{"id":285,"date":"2011-11-07T20:29:02","date_gmt":"2011-11-07T18:29:02","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=285"},"modified":"2014-01-05T21:34:49","modified_gmt":"2014-01-05T19:34:49","slug":"nystyra","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=285","title":{"rendered":"Nystyr\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"lep\u00e4n<\/a><\/p>\n

’Kun on kauniita ja kuulaita p\u00e4ivi\u00e4 riitt\u00e4nyt, kiertelin mielikseni ihan kunnon ja hy\u00f6dyn kannalta Kukkian rantoja ja samalla etsin rantasammalia. Mit\u00e4\u00e4n kovin erikoista ei l\u00f6ytynyt, mutta ei se ollutkaan koko retken tarkoitus. Mielenkiintoisin taisi olla pieni maksasammaliin kuuluva kantokorvasammal<\/a> (<\/em>Jungermannia leiantha), joka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuuluu silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4viin sammaliin. Mutta niit\u00e4 etsiess\u00e4ni l\u00f6ysin kuvan mukaisen kasan rantapenkereen p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Ensin katselin ja hieman nuuhkaisinkin, sitten uskalsin jo koskeakin ja lopulta taputtelin ja yritin irroittaa kelpo vandaalin tapaan pahkuroita maasta. T\u00e4ll\u00f6in lopulta k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ettei kyseess\u00e4 olekaan mik\u00e4\u00e4n irrallinen uloke tai uloste, ei sieni eik\u00e4 limasieni, ei kivi eik\u00e4 maatuva oksennuspallo. Kyseess\u00e4 olikin tuiki tavallinen lep\u00e4n juurinystyr\u00e4paakku.’<\/em><\/span><\/p>\n

Tervalep\u00e4n tyvelle muodostuu usein versojuurija, jotka ovat kasvaneet v\u00e4h\u00e4n samaan tapaan kuin mangrovemetsien ilmajuuritiheik\u00f6t. Meill\u00e4 kaikki on vaatimatonta ja niinp\u00e4 tervalep\u00e4n ilmajuuret yleens\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t karikkeen sis\u00e4\u00e4n eik\u00e4 niit\u00e4 juurikaan huomaa. Suuri osa niist\u00e4 kuivuu ja kuolee, mutta muutamat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t maahan asti ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t lep\u00e4n vedensaantia. Koska lepp\u00e4 on melko lyhytik\u00e4inen puu, se tekee my\u00f6s runsaasti juurivesoja. N\u00e4in se jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja samalla valtaa kasvupaikkaa itselleen kasvattamalla uusia versojuuria. Lopulta rantapenger saattaa olla yhten\u00e4ist\u00e4 tervalep\u00e4n juurim\u00e4t\u00e4st\u00e4 pitk\u00e4lt\u00e4 matkalta. T\u00e4llaisesta paikasta l\u00f6ysin sek\u00e4 korvasammalen ett\u00e4 nuo kuvan nystyr\u00e4t.<\/p>\n

Tervalepp\u00e4 kuluttaa paljon vett\u00e4. Siksi sen juuret ovat jakaneet ty\u00f6t kesken\u00e4\u00e4n. Osa juurista ker\u00e4\u00e4 vett\u00e4 syv\u00e4lt\u00e4 rantahiekasta ja osa juurista venyy maan pinnan l\u00e4heisyydess\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4 ravintoa kasvin tarpeisiin. Ilmeisesti lepp\u00e4 on kova kuluttaja niin veden kuin ravinnonkin suhteen. Ravintojuurissa on lis\u00e4ksi kummallisia nystyr\u00f6it\u00e4. Niit\u00e4 n\u00e4kee jo aivan pieniss\u00e4kin taimissa, mutta suurien puiden nystyr\u00e4t ovat tietenkin n\u00e4kyv\u00e4mpi\u00e4 jopa kananmunan kokoisia turpeita syker\u00f6it\u00e4. N\u00e4iden sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4\u00e4 s\u00e4desieni\u00e4 (Frankia ssp.<\/em>), joilla on kyky k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmasta ottamaansa typpikaasua ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 n\u00e4in is\u00e4nt\u00e4kasviaan ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maaper\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ennen opetettiin, ett\u00e4 lepp\u00e4 on rikas ja sill\u00e4 on varaa pudottaa lehtens\u00e4 vihrein\u00e4, koska sen ei tarvitse s\u00e4\u00e4stell\u00e4 lehtivihre\u00e4\u00e4ns\u00e4 niin kuin muiden puiden. Nyt sekin on asetettu kyseenalaiseksi. Luin juuri jostain lehdest\u00e4 artikkelin, jossa asetettiin t\u00e4llainen s\u00e4\u00e4st\u00f6suunnitelma kokonaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi tiedoksi. Mik\u00e4 sitten on oikeaa, sit\u00e4 tutkitaan. Ehk\u00e4 my\u00f6hemmin saamme tiet\u00e4\u00e4. Mutta joka tapauksessa lepp\u00e4 tuottaa itse typpiravintoa ja el\u00e4\u00e4 sen turvin ja symbioosissa pienen s\u00e4desienen kanssa. Nuo mukurat kuvassa ovat siis n\u00e4it\u00e4 s\u00e4desient\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 juurinystyr\u00f6it\u00e4. Siis varsin hy\u00f6dyllisi\u00e4 juttuja.<\/p>\n

Arvioimassani Ian McEwanin<\/strong> kirjassa Polte<\/em> tiedemies kehitteli menetelm\u00e4\u00e4, jolla voitaisiin lehtivihre\u00e4n yhteytt\u00e4mist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmiskunnan hy\u00f6dyksi my\u00f6s keinotekoisesti. Onkohan koskaan mietitty, kuinka paljon meille olisi hy\u00f6ty\u00e4, jos osaisimme viisaina ihmisin\u00e4 tehd\u00e4 ilman typpikaasusta ravinteita, lannoitteita, pienen s\u00e4desienen tapaan. Olemmeko muka luomakunnan viisaimpia, kun emme t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n osaa? Evoluution mukaanhan t\u00e4m\u00e4kin on syntynyt sattumalta ja luonnonvalinta on sit\u00e4 ohjannut sitten oikeaan suuntaan. Taidamme olla viel\u00e4 lapsen kengiss\u00e4 taidoissamme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kun on kauniita ja kuulaita p\u00e4ivi\u00e4 riitt\u00e4nyt, kiertelin mielikseni ihan kunnon ja hy\u00f6dyn kannalta Kukkian rantoja ja samalla etsin rantasammalia. Mit\u00e4\u00e4n kovin erikoista ei l\u00f6ytynyt, mutta ei se ollutkaan koko retken tarkoitus. Mielenkiintoisin taisi olla pieni maksasammaliin kuuluva kantokorvasammal (Jungermannia … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":11,"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[85,155,261],"class_list":["post-285","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tarinat-kuvasta","tag-kasvillisuus","tag-maksasammal","tag-symbioosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/285","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=285"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2761,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/285\/revisions\/2761"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=285"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=285"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}