{"id":2971,"date":"2014-04-06T14:09:16","date_gmt":"2014-04-06T12:09:16","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2971"},"modified":"2014-04-06T14:09:16","modified_gmt":"2014-04-06T12:09:16","slug":"vuonna-1984","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2971","title":{"rendered":"Vuonna 1984"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/orwell.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2972\" alt=\"orwell\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/orwell.jpg\" width=\"130\" height=\"200\" \/><\/a><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Edellinen kirjapostaus k\u00e4sitteli tulevaisuudenennustetta 1800-luvun lopulta 2000 luvulle. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hes yht\u00e4 kuuluisa kirja liikkuu huomattavasti lyhyemm\u00e4ss\u00e4 ennusteessa, sodan j\u00e4lkeisest\u00e4 maailmasta otsikonmukaisesti 1980-luvulle. <strong>George Orwell<\/strong> hahmotti kirjansa maailman sodanj\u00e4lkeisest\u00e4 maailmasta hyvin pessimistiseksi. Kuitenkin h\u00e4nen luomansa visio on t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuoreen tuntuinen ja luettavissa varoittavana esimerkkin\u00e4 liiallisesta holhouksesta, sananvapauden- ja ajatuksenvapauden puutteesta sek\u00e4 totalit\u00e4\u00e4risest\u00e4 yhteiskunnasta. Luin t\u00e4m\u00e4n kirjan kanssa samanaikaisesti rinnakkaistodellisuuksista kertovaa japanilaisen <strong>Haruki Murakamin<\/strong> massiivista eepposta <\/em>1Q84<em>, jonka tarina riste\u00e4\u00e4 monessa kohdin Orwellin tarinan kanssa. Saatanpa l\u00e4hiaikoina kirjoittaa tuostakin teoksesta jotain. Nyt se viel\u00e4 myll\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 etsien ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin hajanaisia ajatuksia Orwellin teoksesta.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Luin t\u00e4m\u00e4n kirjan ensimm\u00e4isen kerran 80-luvulla, kun sen sanoma oli ajankohtainen. Sen j\u00e4lkeen kirjan ajatuksista on tullut k\u00e4site, jota toistellaan eri yhteyksist\u00e4. Isoveli valvoo milloin mit\u00e4kin. Kirjan utopistisen yhteiskunnan katsottiin toteutuneen jossain mieless\u00e4 1980-luvulla, kun elettiin kylm\u00e4n sodan aikaa ja suurvallat nokittelivat toisilleen. Ehk\u00e4 samaa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Pohjois-Koreassa. Orwell kirjoitti kirjansa tulevaisuudenkuvauksena heti toisen maailmansodan j\u00e4lkeen 1949 ja sen esikuvana oli vahvasti kommunistinen Neuvostoliitto ja sen silloinen johtaja <strong>Josef Stalin<\/strong>. L\u00e4nsimaissa rautaesiripun takaisesta maailmasta ei tiedetty kovinkaan paljon, mutta luultiin ja kuviteltiin sit\u00e4kin enemm\u00e4n. Ehk\u00e4 Stalinin aikainen valtio oli Isoveli valvoo-aikaa, ehk\u00e4 siell\u00e4 tapahtui kaikkea sit\u00e4, mt\u00e4 kirjassakin, mutta tietenk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 kirja ei ole yksi yhteen sen ajan kanssa, koska se on vain kirjallinen tulevaisuuden visio, kuvitteellinen n\u00e4kemys tulevaisuudesta.<\/p>\n<p>Winston Smith on etuoikeutettu puolueen j\u00e4sen ja Totuuden ministeri\u00f6n virkamies. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 on kirjoittaa historiaa uusiksi aina vallitsevan k\u00e4sityksen mukaan. Jos joku menneisyydess\u00e4 on sanonut eri lailla kuin nyt ajatellaan, h\u00e4n korjasi tuon menneisyyden hairahduksen vastaamaan nykyisyytt\u00e4. H\u00e4nen toimiaan valvotaan kaukovarjostimen kautta. Se on er\u00e4\u00e4nlainen kahdensuuntainen taulutelevisio, joka n\u00e4kee ja kuulee kaiken. Virheit\u00e4 ei sallita, vaan erehtynyt virkailija katoaa hyvin nopeasti Rauhan ministeri\u00f6n kautta eli h\u00e4net aivopest\u00e4\u00e4n tai eliminoidaan. Kuka tahansa saattaa olla ilmiantaja, ty\u00f6kaveri, naapuri, oma lapsi tai sukulainen.<\/p>\n<p>Smith ajattelee toisin ja pelk\u00e4\u00e4 siksi ajatuspoliisia, joka voi n\u00e4hd\u00e4 ilmeist\u00e4 ja eleist\u00e4, mit\u00e4 kukin mieless\u00e4\u00e4n ajattelee. Niist\u00e4kin joutuu vastuuseen. