{"id":2927,"date":"2014-03-07T16:52:05","date_gmt":"2014-03-07T14:52:05","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2927"},"modified":"2014-03-07T17:00:08","modified_gmt":"2014-03-07T15:00:08","slug":"alkemistit-maallinen-rakkaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2927","title":{"rendered":"Alkemistit, maallinen rakkaus"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Alkemistit.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2928\" alt=\"Alkemistit\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Alkemistit.jpg\" width=\"235\" height=\"339\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Alkemistit.jpg 235w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Alkemistit-207x300.jpg 207w\" sizes=\"auto, (max-width: 235px) 100vw, 235px\" \/><\/a><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Pist\u00e4np\u00e4 t\u00e4h\u00e4n toisenkin kirjapostauksen, kun luin <strong>Antti Tuurin<\/strong> uutuuden<\/em>\u00a0Alkemistit.<em> Kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mies jaksaa. Olen nyt lukenut h\u00e4nelt\u00e4 kaksikymment\u00e4 kirjaa ja jokainen tuntuu olevan edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 mielenkiintoisempi. Vaikka h\u00e4nen omalaatuinen kerrontatyylins\u00e4 joskus \u00e4rsytt\u00e4\u00e4kin, niin sill\u00e4 on my\u00f6s taipumus luoda hyvin tiivis imu kertomukseen, niin ettei sit\u00e4 voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kesken. Nyt kun luin t\u00e4m\u00e4n kirjan loppuun, alkoivat kynnet syhyt\u00e4 jatko-osaan, vaikka sit\u00e4 ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole edes kirjoitettu<\/em><\/span><span style=\"color: #008000;\"><em>. Odottaminen on raskasta. T\u00e4ss\u00e4 muutamia hajanaisia kommentteja t\u00e4st\u00e4 kirjasta.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Samalla intensiivisyydell\u00e4 ja tiedolla Tuuri on t\u00e4ll\u00e4 kertaa tarttunut 1700-luvun historiaan kuin oman sukunsa historiaan aikaisemmin. Sama poljento ja sama kerronnan vet\u00e4vyys l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t t\u00e4st\u00e4kin kirjasta.<\/p>\n<p>August Nordenkj\u00f6ld toimii Vuorikapteenina Suomessa ja p\u00e4\u00e4tyy swedenborgilaisen uskon kautta tekem\u00e4\u00e4n kultaa Uuteenkaupunkiin. Apunaan h\u00e4nell\u00e4 on nuori maanmittari Carl Bergklint. Alkemia on voimissaan ja kun ei atomeista, metallien ominaisuuksista tai fysiikastakaan kovin paljon tiedet\u00e4, uskotaan vakaasti, ett\u00e4 halvemmista metalleista pystytt\u00e4isiin uskon ja siveyden voimilla tekem\u00e4\u00e4n kultaa, kunhan noudatettaisiin tarkkaa j\u00e4rjestyst\u00e4. Miesten ty\u00f6 p\u00e4\u00e4tyy kuitenkin vaikeuksiin, sill\u00e4 maalliset velkojat ovat kaksikon kimpussa kaiken aikaa eik\u00e4 laboratoriossa p\u00e4\u00e4st\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan alkua pidemm\u00e4lle. Kullan synty olisi vaatinut paitsi tarkkuutta ja uskoa, niin my\u00f6skin kovaa kuumuutta, jota pidett\u00e4isiin muffelin alla kuukausia. Vuorikapteeni haalii sysi\u00e4 ymp\u00e4ri Varsinais-Suomea ja velat kasvavat. Lopulta edess\u00e4 on konkurssi ja vararikko. Kullan teko on keskeytett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Kirjassa kullan teon rinnalla kulkee kaunis tarina nuoren maanmittarin ja kauppiaantytt\u00e4ren Katariina Pal\u00e9nin rakkaudesta. Koska kyseess\u00e4 on swedenborgilaisyys ja sen opit, pohditaan kirjassa paljon my\u00f6s maallisen ja taivaallisen rakkauden eroja, kuten kirjan alaotiskkokin kertoo. P\u00e4\u00e4st\u00e4kseen nousemaan Korkealle vuorelle ja saavuttaakseen Uuden ihmisen asteen on elett\u00e4v\u00e4 oppi-is\u00e4n antamien neuvojen mukaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Viisasten kivi ei synny ilman siveellisyytt\u00e4 eik\u00e4 nuhteettomuutta. Nordenkj\u00f6ld ei pysty n\u00e4in el\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaan hakee lohtua vaimonsa \u00e4kkipikaisuuteen muiden naisten luota, mutta Bergklint rakastaa vain Katariinaansa. T\u00e4m\u00e4 1700-luvun Love Story on hyvin kauniisti kerrottu, kirjan parasta antia.