{"id":3075,"date":"2014-05-01T17:54:19","date_gmt":"2014-05-01T15:54:19","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3075"},"modified":"2014-04-29T17:55:45","modified_gmt":"2014-04-29T15:55:45","slug":"toukokuun-sammal","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3075","title":{"rendered":"Toukokuun sammal"},"content":{"rendered":"

\"mets\u00e4liekosammal2\"<\/a><\/p>\n

’Helmikuun sammal oli kolatessa lumen alta pursuava niittyliekosammal. N\u00e4in toukokuussa liikkuessaan lehtomaisissa metsiss\u00e4 ei voi olla huomaamatta sen lajitoveria mets\u00e4liekosammalta. Vaikka joku voisi sanoa, ett\u00e4 kaikki mets\u00e4sammalet ovat ihan toistensa n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, niin kuitenkin, tarkkaan katsottuna ne ovat erilaisia ja muodostavat erilaisia kasvustoja. Kolme yleisint\u00e4 mets\u00e4sammalta taitavat olla mets\u00e4kerrossammal<\/a>, sein\u00e4sammal<\/a> ja juuri t\u00e4m\u00e4 toukokuun sammal mets\u00e4liekosammal<\/a>. Jos katsot sammalsivuilta niiden kuvia, niin huomaat, ettei niit\u00e4 voi toisiinsa sotkea.’<\/em><\/span><\/p>\n

Mets\u00e4liekosammal (Rhytidiadelphus triquetrus<\/em>) on lehtojen ja lehtomaisten metsien kaunistus. Se kasvaa usein mattomaisesti suurina puhtaina kasvustoina. Usein sammal nousee liekomaisesti pitkin lehtipuiden etenkin haapojen tyvi\u00e4 jopa puolen metrin korkeuteen. Sammal on helppo tuntea tupsumaisesta latvastaan, joka erottaa sen selv\u00e4sti sein\u00e4sammalesta, jota se v\u00e4rins\u00e4 puolesta muistuttaa. Haarottuminen ja koko taas erottavat sen l\u00e4hilajeista niitty<\/a>– ja korpiliekosammalista<\/a>.\"mets\u00e4liekosammal3\"<\/a><\/p>\n

Hirsitaloaikaan seinien tilkkeeksi riivittiin mets\u00e4st\u00e4 sammalta. Etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 se oli t\u00e4st\u00e4 nimens\u00e4kin saanutta sein\u00e4sammalta, mutta joukossa oli varmasti my\u00f6s kerrosammalta ja liekosammalta. Kun purin vanhaa sein\u00e4\u00e4 korjatakseni sit\u00e4, l\u00f6ysin hirsien v\u00e4list\u00e4 juuri n\u00e4it\u00e4 kolmea sammalta. Ne olivat pahoin litistyneet ja sen vuoksi vaikeat tunnistaa. Mikroskooppi kuitenkin paljasti niiden lehtien muodon ja lajit saattoi viel\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. Sein\u00e4n v\u00e4liin sammalet olivat p\u00e4\u00e4tyneet yli sata vuotta sitten. Joskus kuulee sein\u00e4n v\u00e4liin laitetun rahkasammalta, mutta se lienee erehdys. T\u00e4m\u00e4 sammal imee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t vett\u00e4 ja saattaa siksi m\u00e4d\u00e4tt\u00e4\u00e4 sein\u00e4n mielummin kuin tilkit\u00e4.<\/p>\n

Nyt ennen kuin mustikoihin tulee lehdet ja hein\u00e4t kasvavat metsiinkin, kannattaa t\u00e4hyt\u00e4 sammalkerrosta. Liekosammal on hauska tuttavuus, kun sen oppii tuntemaan. Toukokuu on aikaa etsi\u00e4, sitten tulevat uudet haasteet.<\/p>\n

\"mets\u00e4liekosammal1\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Helmikuun sammal oli kolatessa lumen alta pursuava niittyliekosammal. N\u00e4in toukokuussa liikkuessaan lehtomaisissa metsiss\u00e4 ei voi olla huomaamatta sen lajitoveria mets\u00e4liekosammalta. Vaikka joku voisi sanoa, ett\u00e4 kaikki mets\u00e4sammalet ovat ihan toistensa n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, niin kuitenkin, tarkkaan katsottuna ne ovat erilaisia ja muodostavat … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":19,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[321,306],"class_list":["post-3075","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-lehtisammalet","tag-metsa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3075","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3075"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3075\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3080,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3075\/revisions\/3080"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3075"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3075"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3075"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}