{"id":274,"date":"2011-10-22T19:15:52","date_gmt":"2011-10-22T17:15:52","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=274"},"modified":"2013-04-21T18:20:25","modified_gmt":"2013-04-21T16:20:25","slug":"polte","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=274","title":{"rendered":"Polte"},"content":{"rendered":"


\n\"polte\"<\/a>’My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 olen McEwan-fani tai ainakin melkein. Olen lukenut l\u00e4hes kaikki suomennetut kirjat ja vaikka en niist\u00e4 paljon j\u00e4lkeenp\u00e4in muistakaan, niin ne ovat sill\u00e4 hetkell\u00e4 tuntuneet hyvilt\u00e4 ja kiinnostavilta. Kirjailija on kertonut olevansa jollakin lailla <\/em>Polte-kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n kaltainen el\u00e4m\u00e4nhallinnassa, vaikka ei muussa olisikaan. Ehk\u00e4 se n\u00e4kyy h\u00e4nen kirjoissaan; ne ovat kaikki hyvinkin erilaisia ja ehk\u00e4 siksikin antavat lukijalleen yll\u00e4tyksen, jonka toivoisi muistavansa. H\u00e4nen tekstins\u00e4 on kuitenkin sellaista, ettei se kauaa pysy mieless\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kirja on taas omanlaisensa, luettava ja jopa jollakin sektorilla nautittava.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 nuoruutensa p\u00e4ivin\u00e4 Nobelin palkinnon voittanut keski-ik\u00e4inen fyysikko Michael Beard. Palkinnon saatuaan h\u00e4n asettuu aloilleen ja alkaa hoidella ihmissuhteitaan. Viidennen vaimon kohdalla asiat alkavat menn\u00e4 alam\u00e4ke\u00e4. H\u00e4n saa sponsorimatkan Huippuvuorille ja joutuu siell\u00e4 silm\u00e4tysten j\u00e4\u00e4karhun ja itsens\u00e4 kanssa. Kun h\u00e4n palaa kotiin, h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkansa nuoren ty\u00f6ntekij\u00e4n, alaisensa, sohvalta h\u00e4nen oma aamutakkinsa yll\u00e4\u00e4n. Vaikka h\u00e4n itse pett\u00e4\u00e4 vaimoaan, h\u00e4n ei salli samaa vaimolle. Alaisen onneton liukastuminen karhuntaljaan, lavastettu murha ja miehen tutkimusten varastaminen viev\u00e4t Michael Beardin kaltevalle pinnalle, jonka lopussa ei voi olla muuta kuin katastrofi.<\/p>\n

Michael jakautuu oikeastaan kahteen persoonaan: h\u00e4n on viisas tiedemies, mutta h\u00e4n on my\u00f6s t\u00e4ysi typerys el\u00e4m\u00e4nhallinnassa. H\u00e4nen saavutuksensa tieteen alalla ovat kiistattomat, mutta kun h\u00e4n alkaa fanaattisesti tutkia aurinkoa, sen energiaa ja pelastaa maapalloa kehittelem\u00e4ll\u00e4 kasvien fotosynteesin kaltaista reaktiota, h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 hallitsekaan taitojaan. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 r\u00f6yhke\u00e4sti hyv\u00e4kseen kuolleen alaisensa tutkimuksia ja pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ominaan. Kun sitten suuri n\u00e4yt\u00f6s on valmis ja maailman pelastaminen alkaa, h\u00e4n sortuukin omaan typeryyteens\u00e4. Ihmissuhteissa h\u00e4n on naivi eik\u00e4 hallitse omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n ryhtyy suhteeseen kenen tahansa kanssa eik\u00e4 n\u00e4e omaa etuaan pit\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 niihin, jotka h\u00e4nest\u00e4 todella pit\u00e4v\u00e4t, sill\u00e4 niit\u00e4kin on. H\u00e4n ei huolehdi itsest\u00e4\u00e4n, k\u00e4den melanoma levi\u00e4\u00e4, syd\u00e4n oireilee, ylipaino tuottaa ongelmia, eik\u00e4 h\u00e4n kuitenkaan ole viel\u00e4 kuin hieman yli kuudenkymmenen.<\/p>\n

Lopussa alaisen murhasta tuomittu mies palaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ja pyyt\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Draama saa arvoisensa lopun, kun Michael ei huomaa taaskaan omaa etuaan ja kielt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n haukkumalla miehen pystyyn. Katastrofia pahentaa viel\u00e4 lakimies, joka per\u00e4\u00e4 tutkimustuloksien patentteja ja aviovaimot, jotka hekin vaativat oikeuksiaan. Pieni tytt\u00f6 koalareppu sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n saattaa saada jotain uutta aikaan, mutta mit\u00e4 \u2013 sit\u00e4p\u00e4 kirjailija ei kerro.<\/p>\n