<\/p>\n<p>Kun googlasin kirjan henkil\u00f6it\u00e4 ja tapahtumia, huomasin, ett\u00e4 kirja on oikeastaan tuolloin el\u00e4neiden el\u00e4m\u00e4kertaa, sill\u00e4 sen henkil\u00f6t ovat todellakin el\u00e4neit\u00e4 oikeita ihmisi\u00e4, tapahtumat ovat historian vahvistamia, samoin aatteet. Tarina on sitten koottu n\u00e4ist\u00e4 aineksista. T\u00e4m\u00e4 kirja on tarinan ensimm\u00e4inen osa, joka p\u00e4\u00e4ttyy Vuorikapteenin vararikkoon ja kullanvalmistuksen keskeytymiseen.<\/p>\n<p>Kirjan ensilehdill\u00e4 tuntui, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4nlaista tuurimaista kirjallisuutta olen lukenut jo riitt\u00e4miin. <em>Eerikinpojat<\/em> jatkoteoksineen keskittyiv\u00e4t samoihin ajatuksiin, hurmahenkisyyteen, kilvoitteluun ja uskonnollisiin seurakuntiin Suomessa ja Ruotsissa. Niinp\u00e4 en oikein aluksi p\u00e4\u00e4ssyt t\u00e4h\u00e4n mukaan. Tuurin kerronnalle uutta t\u00e4ss\u00e4 oli kuitenkin rakkauskertomus, joka nousikin lopulta aivan samalle tasolle kuin p\u00e4\u00e4aihe, kullan valmistus. Tuurillehan on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 sankari on hyvin puhdashenkinen ja jopa naivi uskossaan ihmisen vahvuuteen ja hyvyyteen sek\u00e4 Jumalan suuruuteen. T\u00e4ss\u00e4kin kertomuksessa maanmittari Bergklint uskoo ja luottaa vuorenvarmasti Vuorikapteeniin, t\u00e4m\u00e4n puheisiin ja kokemuksiin. H\u00e4n ei n\u00e4e ihmisen takana olevaa raadollisuutta eik\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Sankari toteuttaa t\u00e4ss\u00e4kin sen, mit\u00e4 toinen suunnittelee, mutta ei itse pysty tekem\u00e4\u00e4n. Jossain vaiheessa teki mieli huutaa, ett\u00e4 j\u00e4t\u00e4 nyt hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4 se kapteeni omaan oloonsa ja ala el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4si Katariinasi kanssa. Kirjan kerronta oli niin el\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siihen uppoutui syv\u00e4lle.<\/p>\n<p>Tekstist\u00e4 n\u00e4kee, ett\u00e4 Tuuri on j\u00e4lleen syv\u00e4llisesti perehtynyt aiheeseensa. H\u00e4n on lukenut Bergklintin kirjeenvaihtoa ja saanut sit\u00e4 kautta tietoa sen ajan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kullan valmistuksesta. H\u00e4n on tutustunut Emmanuel Swedenborgin laajaan tuotantoon ja k\u00e4sityksiin niin alkemiasta kuin uskonnollismystisist\u00e4 ajatuksistakin. Kirjoittaessaan uskonnollisista liikkeist\u00e4 ja niihin uskovista ihmisist\u00e4 on kirjailijan itsens\u00e4kin tietyll\u00e4 tavalla uskottava niiden aitouteen. Haastattelussa h\u00e4n onkin todennut, ettei insin\u00f6\u00f6rin koulutuksella voi matemaattisesti selvitt\u00e4\u00e4, miksi t\u00e4llainen pallo ihmisineen kiit\u00e4\u00e4 avaruudessa. Eik\u00e4 ole uskon asia, vaan matemaattinen tostuus, ett\u00e4 n\u00e4in monimutkainen organismi ei ole voinut synty\u00e4 sattumalta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy h\u00e4nen tuotannossaan, t\u00e4ss\u00e4kin kirjassa.<\/p>\n<p><em>Tuuri, Antti: Alkemistit, maallinen rakkaus. Otava, 2013. 382 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Pist\u00e4np\u00e4 t\u00e4h\u00e4n toisenkin kirjapostauksen, kun luin Antti Tuurin uutuuden\u00a0Alkemistit. Kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mies jaksaa. Olen nyt lukenut h\u00e4nelt\u00e4 kaksikymment\u00e4 kirjaa ja jokainen tuntuu olevan edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 mielenkiintoisempi. Vaikka h\u00e4nen omalaatuinen kerrontatyylins\u00e4 joskus \u00e4rsytt\u00e4\u00e4kin, niin sill\u00e4 on my\u00f6s taipumus luoda hyvin tiivis imu &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2927\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":7,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,208,509],"class_list":["post-2927","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-proosa","tag-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2927","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2927"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2927\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2933,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2927\/revisions\/2933"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2927"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2927"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2927"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}