{"id":330,"date":"2011-12-28T21:54:43","date_gmt":"2011-12-28T19:54:43","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=330"},"modified":"2013-04-21T11:35:20","modified_gmt":"2013-04-21T09:35:20","slug":"myohaista-kopsetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=330","title":{"rendered":"My\u00f6h\u00e4ist\u00e4 kopsetta"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/files\/2011\/12\/kaviosammal.jpg\"><br \/>\n<a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/12\/kaviosammal.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1369 aligncenter\" alt=\"kaviosammal\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/12\/kaviosammal-300x168.jpg\" width=\"300\" height=\"168\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/12\/kaviosammal-300x168.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/12\/kaviosammal-500x281.jpg 500w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/12\/kaviosammal.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;T\u00e4ss\u00e4 on jo pitkin syksy\u00e4 tullut ihmetelty\u00e4 kasvien outoja kukkimisjaksoja ja talvehtimistapoja. Sammalia olen pit\u00e4nyt ikivihrein\u00e4 ja olen tottunut siihen, ett\u00e4 ne ovat samanv\u00e4risi\u00e4 niin kes\u00e4ll\u00e4 kuin talvellakin. Nyt on talvi, maiseman ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 huolimatta. Kuitenkin sammalet &#8217;kukkivat&#8217; t\u00e4yden p\u00e4\u00e4n. Kaiken j\u00e4rjen mukaan niiden pit\u00e4isi olla t\u00e4h\u00e4n aikaan lumen alla levossa.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: left;\"><a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/sammalet\/kalliokaviosammal.html\">Kalliokaviosammal<\/a> (<em>Buxbaumia aphylla<\/em>) on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n pieni sammal, jolla on kohtuuttoman suuri iti\u00f6pes\u00e4ke perineen. Oikeastaan koko sammalen l\u00f6yt\u00e4minen ilman iti\u00f6pes\u00e4kett\u00e4 on melkoisen urakan takana, vaikka tiet\u00e4isi kasvupaikan tarkkaankin. Sammal on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes olematon ja sen gametofyytti muodostuu vain parista pienest\u00e4 periketiaalilehdest\u00e4. Iti\u00f6pes\u00e4ke perineen on kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4. Se kohoaa muutaman sentin korkeuteen ja on sen verran luonteenomaisen n\u00e4k\u00f6inen, ettei sit\u00e4 juuri voi sekoittaa mihink\u00e4\u00e4n muuhun. Sen harvinainen l\u00e4hilaji, lahokaviosammal (<em>B. viridis<\/em>), kasvaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisena (CR) aivan etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Suomessa lehtojen pitk\u00e4lle lahoneilla lehtipuiden rungoilla. Kun katsoin tuota kuvaa, niin hetken jopa luulin l\u00f6yt\u00e4neeni t\u00e4m\u00e4n sammalen, mutta sitten tulin j\u00e4rkiini: eih\u00e4n se voi kasvaa kallioilla eik\u00e4 Luopioisissa. Olin sen kuitenkin n\u00e4hnyt alkukes\u00e4st\u00e4 Ahvenenmaalla ja jotenkin se muistutti t\u00e4t\u00e4 Kuohijoen Vangonkalliolta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4ni sammalta.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Kaviosammalen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paitsi kalliosammalikosta niin my\u00f6s kuivien kangasmetsien kuluneilta tieurilta. T\u00e4ll\u00f6in se kasvaa yleens\u00e4 aivan uran reunapenkereess\u00e4 paljaalla hiekalla.\u00a0Sammalen kokonaislevinn\u00e4isyys kattaa koko maan, mutta\u00a0Pirkanmaalla se\u00a0on jostakin syyst\u00e4 harvinainen. Se saattaa johtua kasvin vaikeasta havaittavuudesta tai etsij\u00f6iden v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4, mutta my\u00f6s sammalen todellisesta harvinaisuudesta. Itse olen l\u00f6yt\u00e4nyt sen Luopioisista ennen t\u00e4t\u00e4 vain kerran. T\u00e4ll\u00f6in se kasvoi Padankoskella juuri \u00e4sken kuvaamani kaltaisella paikalla tien reunassa ja t\u00e4ll\u00f6in sen iti\u00f6pes\u00e4kkeet nousivat p\u00e4iv\u00e4nvaloon aikaisin alkukes\u00e4st\u00e4. Niinp\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lokakuun lopulla l\u00f6ytynyt nelj\u00e4n pes\u00e4kkeen risvist\u00f6 olikin aikamoinen yll\u00e4tys, kun viel\u00e4 huomaa, etteiv\u00e4t pes\u00e4kkeet ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n tuleentuneet.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Meill\u00e4 on useita t\u00e4llaisia hauskoja piilossa olevia pikkusammalia, joiden l\u00f6ytyminen on joko sattumaa tai hyv\u00e4\u00e4 tuuria. Samanlaisia ovat muun muassa raatosammalet (<em>Tetraplodon sp.<\/em>), sompasammalet (<em>Splachnum sp.<\/em>) ja marrassammalet (<em>Tayloria sp.<\/em>). N\u00e4ille ryhmille on yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 ne kasvavat joko el\u00e4inten j\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 tai raadoissa. Nekin ovat ilman iti\u00f6pes\u00e4kkett\u00e4 l\u00e4hes huomaamattomia, mutta pes\u00e4kkeen kanssa kirkkaanv\u00e4risi\u00e4 ja helposti havaittavissa. Osaa niist\u00e4 en ole viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt, joten haasteita riitt\u00e4\u00e4 ensi vuodellekin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;T\u00e4ss\u00e4 on jo pitkin syksy\u00e4 tullut ihmetelty\u00e4 kasvien outoja kukkimisjaksoja ja talvehtimistapoja. Sammalia olen pit\u00e4nyt ikivihrein\u00e4 ja olen tottunut siihen, ett\u00e4 ne ovat samanv\u00e4risi\u00e4 niin kes\u00e4ll\u00e4 kuin talvellakin. Nyt on talvi, maiseman ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 huolimatta. Kuitenkin sammalet &#8217;kukkivat&#8217; t\u00e4yden p\u00e4\u00e4n. Kaiken &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=330\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[74,312,268],"class_list":["post-330","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-kallio","tag-lehtisammal","tag-talvi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/330","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=330"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/330\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1370,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/330\/revisions\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=330"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=330"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=330"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}