{"id":3294,"date":"2014-06-29T13:59:05","date_gmt":"2014-06-29T10:59:05","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3294"},"modified":"2014-06-29T13:59:05","modified_gmt":"2014-06-29T10:59:05","slug":"ilta-on-julma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3294","title":{"rendered":"Ilta on julma"},"content":{"rendered":"

\"ilta<\/a>’Juhannuksen j\u00e4lkeisen viikon sades\u00e4\u00e4t pitiv\u00e4t pirtill\u00e4 ja oli aikaa lukea kes\u00e4n pakollinen j\u00e4nnityskirja\/dekkari\/ salapoliisiromaani, t\u00e4ll\u00e4 kertaa ehk\u00e4 jotain silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4. Karo H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/strong> tunnetaan paitsi kirjailijana my\u00f6s talousasioihin perehtyneen\u00e4 toimittajana ja arvostelijana. H\u00e4nen viime kes\u00e4n\u00e4 ilmestynytt\u00e4 kirjaansa kuvataan irtiotoksi h\u00e4nen edellisist\u00e4 talousasioita pohtineista kirjoistaan. En ole niit\u00e4 lukenut, joten en osaa ottaa siihen kantaa. <\/em>Ilta on julma on julma kirja. Sen tarina j\u00e4i moneksi p\u00e4iv\u00e4ksi kummittelemaan mieleen, enk\u00e4 tied\u00e4, oliko se sen arvoista. Lukekaa ja kokekaa \u2013 mit\u00e4 siit\u00e4 sitten saattekaan irtti!’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirja on alaotsikoitu tragediaksi ja sit\u00e4 se onkin. Kun puhutaan pohjoismaisesta j\u00e4nnitysromaanista, yleens\u00e4 ajatellaan rikoksilla ja verell\u00e4 m\u00e4ss\u00e4ilevi\u00e4 ruotsalaisia tai norjalaisia kirjailijoita. H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen teosta voitaisiin verrata l\u00e4hinn\u00e4 Agatha Christie<\/strong>n tuotantoon. Tapahtumapaikka on agathamaisesti suljettu lontoolaisen pilvenpiirt\u00e4j\u00e4n luksushuoneisto, johon kaksi suomalaista pariskuntaa asettuu sy\u00f6m\u00e4\u00e4n hyvin ja viett\u00e4m\u00e4\u00e4n kosteaa iltaa.<\/p>\n

Robert on menestynyt ja rikastunut keinottelija, joka on nainut itselleen luksusvaimon Elisen. T\u00e4m\u00e4 tuntuu olevan tarinassa kuin v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n paikkaan sijoitettu koriste-esine. Siit\u00e4 huolimatta Mikko on rakastunut h\u00e4neen ja he ovat viett\u00e4neet aikaansa l\u00e4hinn\u00e4 helsinkil\u00e4isess\u00e4 hotellissa. Mikko, Robertin koulutoveri ja yst\u00e4v\u00e4, on tutkiva journalisti, joka kaivaa esiin ihmisten v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja salaisuuksia tehd\u00e4kseen niist\u00e4 sensaatiojuttuja mediaan. H\u00e4nen vaimonsa Veera on ronski l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, jolla vuorostaan on intiimi suhde Robertin kanssa. Salaisuuksia on siis ihan tarpeeksi ja vanhoja luurankoja kaapit t\u00e4ynn\u00e4. Menneisyydest\u00e4 nousee hetkellisesti esiin my\u00f6s kuollut Maarit, Robertin rakastettu ja Veeran paras yst\u00e4v\u00e4. Kun sekaan sotketaan lis\u00e4ksi myrkkyj\u00e4, syanidia, shamppanjamiekka ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ruisleip\u00e4, on soppa katettu nautittavaksi runsaan alkoholin kera. Kustantajan esittelyn mukaan j\u00e4lkiruokaa saavat nauttia vain eloonj\u00e4\u00e4neet.<\/p>\n

