{"id":322,"date":"2011-12-17T11:26:10","date_gmt":"2011-12-17T09:26:10","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=322"},"modified":"2013-04-21T11:37:50","modified_gmt":"2013-04-21T09:37:50","slug":"nastaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=322","title":{"rendered":"Nastaa"},"content":{"rendered":"


\n\"keltanastakka1\"<\/a><\/a><\/p>\n

’Ennen sanottiin jostakin oikein mukavasta, ett\u00e4 se on nastaa. En tied\u00e4, mist\u00e4 sanonta tulee, mutta viel\u00e4kin, kun pist\u00e4n nastalla kuvan ilmoitustaululle tai n\u00e4en mets\u00e4ss\u00e4 nastakan, niin t\u00e4m\u00e4 sanonta tulee mieleen. Niinp\u00e4, nyt lumen taas menty\u00e4 ja lahojen kasvinosien peitt\u00e4m\u00e4n maan tultua esiin, pienet lahottajasienet tuovat v\u00e4ri\u00e4 maisemaan ja my\u00f6s iloa. Voi huudahtaa iloissaan: nastaa!’<\/em><\/span><\/p>\n

Keltanastakka (Bisporella citriana<\/em>) kuuluu kotelosienten laajaan kaareen. Maailmanlaajuisesti t\u00e4nne kuuluu yli 30 000 sienilajia, mutta koska jatkuvasti tehd\u00e4\u00e4n uusia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4, ei t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n luku ole kuin laiha arvaus. Koko kaaren luokittelu on kesken eik\u00e4 siksi oikein osata viel\u00e4 sanoa, mitk\u00e4 lopulta ovat sukulaisia kesken\u00e4\u00e4n. DNA-m\u00e4\u00e4ritykset tuovat varmaan t\u00e4h\u00e4nkin ryhm\u00e4\u00e4n sek\u00e4 uusia lajeja ett\u00e4 uusia m\u00e4\u00e4rityksi\u00e4. Kotelosieni\u00e4 l\u00f6ytyy sek\u00e4 iti\u00f6em\u00e4llisist\u00e4 sienist\u00e4, jopa ruokasienist\u00e4, kuten korvasieni, mutta my\u00f6s pienist\u00e4 loisten tapaan el\u00e4vist\u00e4 mikrosienist\u00e4, kuten tuulenpes\u00e4sieni tai er\u00e4\u00e4t h\u00e4rm\u00e4t ja homeet, jopa muutamat taudinkantajat ovat kotelosieni\u00e4. Yleens\u00e4 t\u00e4llainen erilaisuus johtaa lopulta ryhm\u00e4n pilkkomiseen. On mielenkiintoista seurata, kuinka kotelosienten k\u00e4y.<\/p>\n

Ketanastakka on yleinen sieni metsiss\u00e4. Sen kirkkaankeltaiset iti\u00f6em\u00e4t voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kev\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6h\u00e4iseen syksyyn lehtomaisista metsist\u00e4 lahopuulta ja risuilta. My\u00f6s ihmisen rakenteisiin se saattaa pesiyty\u00e4, sill\u00e4 usein olen l\u00f6yt\u00e4nyt sen kasvustoja lahoavista laudoita ja hirsist\u00e4, pitkospuista ja mets\u00e4\u00e4n unohtuneista p\u00f6lkkypinoista. Sieni on yleens\u00e4 lahottamassa lehtipuita, mutta joskus sen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s havupuulta. Iti\u00f6em\u00e4t muodostavat tiheit\u00e4 ryhmi\u00e4 ja s\u00e4ilyv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n. Sieni on lyhytjalkainen, nastamaisen litistynyt alle 3 mm leve\u00e4 kiekko, joka kuivuessaan tummuu punertavaksi.<\/p>\n

\"keltanastakka2\"<\/a><\/p>\n

Kuvasin ketanastakat etel\u00e4h\u00e4m\u00e4l\u00e4isess\u00e4 lehdossa lahoavalta haavalta joulukuun alussa. Se oli siell\u00e4 runsas ja pikkupakkasista huolimatta elinvoimainen. Aivan vieress\u00e4 kasvoi risuilla hieman pienenp\u00e4\u00e4 sient\u00e4, joka ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n muistutti suuresti keltanastakkaa, mutta oli v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n vaalea, l\u00e4hes nahanv\u00e4rinen. Se ei ollut kuivunut, kuten ensin luulin, vaan aivan yht\u00e4 elinvoimainen kuin vieress\u00e4 kasvava keltanastakkakin. Voiko sieniss\u00e4 olla albiinomuotoja? Kirjallisuuden puute on t\u00e4llaisten sienten kohdalla suuri, sill\u00e4 tavallisista kirjoista n\u00e4m\u00e4 lajit puuttuvat kokonaan. Suomen ja Pohjolan sienet<\/em>-kirja esittelee vain keltanastakan, jonka esittely sopisi t\u00e4h\u00e4nkin sieneen v\u00e4ri\u00e4 lukuunottamatta. Voiko ketanastakka olla noinkin kalpea, vai onko kyseess\u00e4 t\u00e4ysin toinen laji? Harmi vain kun kuva onnistui h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 huonosti.<\/p>\n

Monet pienet kotelosienet ovat l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 talvellakin, jos vain olosuhteet pysyv\u00e4t edes jotenkin inhimillisin\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 lumen sulettua ne nousevat l\u00e4hes ensimm\u00e4isin\u00e4 ja silloin niiden sienirihmaston l\u00f6yt\u00e4\u00e4 harsomaisena verkkona karikkeen seassa. Lahottajasienet ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 luonnon kannalta. Ilman niit\u00e4 lahoaminen tapahtuisi huomattavasti hitaammin jos ollenkaan. Toisaalta ne ovat my\u00f6s vahingollisia tuhoamalla puurakenteita ja lahottamalla k\u00e4ytt\u00f6kelpoista puuta. Siksi tuntuukin aika ihmeelliselt\u00e4, kun n\u00e4kee mets\u00e4teiden varsilla valtavia vuosikausia vanhoja risukasoja odottamassa haketusta. Luulisi lahottajasienten iskeneen niihin jo aikap\u00e4ivi\u00e4 ja vieneen parhaan energiater\u00e4n menness\u00e4\u00e4n. Risusavotassa olisi minusta paljon opittavaa!<\/p>\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Ennen sanottiin jostakin oikein mukavasta, ett\u00e4 se on nastaa. En tied\u00e4, mist\u00e4 sanonta tulee, mutta viel\u00e4kin, kun pist\u00e4n nastalla kuvan ilmoitustaululle tai n\u00e4en mets\u00e4ss\u00e4 nastakan, niin t\u00e4m\u00e4 sanonta tulee mieleen. Niinp\u00e4, nyt lumen taas menty\u00e4 ja lahojen kasvinosien peitt\u00e4m\u00e4n maan … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[306,650,268],"class_list":["post-322","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sienet","tag-metsa","tag-sienet","tag-talvi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/322","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=322"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/322\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1376,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/322\/revisions\/1376"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=322"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=322"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=322"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}