kuningas-184x300.jpg\" width=\"184\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/valkoinen_kuningas-184x300.jpg 184w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/valkoinen_kuningas.jpg 215w\" sizes=\"auto, (max-width: 184px) 100vw, 184px\" \/><\/a><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Joulujen v\u00e4liss\u00e4 luin jo vuosia sitten ilmestyneen unkarilaisen <strong>Gy\u00f6rgy Dragoman<\/strong>in l\u00e4pimurtoteoksen <\/em>Valkoinen kuningas<em>. Kirja l\u00f6ytyi paketista ja sen lukeminen osoittautui vallan upeaksi kokemukseksi. Vaikka tarinan novellimaiset luvut kertoivat tuiki tavallisia asioita poikien el\u00e4m\u00e4st\u00e4, kosketti kerronta syv\u00e4sti mielt\u00e4. Niin erilaisissa maailmoissa me el\u00e4mme ja niin v\u00e4h\u00e4n me \u00a0siit\u00e4 tied\u00e4mme, ett\u00e4 osaisimme arvostaa sit\u00e4 hyvyytt\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nlaatua, joka meill\u00e4 itsell\u00e4mme on ollut ja on t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa.\u00a0<\/em><\/span><span style=\"color: #008000;\"><em>Kirjaan kannattaa tutustua! <\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>T\u00e4m\u00e4n kirja-arvioinnin my\u00f6t\u00e4 alkaa uusi vuosi, joten kaikkea hyv\u00e4\u00e4 t\u00e4lle vuodelle.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Tarina sijoittuu rautaesiripun taakse totalit\u00e4\u00e4riseen kommunistivaltioon, jota ei m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sen tarkemmin, mutta kirjailijan syntyper\u00e4n mukaan se on helppo yhdist\u00e4\u00e4 Unkariin ja Budapestiin. Elet\u00e4\u00e4n aikaa kansannousun j\u00e4lkeen, mutta ennen j\u00e4rjestelm\u00e4n kaatumista. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6in\u00e4 ovat v\u00e4h\u00e4n toisellakymenell\u00e4 olevat pojat. Min\u00e4-kertoja Dzsata el\u00e4\u00e4 \u00e4itins\u00e4 kanssa kahdestaan, koska is\u00e4 on viety kaivamaan Tonavan kanavaa eli pakkoty\u00f6leirille, koska h\u00e4n on sanonut mielipiteens\u00e4 valtiosta. H\u00e4n on siis mielipidevanki. Tarina kulkee poikien maailmassa, joka ei ole helppo sek\u00e4\u00e4n; ainainen pelko j\u00e4yt\u00e4\u00e4 kaverien r\u00f6kityksest\u00e4, pahoinpitelyst\u00e4, nolaamisesta tai ry\u00f6stetyksi tulemisesta. Monet isommat tekev\u00e4t v\u00e4kivaltaista kiusaa pienemmilleen eik\u00e4 aikuiset kovin kauaksi j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeen hek\u00e4\u00e4n. Dzsata el\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 hullunmyllyss\u00e4 ja kaipaa is\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 uskotella itselleen, ett\u00e4 is\u00e4 tulee takaisin ja kaikki on taas hyvin.<\/p>\n<p>Kaksi kertaa vuodessa h\u00e4n vierailee isois\u00e4n luona, joka oli aikoinaan puoluesihteeri, mutta erosi is\u00e4n jouduttua leirille. \u00c4iti ei isois\u00e4st\u00e4 pid\u00e4 eik\u00e4 poika saa tuoda saamiaan lahjoja kotiin. Isois\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n auta poikaansa. \u00c4iti hakee mieluummin apua suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4lt\u00e4, joka kuitenkin on tottunut muunlaisiin palveluksiin. H\u00e4nelt\u00e4 Dzsata ottaa amuletikseen shakkipelin valkoisen kuninkaan. Sitten isois\u00e4 vie Dzsatan yhdelle kaupungin kukkuloista, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maiseman ja kaupungin sek\u00e4 kehottaa poikaa muuttamaan maasta mahdollisimman pian. Isois\u00e4 kuolee ja vietet\u00e4\u00e4n suuret hautajaiset, jotka p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t hulinaan. T\u00e4h\u00e4n my\u00f6s kirja p\u00e4\u00e4ttyy.