{"id":3164,"date":"2014-05-28T09:29:06","date_gmt":"2014-05-28T06:29:06","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3164"},"modified":"2014-05-28T09:34:21","modified_gmt":"2014-05-28T06:34:21","slug":"seitseman-elamaani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3164","title":{"rendered":"Seitsem\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ni"},"content":{"rendered":"

\"Mo_Yan\"<\/a>’Viimeksi kun kirjoitin arvioinnin (Anni Kyt\u00f6m\u00e4ki<\/strong>: <\/em>Kultarinta), kehuin kirjaa sellaiseksi, joka pit\u00e4isi kaikkien luonnonyst\u00e4vien lukea. Nyt edess\u00e4ni on kirja, joka on my\u00f6s niit\u00e4 todella lukemisen arvoisia, t\u00e4ll\u00e4 kertaa\u00a0historian ja ihmisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen. En juurikaan ole lukenut kiinalaista kirjallisuutta, joten en osaa verrata t\u00e4t\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n sik\u00e4l\u00e4iseen teokseen. Kun olin p\u00e4\u00e4ssyt kirjan\u00a0loppuun, leijailivat aprikoosinkukkien vaaleanpunertavat ter\u00e4lehdet ymp\u00e4rill\u00e4ni, tuuli suhisi \u00a0ja el\u00e4m\u00e4n raadollisuus tunki nen\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4limm\u00e4isen\u00e4 oli rikas ja taidokkaasti koottu kertomus.’<\/em><\/span><\/p>\n

Sota on p\u00e4\u00e4ttynyt ja kommunistit nousevat valtaan Maon<\/strong> johdolla Kiinassa. Maanomistajat sy\u00f6st\u00e4\u00e4n vallasta. Ximenin kyl\u00e4ss\u00e4 tilanomistja Ximen Nao surmataan ja h\u00e4nen vaimonsa alistetaan palvelijoiksi. H\u00e4n kuitenkin vaatii oikeutta Manalan valtijaalta ja syntyy uudelleen maan p\u00e4\u00e4lle. Lopulta Ximen Nao el\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4: tilanherrana, aasina, h\u00e4rk\u00e4n\u00e4, sikana, koirana, apinana ja lopulta taas ihmisen\u00e4. N\u00e4in h\u00e4n kokee ik\u00e4\u00e4n kuin sivustakatsojana kaikki Kiinan l\u00e4hihistorian k\u00e4\u00e4nteet: kommunismin nousun, maareformin, kulttuurivallankumouksen, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n, hyvinvoinnin alun\u00a0ja nykyajan. Vuosituhannen vaihtuessa pieni isop\u00e4inen poika kertoo sitten koko tarinan kirjailijanplantulle Mo Yanille.<\/p>\n

Matkan aikana tavataan maakunnan viimeinen itsen\u00e4inen viljelij\u00e4 Lan Lian, Ximenin jalkavaimot Yingchun ja Qiuxiang, h\u00e4nen lapsensa Jinlong ja Baofeng, johtajat Huang Tong ja Hong Taiyue, n\u00e4iden lapsia ja lapsenlapsia monessa polvessa. Suvut kietoutuvat toisiinsa, el\u00e4v\u00e4t ja kuolevat yhdess\u00e4, nousevat kukoistukseen ja sortuvat taas alas mutaan. Kertojana tarinassa on vuoroon Ximen Naon kulloinenkin reinkarnaatio ja h\u00e4nen jalkavaimonsa Yingchun poika Lan Jiefang. Rakkaus, viha, kateus ja vallanhalu vuorotelevat kerronnassa, jonka taustana kuohuu v\u00e4rik\u00e4s kaikkia aisteja koskettava kiinalainen maaseutu 1950-luvulta 2000-luvun alkuun.<\/p>\n

Mo Yan<\/strong> sai Nobel-palkinnon vuonna 2012 ensimm\u00e4isen\u00e4 kiinalaisena kirjailijana. T\u00e4m\u00e4 kirja on ainoa, mik\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty suomeksi. Massiivinen teos vie mukanaan ensimm\u00e4iselt\u00e4 lehdelt\u00e4 alkaen. Sen vetovoima perustuu kerrontaan, jossa n\u00e4kyy piirteit\u00e4 useista eri tyylisuunnista. Tarina etenee historiallisissa puitteissa kuin kyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4kertana, mutta koska kertojana on usein el\u00e4in, tulee mukaan v\u00e4kisinkin fantasiaa, faabeleita, kansantaruja, personifikointia, maagista realismia. H\u00e4nen tyylins\u00e4 on omintakeinen, vaikka sit\u00e4 onkin verrattu Franz Kafkaan<\/strong> ja Joseph Helleriin<\/strong>. Mo Yan esiintyy itse kirjassaan yhten\u00e4 sivuhenkil\u00f6n\u00e4, joka j\u00e4rjestelee asioita ja sotkee niit\u00e4. Kyl\u00e4l\u00e4iset suhtautuvat h\u00e4neen pakollisena riesana ja uteliaana pojankoltiaisena, joka luulee osaavansa kirjoittaa.<\/p>\n

Kirjassa on varmaankin paljon omael\u00e4m\u00e4kerrallista ainesta, sill\u00e4 kirjailija itse varttui pieness\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 ja koki kaikki ne murrokset, jotka kirjassakin ilmenev\u00e4t: n\u00e4l\u00e4n, puutteen, vallankumoukset ja sorron. H\u00e4nen kirjailijanimens\u00e4 on nimimerkki, joka tarkoittaa ’\u00e4l\u00e4 puhu’.\u00a0Se kuvaa sit\u00e4, kuinka\u00a0Kiinassa monet kulttuurihenkil\u00f6t joutuivat noina aikoina vaikenemaan hallinnon vuoksi. T\u00e4st\u00e4 muistutuksena on Taivaallisen rauhan aukion veril\u00f6yly, josta tulee juuri nyt kuluneeksi 25 vuotta. Vaikka kirjan tapahtumat ovat traagisia ja kirjan lopussa varsinkin nousee pala kurkkuun ihmiskohtaloiden vuoksi, on sen loistava ihmisl\u00e4heinen kuvaus el\u00e4m\u00e4st\u00e4 vastakohtaisuudessaan h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4. Aprikoosipuu kukkii, aurinko nousee, kuu kulkee joen yll\u00e4, sianruho poksahtaa jokirannassa, luonto el\u00e4\u00e4 hajuissa ja \u00e4\u00e4niss\u00e4. Ankeus peittyy el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Vaikuttava ja hieno kirja, joka sen paksuudesta\u00a0huolimatta kannattaa lukea.<\/p>\n

Mo Yan: Seitsem\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ni. Otava, 2013. Suom. Riina Vuokko. 730 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Viimeksi kun kirjoitin arvioinnin (Anni Kyt\u00f6m\u00e4ki: Kultarinta), kehuin kirjaa sellaiseksi, joka pit\u00e4isi kaikkien luonnonyst\u00e4vien lukea. Nyt edess\u00e4ni on kirja, joka on my\u00f6s niit\u00e4 todella lukemisen arvoisia, t\u00e4ll\u00e4 kertaa\u00a0historian ja ihmisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen. En juurikaan ole lukenut kiinalaista kirjallisuutta, joten en … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,532,183,435],"class_list":["post-3164","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-kiina","tag-nobel","tag-otavan-kirjasto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3164"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3172,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3164\/revisions\/3172"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}