{"id":281,"date":"2011-11-01T21:13:35","date_gmt":"2011-11-01T19:13:35","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=281"},"modified":"2013-04-21T18:15:51","modified_gmt":"2013-04-21T16:15:51","slug":"voiko-sen-sotkea-johonkin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=281","title":{"rendered":"Voiko sen sotkea johonkin?"},"content":{"rendered":"

\"keltamo\"<\/a><\/p>\n

’Tuollainen kysymys kiersi p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni, kun n\u00e4in kuvan kasvin. Voiko sen sotkea johonkin muuhun kasviin? Ilmeisesti voi. Kyseess\u00e4 on nimitt\u00e4in keltamo<\/a> (<\/em>Chelidonium majus), siis aivan tavallinen asutun seudun kasvi, ei mik\u00e4\u00e4n suurharvinaisuus, ei vaikeasti tunnistettava eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n pikkuruinen muiden alla lymy\u00e4j\u00e4. Hassua t\u00e4ss\u00e4 onkin se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kasvi kasvoi aivan vieress\u00e4ni muutaman sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 talosta ja ilmeisesti on kasvanut kaikki n\u00e4m\u00e4 vuosikymmenet, kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olen vapaa-aikojani viett\u00e4nyt, mutta en vain ole huomannut. Kun sen n\u00e4in syysh\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4, menin ohi ja mietin omia asioitani. Sitten pys\u00e4hdyin ja palasin takaisin, katsoin sit\u00e4 enk\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tuntenut; jotain tuttua, jotain vierasta. Lopulta katkaisin yhden lehden ja oranssinkeltainen neste purskahti n\u00e4kyviin. En\u00e4\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4selvyytt\u00e4 lajista, paikasta ainoastaan. Kun katselin ymp\u00e4rilleni, keltamoa oli paljon, joka puskan juurella, kallionlaki kertavanaan, lehto kattavasti. Kuinka olen voinut menn\u00e4 vain ohi?’<\/em><\/span><\/p>\n

Ehk\u00e4 on paikallaan samalla pieni selvitys t\u00e4st\u00e4 lajista. Keltamo on monivuotinen ruohokasvi ja se kuuluu unikkokasveihin. Sen paras tuntomerkki on oranssi maitiaisneste, joka n\u00e4kyy heti, kun varren tai lehtiruodin katkaisee. Keltaiset neliter\u00e4lehtiset kukat n\u00e4kyv\u00e4t kauas, kun kasvi kukkii yleens\u00e4 runsaasti kes\u00e4-hein\u00e4kuussa. Hedelm\u00e4 sill\u00e4 on pitk\u00e4 litumainen kota, jossa mustat siemenet kehittyv\u00e4t. Muurahaiset ovat niist\u00e4 kiinnostuneita ja levitt\u00e4v\u00e4t kasvia tehokkaasti.<\/p>\n

Keltamon alkuper\u00e4ist\u00e4 kotipaikkaa ei tiedet\u00e4, sill\u00e4 se levi\u00e4\u00e4 ihmisen mukana aina uusille seuduille, on siis kulttuurihakuinen kasvi, ihmisen vanha seuralainen. Sit\u00e4 tavataan laajalti Euroopassa ja Aasiassa. Sit\u00e4 lienee my\u00f6s viljelty tai ainakin siirretty pihapiiriin koristeeksi. Muinoin sit\u00e4 on k\u00e4ytetty my\u00f6s l\u00e4\u00e4kekasvina. Kasvista kerrotaan tarinaa, kuinka p\u00e4\u00e4skynen paransi poikastensa silm\u00e4t keltamolla ja t\u00e4st\u00e4 tulee sen tieteellinen nimikin, joka viittaa p\u00e4\u00e4skysen kreikankieliseen nimeen (chelidon<\/em>). Pohjoismaissa keltamo on tullut tunnetuksi jo keskiajalla, jolloin tiedet\u00e4\u00e4n munkkien suosineen sit\u00e4 kirkkojen ja luostareitten yhteydess\u00e4. Niinp\u00e4 se onkin edelleen yleisin linnojen l\u00e4heisyydess\u00e4 ja vanhojen kirkkojen liepeill\u00e4. Luopioisten laajimmat kasvustot ovat kirkonkyl\u00e4ll\u00e4 talojen seinustoilla ja kirkonaidan vieress\u00e4. Keltamoa on suositeltu l\u00e4\u00e4kkeeksi l\u00e4hes vaivaan kuin vaivaan. Sen on sanottu parantavan paitsi silmien sairauksia my\u00f6s keltatautia, rupia ja syyli\u00e4 jopa maksasairauksiakin. Nykyinen l\u00e4\u00e4ketiede on todennut maitiaisnesteen alkaloidien helpottavan ainakin maksavaivoissa.<\/p>\n

Suomessa kasvi on yleinen asutuilla seuduille Etel\u00e4-Suomessa, mutta v\u00e4henee nopeasti pohjoiseen ment\u00e4ess\u00e4. Lapista ei ole en\u00e4\u00e4 edes satunnaisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4. Kyll\u00e4h\u00e4n sen l\u00f6ytyminen on aina mukava asia, mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4, varsinkin kirkonkyl\u00e4n liepeill\u00e4, se on sen verran yleinen, ettei siihen en\u00e4\u00e4 kiinnit\u00e4 erityist\u00e4 huomiota. Ehk\u00e4p\u00e4 se on ollut my\u00f6s syyn\u00e4 omaan huolimattomuuteeni, olen pit\u00e4nyt sit\u00e4 liian tavallisena. N\u00e4in ei saisi tehd\u00e4. Mutta mit\u00e4 se muistuttaa? Mihin sen juuri nytkin syksyisess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 sotkin? Vuohenputkella on v\u00e4h\u00e4n samanlaiset lehdet ehk\u00e4 muillakin putkikasveilla. Yleens\u00e4 sen lehdet ja kukkavarret ovat jo lakastuneet n\u00e4in my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 ja niinp\u00e4 sen l\u00f6ytymist\u00e4 ei osannut odottaa. Kuvan lehdet ovatkin uusia, vasta hiljan kasvaneet ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aivan kev\u00e4isilt\u00e4 lehdilt\u00e4. Jos syksy jatkuu n\u00e4in l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4, niin ehk\u00e4p\u00e4 se alkaa kukkiakin uudelleen. T\u00e4ytyy seurata, nyt kun sen l\u00e4helt\u00e4 l\u00f6ysin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Tuollainen kysymys kiersi p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni, kun n\u00e4in kuvan kasvin. Voiko sen sotkea johonkin muuhun kasviin? Ilmeisesti voi. Kyseess\u00e4 on nimitt\u00e4in keltamo (Chelidonium majus), siis aivan tavallinen asutun seudun kasvi, ei mik\u00e4\u00e4n suurharvinaisuus, ei vaikeasti tunnistettava eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n pikkuruinen muiden alla lymy\u00e4j\u00e4. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":81,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[82,85,225],"class_list":["post-281","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-kartoitus","tag-kasvillisuus","tag-rohdot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/281","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=281"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/281\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1419,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/281\/revisions\/1419"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=281"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=281"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=281"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}