{"id":2883,"date":"2014-02-17T19:46:27","date_gmt":"2014-02-17T17:46:27","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2883"},"modified":"2014-02-17T19:50:41","modified_gmt":"2014-02-17T17:50:41","slug":"8-korallikanukka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2883","title":{"rendered":"8: korallikanukka"},"content":{"rendered":"

\"kanukka1\"<\/a><\/p>\n

’T\u00e4m\u00e4n viikon kasviksi valitsin pensaan, joka ainakin pist\u00e4\u00e4 silm\u00e4\u00e4n kaikkien muiden pensaiden joukosta, n\u00e4in helmikuullakin. Kuvassa kirkkaanpunainen v\u00e4ri t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko pensakerroksen alan eli kasvusto on laaja ja tihe\u00e4. Harvoin korallikanukkaa n\u00e4kee n\u00e4in runsaasti, usein se loistaa pusikosta muutaman varren voimalla. Kyseess\u00e4h\u00e4n on koristekasvi, joka helposti levi\u00e4\u00e4 pientareille ja rannoille asutuksen l\u00e4heisyyteen.’<\/em><\/span><\/p>\n

Korallikanukka<\/a> (Cornus alba ssp. alba ’Sibirica’<\/em>) on id\u00e4nkanukan yleisimmin viljelty muoto. Sen nuoret haararangat ovat korallinpunaiset, lehdet kirkkaanvihre\u00e4t ja marjat vaalean sinert\u00e4v\u00e4t. Viljeltyn\u00e4 sit\u00e4 tavataan napapiirille saakka ja ainakin Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa se on melko yleinen karkulainen asutuilla alueilla. N\u00e4in talviaikaan se on helppo havaita, koska mik\u00e4\u00e4n kotimainen puu tai pensas ei ole v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n sen veroinen.
\n<\/em><\/p>\n

Id\u00e4nkanukasta on jalostettu muitakin koristemuotoja. N\u00e4ill\u00e4 on yleens\u00e4 koristeelliset lehdet, esim. laikkukirjokanukka (’Argenteomarginata’<\/em>) tai keltakirjokanukka (’Gouchaultii’<\/em>). N\u00e4iden muotojen varret eiv\u00e4t kuitenkaan ole silmiinpist\u00e4v\u00e4n punaiset. Ainoa luonnonvarainen kanukkalajimme on pieni ruohokanukka (Cornus suecica<\/em>), jonka voi tavata yleisen\u00e4 merenrannoilta ja Pohjois-Suomesta. Etel\u00e4- ja Keski-Suomen sis\u00e4maassa se on harvinaisuus.<\/p>\n

Kanukoiden marjoja on mennein\u00e4 vuosina k\u00e4ytetty hy\u00f6dyksi, koska ne ovat \u00f6ljypitoisia (40%). Kuivattuja marjoja on k\u00e4ytetty erilaisina korvikkeina, mm. kahviin ja kaakaoon. Onpa joku tehnyt niist\u00e4 suklaatakin, mutta maku ei varmaankaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 miellytt\u00e4isi kaikkia. Niinp\u00e4 kanukan marjat saavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 lintujen ravinnoksi ja pensaat ihmisten iloksi. Aina ei kaikesta tarvitse olla konkreettista hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4iden viljelykarkulaisten kohdalla usein mietit\u00e4\u00e4n niiden haitallisuutta. Korallikanukan en ole huomannut miss\u00e4\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4neen luonnonkasvillisuutta, mutta kuka sen koskaan tiet\u00e4\u00e4, jos ilmasto alkaa muuttua ratkaisevasti. Tulihan pihlaja-angervostakin hankala rikkakasvi, kun se levisi maastoon kaiken peitt\u00e4v\u00e4ksi pusikoksi Etel\u00e4-Suomessa. Nyt voimme katsella hauskaa v\u00e4ril\u00e4isk\u00e4\u00e4 luonnossamme hankien keskell\u00e4 ja nauttia punaisen ja valkoisen kontrastista.<\/p>\n

\"kanukka2\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’T\u00e4m\u00e4n viikon kasviksi valitsin pensaan, joka ainakin pist\u00e4\u00e4 silm\u00e4\u00e4n kaikkien muiden pensaiden joukosta, n\u00e4in helmikuullakin. Kuvassa kirkkaanpunainen v\u00e4ri t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko pensakerroksen alan eli kasvusto on laaja ja tihe\u00e4. Harvoin korallikanukkaa n\u00e4kee n\u00e4in runsaasti, usein se loistaa pusikosta muutaman varren voimalla. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":120,"footnotes":""},"categories":[498],"tags":[80,109,296],"class_list":["post-2883","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-viikon-kasvi","tag-karkulainen","tag-koristekasvi","tag-viraslaji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2883","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2883"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2883\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2889,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2883\/revisions\/2889"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2883"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2883"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2883"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}