{"id":3061,"date":"2014-04-27T18:35:27","date_gmt":"2014-04-27T16:35:27","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3061"},"modified":"2014-04-27T22:17:32","modified_gmt":"2014-04-27T20:17:32","slug":"katajankaristaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3061","title":{"rendered":"Katajankaristaja"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

’T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 n\u00e4kee ainakin Etel\u00e4-H\u00e4meess\u00e4 paljon kuolemaisillaan olevia katajapensaita, kokonaisia kasvustojakin. Neulaset ruskettuvat, kuolevat ja varisevat maahan. Mist\u00e4 on kyse? Yll\u00e4olevassa kuvassa kataja voi huonosti. Se kasvaa pellonlaidassa valoisalla paikalla, juuri sellaisella, miss\u00e4 katajat normaalistikin kasvavat. Latvastaan se on vihre\u00e4, mutta alaoksat ovat menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 neulasiaan. T\u00e4m\u00e4 kataja on vain esimerkki lukemattomista muista. Jotkut katajat, suuret pylv\u00e4skatajatkin, kuten toisessa kuvassa, ovat menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 neulasensa l\u00e4hes latvaan saakka.’<\/em><\/span><\/p>\n

\"katajankariste1\"<\/a>Kun ottaa k\u00e4teens\u00e4 katajan harmaantuneita neulasia, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niiden alapinnalta pieni\u00e4 mustia pitkulaisia\u00a0pilkkuja. Alla olevassa l\u00e4hikuvassa olen yritt\u00e4nyt saada ne n\u00e4kyviin. Monen neulasen koko alapinta on n\u00e4it\u00e4 pilkkuja t\u00e4ynn\u00e4. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy syy neulasten lakastumiseen ja kuolemaan. Kyseess\u00e4 on parasiittinen piensieni eli loinen, katajankaristaja tai vanhalta nimelt\u00e4\u00e4n katajankaristesieni (Lophodermium<\/em> juniperinum<\/a>). Mustat pisteet neulasen alapinnalla ovat sen kotelopalkoja, joissa kehittyv\u00e4t sienen iti\u00f6t valmiiksi levitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n tuulen mukana uusiin kasvustoihin. Yleens\u00e4 kotelot avautuvat vasta, kun neulaset ovat jo karisseet maahan. Sieni etenee pensaassa alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in niin, ett\u00e4 lopulta vain ylimm\u00e4t versot saattavat olla silt\u00e4 turvassa.<\/p>\n

Mik\u00e4 sitten saa taudin levi\u00e4m\u00e4\u00e4n katajapensaissa. T\u00e4llaiset taudinaiheuttajasienet suosivat yleens\u00e4 kosteita olosuhteita ja levi\u00e4v\u00e4t helpommin, jos s\u00e4\u00e4 on sateinen. Katajankaristajalla ei n\u00e4yt\u00e4 k\u00e4yv\u00e4n n\u00e4in, koska my\u00f6s edellisen pahan epidemian\u00a0aikaan vuonna\u00a02006, kev\u00e4t oli aurinkoinen ja kuiva. En ole lukenut mist\u00e4\u00e4n syit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, mutta ajatellut itse, ett\u00e4 kuiva paahteinen ilma ennen roudan sulamista saa katajan k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n kuivuudesta aivan samalla tavalla kuin koristeeksi istutetut havupuutkin. Neh\u00e4n suojataan kankailla tai muilla hupuilla paahteelta aina roudan sulamiseen saakka. Kataja siis k\u00e4rsii kuivuudesta ja silloin taudin on helpompi saastuttaa heikentynyt kasvusto. Kuivuva\u00a0kataja sairastuu ja karistesieni levi\u00e4\u00e4 nopeasti kosteammasta alaosasta kuivempaa yl\u00e4osaa kohti. N\u00e4in arvelisin tapahtuneen t\u00e4n\u00e4kin kev\u00e4\u00e4n\u00e4.\"katajankariste3\"<\/a><\/p>\n

Samantyyppisi\u00e4 karisteita on my\u00f6s muilla havupuilla ja pensailla. Kuusella<\/a> ja m\u00e4nnyll\u00e4<\/a> ne saattavat olla taloudellisestikin tuhoisia. Edellisen epidemialuonteisen karistesieni- esiintym\u00e4n aikaan\u00a0vuonna 2006 suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 katajia tuhoutui. Toivottavasti t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4\u00a0ei k\u00e4y samoin.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 n\u00e4kee ainakin Etel\u00e4-H\u00e4meess\u00e4 paljon kuolemaisillaan olevia katajapensaita, kokonaisia kasvustojakin. Neulaset ruskettuvat, kuolevat ja varisevat maahan. Mist\u00e4 on kyse? Yll\u00e4olevassa kuvassa kataja voi huonosti. Se kasvaa pellonlaidassa valoisalla paikalla, juuri sellaisella, miss\u00e4 katajat normaalistikin kasvavat. Latvastaan se on vihre\u00e4, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":378,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[523,508],"class_list":["post-3061","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sienet","tag-epidemia","tag-mikrosieni"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3061","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3061"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3061\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3068,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3061\/revisions\/3068"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3061"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3061"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3061"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}