{"id":2975,"date":"2014-04-09T08:22:16","date_gmt":"2014-04-09T06:22:16","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2975"},"modified":"2014-04-09T08:25:59","modified_gmt":"2014-04-09T06:25:59","slug":"1q84","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2975","title":{"rendered":"1Q84"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/1Q84.jpeg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft  wp-image-2976\" alt=\"1Q84\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/1Q84.jpeg\" width=\"196\" height=\"316\" \/><\/a><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Utopistiset tulevaisuusmaailman kuvaukset jatkuvat tai t\u00e4ss\u00e4 ei taida olla suoranaisesti kyse tulevaisuusvisiosta, kun puhutaan rinnakkaisista todellisuuksista. Olen lukenut <strong>Haruki<\/strong>\u00a0<strong>Murakamilta<\/strong> muutaman kirjan<\/em>\u00a0(Suuri lammasseikkailu, Sputnik-rakastettuni)<em>\u00a0ja pit\u00e4nyt niit\u00e4 hieman kummallisina, joskin mielenkiintoisina. Helpolla ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kokonsa vuoksi. Kirjailija itse jakoi kirjan kaksi ensiosaa yhdeksi niteeksi ja kolmannen erilleen. Niin se on my\u00f6s meill\u00e4 julkaistu Tammen Keltaisessa kirjastossa. Luulen, ett\u00e4 moni kavahtaa kirjaa sen massivisuuden vuoksi, mutta se on turhaa. <\/em>Taru sormusten herrasta <em>on liitteineen laajempi ja sen monet ovat lukeneet useammankin kerran, kyll\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin selvit\u00e4\u00e4n. Ilman muuta suosittelen kirjaan tutustumista, se antaa uutta ajateltavaa.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Murakamin p\u00e4\u00e4teos liikkuu <strong>George Orwellin<\/strong> kuuluisan kirjan <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2971\">Vuonna 1984<\/a> innoittamana utopioissa. Se rakentuu useammasta rinnakkaistodellisuudesta, joiden maailmat ovat hyvin samankaltaisia, mutta eroavat lopulta hyvinkin paljon toisistaan. Kirja on taitavasti rakennettu kertomus aivan tavallisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Japanissa, joka kuitenkin hajoaa, mit\u00e4 pidemm\u00e4lle tarinassa edet\u00e4\u00e4n ja saa lopulta hyvinkin kummallisia piirteit\u00e4, kunnes p\u00e4\u00e4henkil\u00f6tkin tajuavat joutuneensa aivan uuteen maailmaan, paikkaan, jossa taivaalla loistaa kaksi kuuta.<\/p>\n<p>Murakamin teos on samanaikaisesti el\u00e4m\u00e4n kuvaus, rakkaustarina, seikkailukertomus, huikea fantasiakertomus ja tulevaisuusutopia. H\u00e4n rakentaa kerrontansa h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n pienill\u00e4 liikkeill\u00e4 ja pett\u00e4v\u00e4sti saaden lukijan koukkuunsa jo ensi sivuilta. Huikeat 1200 sivua luettuaan ja p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n loppuun, lukija ei voi muuta kuin haukkoa henke\u00e4\u00e4n. Tietenkin jos pit\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisesta kerronnasta.<\/p>\n<p>Tarina etenee vuoroon Tengon ja vuoroon Aomamen ajatuksina. Tengo on matematiikanopettaja ja p\u00f6yt\u00e4laatikkokirjailija, Aomame on liikunnanohjaaja ja salamurhaaja. He ovat olleet nuoruudessaan pari vuotta samalla luokalla koulussa ja kokeneet siell\u00e4 sellaista yhteytt\u00e4, joka vet\u00e4\u00e4 heit\u00e4 yhteen viel\u00e4 kolmekymppisin\u00e4kin. Tengon is\u00e4 toimi lupamaksujen ker\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja kuljetti poikaansa pyh\u00e4isin mukanaan ovelta ovelle. Aomamen vanhemmat kuuluivat Todistajien uskonlahkoon ja tytt\u00f6 joutui samaan liemeen lapsuudessaan kuin Tengokin. Muuta yhteytt\u00e4 heill\u00e4 ei ollut eik\u00e4 muuta tietoa toisistaan kouluajan j\u00e4lkeen aikuisena.<\/p>\n<p>Laskeutuessaan ruuhkaiselta moottoritielt\u00e4 alemmalle ohikulkutielle Aomame laskeutuu samalla rinnakkaistodellisuuteen, jossa asiat kulkevat eri lailla kuin h\u00e4nen omassa maailmassaan. H\u00e4n surmaa v\u00e4kivaltaisia miehi\u00e4 ohuella neulalla, jonka h\u00e4n ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 niskasta aivoihin. N\u00e4iden miesten rikokset kohdistuvat tavallisesti perheeseen eik\u00e4 yhteiskunta pysty heit\u00e4 rankaisemaan. Kuntohoitajana Aomame on tavannut vanhan rikkaan rouvan, joka pit\u00e4\u00e4 turvakotia hakatuille naisille ja jonka kanssa h\u00e4n yhdess\u00e4 valitsee rangaistavat miehet. Lopulta uhriksi tulee salaper\u00e4isen uskonnollisen liikkeen johtaja, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen nuoria tytt\u00f6j\u00e4. Murha saa yhteis\u00f6n Aomamen kannoille ja t\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytyy piiloutua.