{"id":3088,"date":"2014-04-29T19:25:54","date_gmt":"2014-04-29T17:25:54","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3088"},"modified":"2014-04-29T19:26:45","modified_gmt":"2014-04-29T17:26:45","slug":"kahdenlaisia-kissoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3088","title":{"rendered":"Kahdenlaisia kissoja"},"content":{"rendered":"

\"paju2\"<\/a>’Muutama viikko sitten viikon kasvina oli paju. Silloin pajun kukinnot, kissat, olivat viel\u00e4 valkeita ja p\u00f6rr\u00f6isi\u00e4, villavia. Nyt kun aikaa on kulunut, ovat kissat kultaantuneet, vai ovatko? Kun tarkkailee pajupensaita l\u00e4hemmin, huomaa, etteiv\u00e4t kaikki kukinnot olekaan samanv\u00e4risi\u00e4. Osa on j\u00e4\u00e4nyt\u00a0vihreiksi. Tuossa alempana on kuva my\u00f6s sellaisesta kukinnosta. Asialle on t\u00e4ysin luonnollinen selitys: paju on kaksikotinen.<\/em><\/span><\/p>\n

Aikoinaan omassa koulussani puhuttiin kaksi- ja yksikotisuudesta, yksi- ja kaksineuvoisuudesta ja ties mist\u00e4 muistakin kummallisista k\u00e4sitteist\u00e4, joista pieni poika\u00a0ei ymm\u00e4rt\u00e4nyt h\u00f6nk\u00e4sen p\u00f6l\u00e4yst\u00e4. Vasta aikuisena kokemuksen ja tarkkailun kautta sain selville mit\u00e4 nuo k\u00e4sitteet oikeastaan tarkoittavat. <\/em><\/span><\/p>\n

Pajulla on kaksi kotia eli sen heteet ovat eri kasvissa kuin emit. Se siis on kuin ihminen, on miespajuja\u00a0(yl\u00e4kuva) ja naispajuja (alakuva). Pajulilla kuitenkin miehet ovat niit\u00e4 v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 ja koristelunhaluisia, vai onko tuo keltainen kissa kauniimpi kuin vihre\u00e4? Samahan on linnuilla: uros koreilee laulullaan ja h\u00f6yhenill\u00e4\u00e4n samalla kun naaras on se tuiki tavallisen n\u00e4k\u00f6inen harmaavarpunen. Miksih\u00e4n ihmisill\u00e4 on toisin p\u00e4in?\"paju3\"<\/a> <\/em><\/span><\/p>\n

Neuvoisuus onkin sitten ihan eri asia. Nyt puhutaan kukista eik\u00e4 kokonaisista kasveista. Jos kukka on yksineuvoinen, niin se on silloin joko emi- tai hedekukkainen, jos taas kaksineuvoinen, on samassa kukassa molempia. Erona edelliseen on se, ett\u00e4 nyt heteet ja emit ovat samassa kasvissa eli sellainen kasvi on yht\u00e4 aikaa mies ja nainen, jos t\u00e4t\u00e4kin\u00a0verrataan ihmiseen. El\u00e4inmaailmassa, ainakin korkeammalla tasolla olevissa, t\u00e4m\u00e4 on hyvin harvinaista, onhan meill\u00e4 joko XX- tai XY-kromosomi jokaisessa solussamme eik\u00e4 ne sielt\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n l\u00e4hde. Kasvimaailmassa t\u00e4llainen kaksineuvoisuus on hyvin yleist\u00e4. Koivun heteet ja emit ovat erill\u00e4\u00e4n omissa norkoissaan, siis yksineuvoinen kukka. Valkovuokolla ter\u00e4lehtien keskell\u00e4 on ympyr\u00e4ss\u00e4 varrellisia heteit\u00e4 ja keskell\u00e4 nystym\u00e4isi\u00e4 emej\u00e4, siis kaksineuvoinen kukka. <\/em><\/span><\/p>\n

Kyll\u00e4 luonto on ihmeellinen. Sit\u00e4 ei voi kuin ihmetell\u00e4, kuinka hienosti se rakentuu. Kun olen talven aikana lueskellut kirjaa Sienten biologia (kirjoitin siit\u00e4 postauksen<\/a> tammikuussa), olen aina uudelleen\u00a0ihastellut sit\u00e4 valtavaa monimuotoisuutta, jota siihenkin eli\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyy.\u00a0Niin ja se on vain yksi ryhm\u00e4, samanlaista hienoutta l\u00f6ytyy muualtakin esim. pajuista. Niidenkin maailmassa on viel\u00e4 paljon salaper\u00e4ist\u00e4: salisyylihapon arvoitus, risteytymisen mahdollisuudet, lajiutuminen, kasvun voima jne.<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Muutama viikko sitten viikon kasvina oli paju. Silloin pajun kukinnot, kissat, olivat viel\u00e4 valkeita ja p\u00f6rr\u00f6isi\u00e4, villavia. Nyt kun aikaa on kulunut, ovat kissat kultaantuneet, vai ovatko? Kun tarkkailee pajupensaita l\u00e4hemmin, huomaa, etteiv\u00e4t kaikki kukinnot olekaan samanv\u00e4risi\u00e4. Osa on j\u00e4\u00e4nyt\u00a0vihreiksi. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":18,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[39,525],"class_list":["post-3088","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-filosofia","tag-kasitteita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3088","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3088"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3088\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3096,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3088\/revisions\/3096"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3088"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3088"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3088"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}