{"id":276,"date":"2011-10-28T21:14:48","date_gmt":"2011-10-28T19:14:48","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=276"},"modified":"2013-04-21T18:18:10","modified_gmt":"2013-04-21T16:18:10","slug":"yllattava-koristepuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=276","title":{"rendered":"Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 koristepuu"},"content":{"rendered":"

\"py\u00f6kki\"<\/a><\/p>\n

’Syksyn koleus ja m\u00e4rkyys tekev\u00e4t joskus kepposia. Tavallinen paatsama saattaa muistuttaa eksoottista kanukkaa ja pajun lehdet kimallella kuin tuhkapensaat. Niinp\u00e4 hieraisin silm\u00e4\u00e4ni oikein kunnolla, kun yst\u00e4v\u00e4ni kanssa syksyn h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 n\u00e4imme kuvan kiilt\u00e4v\u00e4t lehdet pilkottamassa sammaleista kive\u00e4 vasten vanhan autiotalon pihapiiriss\u00e4. Mik\u00e4 kumma kasvusto tuo on? Onko se ollenkaan todellinen? Omenapuu vai kirsikka? Eip\u00e4 ollutkaan, ei mik\u00e4\u00e4n ensin arvaamistamme. Kun oksaa ja koko pensasmaista puuta katsoi tarkemmin, oli pakko p\u00e4\u00e4ty\u00e4 py\u00f6kkiin, niin mahdotomalta kuin se tuntuikin etel\u00e4h\u00e4m\u00e4laisess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4.’<\/em><\/span><\/p>\n

Py\u00f6kki (Fagus sylvatica<\/em>) on kes\u00e4vihanta lehtipuu, joka\u00a0vaaleanharmaa\u00a0runko on paksu ja sile\u00e4. Lehdet ovat ehyet ja soikeat, yleens\u00e4 ehytlaitaiset suippotyviset ja -k\u00e4rkiset sek\u00e4 kiilt\u00e4v\u00e4n kovat. Silmut (n\u00e4kyy kuvassa) ovat pitk\u00e4t, hoikat ja suipot. N\u00e4ill\u00e4 tuntomerkeill\u00e4 sit\u00e4 ei juuri sekoita mihink\u00e4\u00e4n muuhun puuhun maassamme.<\/p>\n

Py\u00f6kki on eurooppalainen puu. Sen kasvualuetta ovat runsasravinteiset mets\u00e4t L\u00e4nsi- ja Keski-Euroopassa. Tavallisesti se muodostaa l\u00e4hes puhtaita metsik\u00f6it\u00e4 ja niinp\u00e4 t\u00e4llaiset mets\u00e4t parikymmenmetrisine puineen ovat juhlava n\u00e4ky. Se on taloudellisesti merkitt\u00e4v\u00e4 puu, esim. Saksassa sit\u00e4 hakataan vuosittain noin 10 miljoonaa kuutiota. Se onkin Saksan yleisin puu. Suomessa py\u00f6kki\u00e4 on kasvatettu hyvin harvinaisena koristepuuna. Itse olen n\u00e4hnyt sen vain arboreettumissa ja kasvitieteellisess\u00e4 puutarhassa. Siementaimia on l\u00f6ydetty muutaman kerran Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta. Joskus n\u00e4kee puistossa tumman violetinruskean veripy\u00f6kin (’Atropunicea’<\/em>).<\/p>\n