<\/p>\n<p>Tengo puolestaan saa kustantajaltaan teht\u00e4v\u00e4n muokata nuoren tyt\u00f6n Fuka-Erin kirjoituskilpailuun l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n tekstin romaaniksi. Kirja, Ilmakotelo, k\u00e4sittelee samaa yhteis\u00f6\u00e4, jonka johtajan Aomame surmaa. Kirjasta tulee valtaisia menestys ja se tuhoaa yhteis\u00f6n yhteyden ns. pikkuv\u00e4keen, jonka \u00e4\u00e4ni\u00e4 yhteis\u00f6n johtaja kuulee. Ajojahti jatkuu entist\u00e4 voimakkaampana. Tengo ja Aomame alkavat tietoisesti etsi\u00e4 toisiaan. Heid\u00e4n on tavattava, l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 toisensa, varsinkin kun Aomame huomaa odottavansa lasta ja kaikesta j\u00e4rjenvastaisuudesta huolimatta tajuaa sen olevan Tengon lapsen.<\/p>\n<p>Kohdattuaan heill\u00e4 on p\u00e4\u00e4limm\u00e4isen\u00e4 ajatus p\u00e4\u00e4st\u00e4 pakoon niin uskonlahkoa kuin pikkuv\u00e4ke\u00e4kin takaisin omaan todellisuuteensa ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 sinne kaikki kolme yhdess\u00e4. Maailma, jossa kuun vieress\u00e4 ei ole pient\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 kuunsirppi\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4, vai onko? Lopulta ei voida ollenkaan varmasti sanoa, miss\u00e4 todellisuudessa he ovat, vaikka taivaalla loistaakin vain yksi kuu.<\/p>\n<p>Nopeasti ajateltuna teoksen juoni on naivi ja ep\u00e4uskottava. N\u00e4in saattaa olla, jos ajattelee kirjaa vain juonen kannalta. Jos miettii muutakin, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kirjastakin rinnakkaistodellisuuden. Kirjaa on moitittu tyls\u00e4ksi ja jankkaavaksi, hitaasti etenev\u00e4ksi ja vivahteettomaksi. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 on esitetty k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 englanninkielen kautta. Voi olla, mutta minusta ne kaikki palvelevat tunnelmaa, joka on vertaansa vailla. Eiv\u00e4t kai miljoonat ihmiset voi olla t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Niinp\u00e4 romaanitrilogia onkin jakanut lukijansa ainakin kahteen leiriin. Toiset ovat aivan myytyj\u00e4, toiset eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 alkuunkaan. Itse luin kirjan ahmien l\u00e4hes y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja se j\u00e4tti ajatuspohjaa monelle koiranulkoilutukselle. Kirjan juonta ei pid\u00e4 ajatella liikaa, sen sanomaa viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Orwellin maailmaan se liittyy yl\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n ellei ajattele uskonnollisen v\u00e4kivallan liittyv\u00e4n Isoveli valvoo-teemaan. Kirjan voi ottaa uutena ajatuskuviona, rinnakkaisena olotilana, jossa loistaa kaksi kuuta. Katsoin muuten kirjan luettuani taivaalle ja huokasin helpotuksesta.<\/p>\n<p><em>Murakami, Haruki: 1Q84, osat 1-3, suom. Aleksi Milonoff. Tammi, 2013. 783 + 446 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Utopistiset tulevaisuusmaailman kuvaukset jatkuvat tai t\u00e4ss\u00e4 ei taida olla suoranaisesti kyse tulevaisuusvisiosta, kun puhutaan rinnakkaisista todellisuuksista. Olen lukenut Haruki\u00a0Murakamilta muutaman kirjan\u00a0(Suuri lammasseikkailu, Sputnik-rakastettuni)\u00a0ja pit\u00e4nyt niit\u00e4 hieman kummallisina, joskin mielenkiintoisina. Helpolla ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kokonsa vuoksi. Kirjailija itse jakoi &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2975\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[37,91,511],"class_list":["post-2975","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-fantasia","tag-keltainen-kirjasto","tag-utopia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2975","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2975"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2975\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2994,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2975\/revisions\/2994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2975"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2975"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2975"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}