Kirjailija itse kutsuu teostaan pessimistiseksi komediaksi, kriitikot satiiriksi. Molemmat ovat vaikeita alueita eik\u00e4 niiss\u00e4 yleens\u00e4 onnistuta tai se riippuu niin paljon lukijan ajatusmaailmasta. Kuka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 satiiria? T\u00e4ss\u00e4kin kirjassa on kirjailijan tapaan sattuma, joka muuttaa kirjan suunnan ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n kohtalon: se on matka Huippuvuorille ja sen j\u00e4lkeinen kotiinpaluu. Siihen asti lukija miettii, mik\u00e4 tarkoitus kirjalla on, sill\u00e4 se jakautuu niin selke\u00e4sti tieteen maailmaan ja ihmissuhdepohdintaan, ettei lukija oikein p\u00e4\u00e4se siihen sis\u00e4lle, molempia on liikaa. Itsekin mietin koko kirjan lukemisen keskeytt\u00e4mist\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa ja se on harvinaista. En oikein perusta monista ihmissuhdekuvioista p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in ja toisaalta tieteen kovin syv\u00e4lle menev\u00e4 luotaus tuntui liikaa korostetulta. Kun sitten k\u00e4\u00e4nne tapahtuu, lukija huomaa sen my\u00f6s juonen k\u00e4sittelyss\u00e4. Kaksinaisuus jatkuu edelleen, mutta nyt se saa enemm\u00e4n koomisia tai satiirisia piirteit\u00e4, joita kuitenkin verhoaa mystisyys, pessimismi. Tahti kiihtyy loppua kohti ja kun sitten h-hetki koittaa, onkin kaikki osaset koossa ja draaman kaari kohtaa p\u00e4\u00e4tepisteens\u00e4. Loistavasti kirjailija j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen siihen ja antaa lukijalle vuoron pohtia, mit\u00e4 sen j\u00e4lkeen tapahtuu. T\u00e4ss\u00e4 se ei tunnu pahalta, sill\u00e4 asetelma on enemm\u00e4n kuin herkullinen.<\/p>\n

Jos sitten pohtii kirjan kaunokirjallisuutta, niin jostain syyst\u00e4 se ei nouse McEwanin edellisten teosten tasolle. Sovitus<\/em> oli loistava historiallinen kuvaus ja se saavuttikin valtaisan huomion. Sementtipuutarha<\/em> j\u00e4i vieraaksi ja ainakaan itse en sit\u00e4 oikein ymm\u00e4rt\u00e4nyt. Rannalla<\/em> ja Ikuinen rakkaus<\/em> ovat pieni\u00e4 helmi\u00e4 kirjallisuuden joukossa, muista puhumattakaan. Olen lukenut h\u00e4nelt\u00e4 yhdeks\u00e4n kirjaa, joiden juonia en en\u00e4\u00e4 muista. T\u00e4m\u00e4 ehk\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kuin mihin se p\u00e4\u00e4see ja j\u00e4\u00e4 siksi aika sekavaksi. Satiiri on vaikea asia!<\/p>\n

Moni asia kirjan ihmissuhteissa j\u00e4\u00e4 mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. ’Naiset rakastuvat renttuihin’ on usein kuultu lausahdus, mutta ett\u00e4 n\u00e4in usein saman miehen kohdalla. Mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 rentussa vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4? ’Tilaisuus tekee varkaan’ on toinen lausahdus ja sekin toteutuu t\u00e4ss\u00e4, mutta ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4see n\u00e4in pitk\u00e4lle, ihmetytt\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ei pit\u00e4isi ajatella, eih\u00e4n t\u00e4m\u00e4 ole totta. Mutta sen verran todentuntuinen t\u00e4m\u00e4 oli, ett\u00e4 l\u00f6in Googleen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n nimen ja sain pitk\u00e4n rivin linkkej\u00e4 juuri t\u00e4h\u00e4n kirjaan, mutta en yht\u00e4k\u00e4\u00e4n todelliseen Nobel-fyysikkoon. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, vaikka kirjan lopussa on Nobel-komitean puhe Michael Beardille h\u00e4nen saavutuksistaan tieteen alalla palkinnon luovutustilaisuudessa. Sekin on siis fiktiota.<\/p>\n

McEwan, Ian: Polte. Otava 2010. Suom. Juhani Lindholm. 377 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 olen McEwan-fani tai ainakin melkein. Olen lukenut l\u00e4hes kaikki suomennetut kirjat ja vaikka en niist\u00e4 paljon j\u00e4lkeenp\u00e4in muistakaan, niin ne ovat sill\u00e4 hetkell\u00e4 tuntuneet hyvilt\u00e4 ja kiinnostavilta. Kirjailija on kertonut olevansa jollakin lailla Polte-kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n kaltainen el\u00e4m\u00e4nhallinnassa, vaikka … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[101,107,208],"class_list":["post-274","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-kirjallisuus","tag-komedia","tag-proosa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/274","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=274"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/274\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1425,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/274\/revisions\/1425"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=274"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=274"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=274"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}