Py\u00f6kki on arvokas puu, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rakennuspuuna, parkettien raaka-aineena ja kovuutensa vuoksi my\u00f6s ty\u00f6kaluissa, huonekaluissa ja koristeissa. Meill\u00e4 siihen helpoimmin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 juuri parkettikaupassa tai yll\u00e4tt\u00e4en sy\u00f6dess\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4. Tikkuj\u00e4\u00e4tel\u00f6n puinen tikku on usein juuri py\u00f6kki\u00e4. Aikoinaan puu on ollut hyvinkin merkitt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s kirjoitustaidon kannalta, sill\u00e4 Saksassa kaiverrettiin vanhimmat kirjaimet juuri py\u00f6kkiin. Niinp\u00e4 se onkin antanut nimens\u00e4 saksankieless\u00e4 kirjaimelle, englannissa kirja (book) taas periytyy saksan kielest\u00e4 ja ruotsissakin kirja ja py\u00f6kki ovat sama asia. Lieneek\u00f6 Guttenbergkin rakennellut irtokirjasimiaan my\u00f6s py\u00f6kist\u00e4 kehitelless\u00e4\u00e4n kirjapainotaitoa?<\/p>\n

Eip\u00e4 siis ole ihme, ett\u00e4 hieraisimme silmi\u00e4mme, sill\u00e4 kyseess\u00e4 on suuri harvinaisuus. Luopioisten mets\u00e4ss\u00e4 viljelyj\u00e4\u00e4nteen\u00e4 kasvava py\u00f6kki kiinnosti sen verran, ett\u00e4 kyselin paikallisilta asukkailtakin sen alkuper\u00e4\u00e4, mutta kukaan ei sit\u00e4 muistanut. Autiotalossa aikoinaan asunut muisteli veljens\u00e4 olleen joskus Ruotsissa t\u00f6iss\u00e4 ja mietti, olisiko t\u00e4m\u00e4 tuonut siemenen tai taimen mukanaan, mutta ep\u00e4ili, ettei veljell\u00e4 ollut t\u00e4llaisia harrastuksia. Talo on j\u00e4\u00e4nyt autioksi jo vuosikymmeni\u00e4 sitten eik\u00e4 sit\u00e4 ole sen j\u00e4lkeen asumiseen k\u00e4ytetty edes kes\u00e4m\u00f6kkin\u00e4. Niinp\u00e4 py\u00f6kin ik\u00e4, vaikka se edelleenkin on pensasmainen, lienee useita kymmeni\u00e4 vuosia. Kuitenkin se oli edelleen rehev\u00e4 ja elinvoimainen kasvaessaan pahasti villiytyneess\u00e4 puutarhassa sen reunalla kuusten katveessa, varjokasvi kun on.<\/p>\n

Mik\u00e4 sitten on tuon kasvin tulevaisuus? Mets\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 kyyti\u00e4 valtaamassa pihapiiri\u00e4, sireenit kutistuvat, ruusut lopettavat kukintansa, hein\u00e4 valtaa kukkapenkit. Py\u00f6kin on peitt\u00e4nyt alleen suuri kuusi ja mik\u00e4li se jatkaa kasvuaan samalla voimalla, ovat py\u00f6kin p\u00e4iv\u00e4t luetut. Mietin, uskaltaisiko sit\u00e4 hiukan auttaa, vaikka vain v\u00e4h\u00e4n katkomalla pahimpia kuusenoksia? Ehk\u00e4p\u00e4 sen teen, niin py\u00f6kki saisi viel\u00e4 monta hyv\u00e4\u00e4 vuotta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Syksyn koleus ja m\u00e4rkyys tekev\u00e4t joskus kepposia. Tavallinen paatsama saattaa muistuttaa eksoottista kanukkaa ja pajun lehdet kimallella kuin tuhkapensaat. Niinp\u00e4 hieraisin silm\u00e4\u00e4ni oikein kunnolla, kun yst\u00e4v\u00e4ni kanssa syksyn h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 n\u00e4imme kuvan kiilt\u00e4v\u00e4t lehdet pilkottamassa sammaleista kive\u00e4 vasten vanhan autiotalon pihapiiriss\u00e4. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":64,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[320,85,210],"class_list":["post-276","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-jaanne","tag-kasvillisuus","tag-puutarha"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/276","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=276"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/276\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":278,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/276\/revisions\/278"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=276"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=276"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=276"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}