En ihan ymm\u00e4rr\u00e4, miksi t\u00e4llaisia kirjoja kirjoitetaan. Taas kerran totean, etten ole rikos- enk\u00e4 salapoliisikirjojen yst\u00e4v\u00e4, petyn ja tulen huonolle tuulelle. El\u00e4m\u00e4 on liian arvokasta tuhlattavaksi myrkkyihin ja juonitteluihin. En usko todellisen el\u00e4m\u00e4n olevan mill\u00e4\u00e4n asteella t\u00e4llaista enk\u00e4 jaksa kiinnostua my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4ntapaisista saduista. Olen varmaan tosikko.<\/p>\n

Kirja on tragedia Shakespearen<\/strong> pahimpaan n\u00e4ytelm\u00e4tyyliin. Jo kirjan alkulehdilt\u00e4 saa lukea, ett\u00e4 vain yksi pakenee, vain yksi selvi\u00e4\u00e4 hengiss\u00e4, mutta kirjan lopulla vasta selvi\u00e4\u00e4, kuka se nelj\u00e4st\u00e4 on ja samalla voi arvata, mit\u00e4 h\u00e4nellekin tapahtuu. J\u00e4\u00e4k\u00f6 kent\u00e4lle ket\u00e4\u00e4n pystyyn kunnon kreikkalaiseen tragediatyyliin, eik\u00e4 nyt voi syytt\u00e4\u00e4 asioista jumalia vaan itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kirjan henkil\u00f6t ovat stereotypioita, valheellisia, pinnallisia ihmisi\u00e4, joiden ajatus humalassa ei kulje j\u00e4rjen mukana. Kun nainen heiluttelee shampanjamiekkaa tappaakseen, tulee mieleen Uma Thruma<\/strong>n elokuvassa Kil Bil<\/em>. Yht\u00e4 absurdilta se tuntuu t\u00e4ss\u00e4kin. Kun kuppeihin ripotellaan syankaliumia tulee mieleen Agatha Christien ylh\u00e4is\u00f6piirien murhat kuun kumottaessa verhojen takaa ja kyntti\u00e4n luodessa varjoja seinille. Kun syanidikapseli piilotetaan taskuun ja haetaan hetke\u00e4 rikkoa se toisen juomalasiin, tulee mieleen 2. maailmansota ja sen loppuasetelmat.<\/p>\n

Onko kirja kirjoitettu symbolistisesti kuvaamaan ihmisen tyhmyytt\u00e4? Nykyaikana ei kukaan voi kuvitella p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 pakoon turvakameroiden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 maailmasta, jossa jokainen ostos, jokainen matka reksiter\u00f6ityy tietokoneille, vaikka kuinka ajattelisi olevansa syyt\u00f6n. En\u00e4\u00e4 ei voi anonyymin\u00e4 matkata piiloon, sen luulisi niin toimittajan, p\u00f6rssimeklarin kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4rinkin tiet\u00e4v\u00e4n. Niin humalassa ei kukaan ole matkatessaan kuitenkin selv\u00e4j\u00e4rkisesti halki Euroopan. Kirjassa on varmaan jokin juju, jota en tajua. Toinen asia on sitten, onko syyt\u00e4 tajutakaan. Kirja saattaa olla hyvin kirjoitettu. Sit\u00e4 oli helppo lukea vaikka min\u00e4kertojat vuorollaan meniv\u00e4tkin joskus sekaisin. Loppukaneettina voisi sanoa, ett\u00e4 rakenne on hyv\u00e4, sanoma ei.<\/p>\n

H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Karo: Ilta on julma. WSOY, 2013. 345 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Juhannuksen j\u00e4lkeisen viikon sades\u00e4\u00e4t pitiv\u00e4t pirtill\u00e4 ja oli aikaa lukea kes\u00e4n pakollinen j\u00e4nnityskirja\/dekkari\/ salapoliisiromaani, t\u00e4ll\u00e4 kertaa ehk\u00e4 jotain silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4. Karo H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen tunnetaan paitsi kirjailijana my\u00f6s talousasioihin perehtyneen\u00e4 toimittajana ja arvostelijana. H\u00e4nen viime kes\u00e4n\u00e4 ilmestynytt\u00e4 kirjaansa kuvataan irtiotoksi h\u00e4nen edellisist\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[467,544,545],"class_list":["post-3294","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-draama","tag-rikos","tag-tragedia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3294","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3294"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3294\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3297,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3294\/revisions\/3297"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3294"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3294"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3294"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}