<\/p>\n<p>Kirjaa on verrattu <strong>William Goldingin<\/strong> <em>K\u00e4rp\u00e4sten herraan<\/em>. T\u00e4m\u00e4 mestariteos siit\u00e4 kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulee mieleen: sama ahdistava tunnelma, samat pienet pojat, jotka joutuvat astumaan ik\u00e4\u00e4ns\u00e4 suurempiin saappaisiin, sama eristyneisyys, v\u00e4kivalta. Mutta t\u00e4ss\u00e4 tarinassa ei menn\u00e4 niin pitk\u00e4lle kuin <em>K\u00e4rp\u00e4sten herrassa<\/em>. Kirjan luvut ovat kuin novelleja, joilla on yhteinen tausta. Pitk\u00e4t lauseet polveilevat kuin pojan ajatukset. Aika katoaa kun sit\u00e4 ei uudessa luvussa sidota edellisen tapahtumiin. H\u00e4mm\u00e4styin kirjan lopussa, kun huomasin, ett\u00e4 aikaa oli kulunut kirjan edetess\u00e4 vain hieman yli vuosi. Kovin paljon sen vuoden mittaan sattui.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 sitten seuraavaksi? Kun ajankohtaa ei ole kerrottu, ei historiasta ole apua. Unkarin j\u00e4rjestelm\u00e4 muuttui samaan aikaan kuin muissakin It\u00e4-Euroopan maissa, joten se ainakin lopulta pelasti jotain, vaikka poikien lapsuus t\u00e4ss\u00e4 menisikin. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli kuitenkin se, kuinka samanlaisia poikien huolet ja leikit olivat siell\u00e4 niin kuin muuallakin. Kiinnostus kohdistui ehk\u00e4 enemm\u00e4n r\u00e4j\u00e4hteisiin, mutta jengitappelut, pelit ja ihastumiset olivat ennallaan. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6myys ja vastuun puute pist\u00e4v\u00e4t esiin monesta kohtaa; milloin kaivetaan hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 ojaa, milloin kolutaan tyhjilleen j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 kaivosta. El\u00e4m\u00e4 on monesti pys\u00e4htynyt ja asiat ovat j\u00e4\u00e4neet sille tolalle. Ihmisten tyytym\u00e4tt\u00f6myys tukahtuu pelon alle kytien kuitenkin taustalla koko ajan. Kirjaa mainostetaan takaliepeess\u00e4 mustan huumorin teemalla. Huumori on vaikea asia eik\u00e4 se t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksessa osu oikeaan. En n\u00e4e kirjassa mustaa huumoria ollenkaan, sill\u00e4 lapsi pelk\u00e4\u00e4, h\u00e4n kokee ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 ahdistavana, tuntee olevansa koko ajan tarkkailun alainen. Ei is\u00e4n kohtalo, \u00e4idin itkeskely ja kavereiden v\u00e4kivalta, opettajien piittaamattomuus tai ruokajonojen turvattomuus ole mit\u00e4\u00e4n mustaa huumoria, se on tragediaa. Jos en olisi lapsuudesta asti seurannut kirjoituksia totalit\u00e4\u00e4risen valtion toimista, pit\u00e4isin t\u00e4t\u00e4 kirjaa selke\u00e4n\u00e4 fantasiaromaanina.<\/p>\n<p><em>Gy\u00f6rgy Dragoman: Valkoinen kuningas. Otava, 2008 (suom. Outi Hassi). 260 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Joulujen v\u00e4liss\u00e4 luin jo vuosia sitten ilmestyneen unkarilaisen Gy\u00f6rgy Dragomanin l\u00e4pimurtoteoksen Valkoinen kuningas. Kirja l\u00f6ytyi paketista ja sen lukeminen osoittautui vallan upeaksi kokemukseksi. Vaikka tarinan novellimaiset luvut kertoivat tuiki tavallisia asioita poikien el\u00e4m\u00e4st\u00e4, kosketti kerronta syv\u00e4sti mielt\u00e4. Niin erilaisissa maailmoissa &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2731\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":2,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[435,497],"class_list":["post-2731","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-otavan-kirjasto","tag-unkari"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2731","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2731"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2731\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2740,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2731\/revisions\/2740"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2731"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2731"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2731"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}