{"id":2898,"date":"2014-02-24T10:42:57","date_gmt":"2014-02-24T08:42:57","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2898"},"modified":"2014-09-23T15:06:21","modified_gmt":"2014-09-23T12:06:21","slug":"9-pihlaja-anvervo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2898","title":{"rendered":"9: pihlaja-angervo"},"content":{"rendered":"

\"angervo1\"<\/a><\/p>\n

’Jatkan t\u00e4ll\u00e4 viikolla koristekarkulaisilla. Ne ovat nyt talven v\u00e4h\u00e4lumisuuden vuoksi hyvin n\u00e4kyviss\u00e4. Lis\u00e4ksi ne ovat mielenkiintoisia, koska niiden nykylevinneisyys ei ole tarkasti tiedossa. Monesti niist\u00e4 sanotaan vain, ett\u00e4 ne ovat karkulaisia, mutta kuinka laajalle ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ne ovat levinneet, onkin jo toinen juttu. Yksi t\u00e4llainen kasvi on viikon ykdeks\u00e4n \u00a0valinta, pihlaja-angervo.’<\/em><\/span><\/p>\n

Pihlaja-angervo<\/a> (Sorbaria sorbifolia<\/em>) on alunperin tullut maahamme koristekasvina ja vanhastaan se on viihtynyt m\u00f6kkien ja talojen seinustoilla Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa aina napapiirille saakka. N\u00e4ilt\u00e4 paikoilta se sitten vuosien saatossa on levinnyt ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 melko laajallekin ja kauas varsinaiselta istutuspaikaltaan. Sit\u00e4 siirrettiin aikoinaan kylill\u00e4 puutarhasta toiseen ja edelleen se saattaa ilmoittaa vanhan asuinpaikan mets\u00e4ss\u00e4. Niinp\u00e4 sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n laajalti vakiintuneena tulokaskasvina maassamme. \"angervo2\"<\/a>Nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 levitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s puutarharoskat, joita kaikista varoituksista huolimatta edelleenkin kuskataan asutuksen l\u00e4himetsiin.<\/p>\n

Pihlaja-angervon tuntee helposti kauniista kermanv\u00e4risist\u00e4 kukistaan, jotka muistuttavat mesiangervon<\/a> kukintoja. Lehdet kuitenkin ovat nimens\u00e4 mukaisesti pihlajan<\/a> lehtien kaltaisia. Kukkimattomanakin sen tunnistaa lehdist\u00e4\u00e4n. N\u00e4in talvella lehdet ovat varisseet ja vain rangat t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4v\u00e4t pystyss\u00e4. Kuivunut kukinto on kuitenkin t\u00e4ll\u00f6in hyv\u00e4 tuntomerkki. Se s\u00e4ilyy pystyss\u00e4 l\u00e4pi talven ja peittyy kasvuston sekaan seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4, kun pensas alkaa ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 kiireell\u00e4 uutta kasvua. Usein \u00a0kes\u00e4ll\u00e4kin n\u00e4kee viel\u00e4 vanhoja kukkavarsia uusien lomassa.<\/p>\n

Etel\u00e4-Suomessa pihlaja-angervo saattaa suotuisissa olosuhteissa \u00a0muodostaa avoimille paikoille l\u00e4pip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tiheik\u00f6it\u00e4. Varsinkin s\u00e4hk\u00f6linjojen aluset ja vanhat hikev\u00e4t niityt ovat sen suosiossa. T\u00e4ll\u00f6in se voimakkaalla kasvullaan tukahduttaa pienemm\u00e4t kasvit ja toimii tyypillisen vieraslajin mukaan vahingollisena alkuper\u00e4islajeille. Angervoryteikk\u00f6jen h\u00e4vitt\u00e4minen on vaikeaa, koska se kasvattaa pienest\u00e4kin juurakonpalasta aina uuden verson. My\u00f6s katkotut versot juurtuvat helposti uudelleen. \"angervo3\"<\/a>Kasvi lis\u00e4\u00e4ntyy meill\u00e4 suurimmaksi osaksi kasvullisesti eli maar\u00f6nsyjen ja juurtuvien oksien avulla.<\/p>\n

Retkeilykasvion (4. painos, 1998) levinneisyyskartat ovat monien pihlaja-angervon kaltaisten kasvien osalta vanhentuneet ja siksi olisikin mielenkiintoista kartoittaa t\u00e4llaisten lajien nykylevinneisyys. Nyt vallitseva v\u00e4h\u00e4luminen talvi on hyv\u00e4 hetki paneutua t\u00e4m\u00e4nkin kasvin kasvupaikkojen tarkkailuun. Kun kes\u00e4ll\u00e4 kaikki on vihre\u00e4\u00e4 ja lehtimassaa on valtavasti, saattaa n\u00e4inkin suuri ja voimakas kasvi j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta. Talvella t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n pensaikossa sen kyll\u00e4 huomaa ja kasvuston laajuuden voi todeta pelkkien kukintohuiskiloidenkin avulla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Jatkan t\u00e4ll\u00e4 viikolla koristekarkulaisilla. Ne ovat nyt talven v\u00e4h\u00e4lumisuuden vuoksi hyvin n\u00e4kyviss\u00e4. Lis\u00e4ksi ne ovat mielenkiintoisia, koska niiden nykylevinneisyys ei ole tarkasti tiedossa. Monesti niist\u00e4 sanotaan vain, ett\u00e4 ne ovat karkulaisia, mutta kuinka laajalle ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ne ovat levinneet, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":217,"footnotes":""},"categories":[6,498],"tags":[80,109,296],"class_list":["post-2898","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","category-viikon-kasvi","tag-karkulainen","tag-koristekasvi","tag-viraslaji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2898","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2898"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2898\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3554,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2898\/revisions\/3554"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2898"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2898"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2898"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}