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n liian tiivis kanssak\u00e4yminen toisten kanssa ei ole sallittua. Smith tapaa tyt\u00f6n ja rakastuu. H\u00e4n vuokraa piilopaikan, h\u00e4n tapaa toisiaan ja toisinajattelijoita, h\u00e4n haaveilee toisenlaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat kiellettyj\u00e4 asioita ja johtavatkin lopulta katastrofiin. H\u00e4net otetaan kiinni, k\u00e4\u00e4nnytet\u00e4\u00e4n ja saadaan kidutuksen ja aivopesun kautta rakastamaan johtajaa yli kaiken.<\/p>\n<p>Kirjassa annetaan kovin ankea kuva tulevaisuuden maailmasta. Pahinta kokonaisuuden kannalta on historian tuhoaminen. Kirjoja ei en\u00e4\u00e4 ole, ei lehti\u00e4, ei yksil\u00f6llist\u00e4 kirjeenvaihtoa, ei p\u00e4iv\u00e4kirjoja. Kaikki sellainen on kielletty\u00e4. Silppuri nielee kaiken, kuvat, dokumentit, tilastot, muistiinpanot, jos ne eiv\u00e4t ole sen hetken ajatuksen mukaisia. Kun historia on muutettu, vanha h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n. Kirjan henkil\u00f6ist\u00e4 saa kuvan, kuinka he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ajattele omilla aivoillaan, eiv\u00e4t toimi j\u00e4rkev\u00e4sti v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 vapaa-aikanaan eiv\u00e4tk\u00e4 koe mink\u00e4\u00e4nlaisia tunteita. Heill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole menneisyytt\u00e4, historiaa. Kuvaavaa kirjan yhteiskunnalle on kytt\u00e4\u00e4minen, ilmiannot, viha ja el\u00e4m\u00e4n typist\u00e4minen. Kysell\u00e4 ei saa, ajatteleminen ei ole hyv\u00e4ksi, ja kaiken aikaa rajoilla jyll\u00e4\u00e4 sota naapurivaltioiden kanssa.<\/p>\n<p>Kun nyt olen lukenut muutaman t\u00e4llaisen tulevaisuusutopian, tuntuu t\u00e4m\u00e4 nykyinen maailmanmeno kaikesta huolimatta varsin sopivalta el\u00e4misen tasolta. <strong>Eduard Bellamyn<\/strong> kirja <em>Vuonna 2000<\/em> kertoi ihanneyhteiskunnasta, jossa kaikki oli j\u00e4rjestetty hyvin ja onnistuneesti, mutta josta puuttui el\u00e4m\u00e4n raadollisuus ja s\u00e4rm\u00e4. Orwllin tulevaisuusn\u00e4kym\u00e4 kuvaa yhteiskunnan perin vastenmieliseksi ja rajoitetuksi. Kumpikaan ei ole toteutunut, onneksi. Kuitenkin n\u00e4m\u00e4 molemmat kirjat antavat jonkinlaista ajattelumallia siit\u00e4, mit\u00e4 ihminen voisi tulevaisuudeltaan toivoa tai odottaa: ihannetta vai tylsyytt\u00e4, vapautta vai pelkoa. Yksin\u00e4inen ihminen ei juurikaan voi suuremmin vallitsevaan maailmanmalliin vaikuttaa, onneksi voi sent\u00e4\u00e4n omassa mieless\u00e4\u00e4n ajatella vapaasti ja valita.<\/p>\n<p><em>Orwell, George: Vuonna 1984 (Nineteen eighty-four, 1949), suom. Oiva Talvitie. WSOY, 1984. 340 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Edellinen kirjapostaus k\u00e4sitteli tulevaisuudenennustetta 1800-luvun lopulta 2000 luvulle. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hes yht\u00e4 kuuluisa kirja liikkuu huomattavasti lyhyemm\u00e4ss\u00e4 ennusteessa, sodan j\u00e4lkeisest\u00e4 maailmasta otsikonmukaisesti 1980-luvulle. George Orwell hahmotti kirjansa maailman sodanj\u00e4lkeisest\u00e4 maailmasta hyvin pessimistiseksi. Kuitenkin h\u00e4nen luomansa visio on t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuoreen tuntuinen &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2971\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[511,512],"class_list":["post-2971","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-utopia","tag-yhteiskunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2971","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2971"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2971\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2974,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2971\/revisions\/2974"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2971"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2971"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2971"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}