{"id":3332,"date":"2014-07-06T20:28:11","date_gmt":"2014-07-06T17:28:11","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3332"},"modified":"2014-07-08T21:38:37","modified_gmt":"2014-07-08T18:38:37","slug":"kalmantanssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3332","title":{"rendered":"Kalmantanssi"},"content":{"rendered":"

\"kalmantanssi\"<\/a>’Luin pari viikkoa sitten Milja Kaunisto<\/strong>n esikoiskirjan <\/em>Synnintekij\u00e4 ja koska tarina j\u00e4i pahasti kesken, oli tartuttava my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n toiseen osaan. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n taitavasti kirjailija vie tarinaa eteenp\u00e4in ja on n\u00e4hnyt paljon vaivaa saadakseen 1400-luvun ihmiset el\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjoissaan. <\/em>Synnintekij\u00e4 luotaa nuoren Olavi Maununpojan opiskelua Pariisin yliopistossa ja h\u00e4nen suhdettaan opiskelutoveriinsa Miracle de Servi\u00e8resiin. Salaisuudet avautuvat kirjan lopulla ja saavat uutta puhtia t\u00e4ss\u00e4 toisessa osassa. T\u00e4ss\u00e4 muutama hajanainen kommentti kirjasta.’<\/em><\/span><\/p>\n

Synnintekij\u00e4-<\/i>kirjan jatko-osassa\u00a0Olavi Maununpoika\u00a0<\/strong>saa is\u00e4lt\u00e4\u00e4n Maunu Tavast<\/strong>ilta\u00a0kirkkoherran paikan Kirkkonummelta, mutta joutuu pian\u00a0naisen viettelem\u00e4ksi ja pakenee takaisin Pariisiin Sorbonnen yliopistoon. Seurakseen h\u00e4n saa toisen kotimaassaan ryvettyneen, priori Johanneksen. Pariisi ei ole kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n, kun siell\u00e4 ei ole Miraclea. Niinp\u00e4 Olavin opiskeluista ei tahdo tulla mit\u00e4\u00e4n. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Pariisin ilmapiiri ei ole entisens\u00e4. Opikelijat ja opettejatkin ovat kaikonneet pahan paisetaudin, mustan surman, tielt\u00e4. Tauti tappaa kaikki ik\u00e4\u00e4n, sukupuoleen tai asemaan katsomatta.<\/p>\n

Yliopiston johdossa on edelleen piispa Cauchon<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 on p\u00e4\u00e4syytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, kun tuomitaan Jeanne D’arcia<\/strong>, Orleansin neitsytt\u00e4. Niinp\u00e4 h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Olaus Magnin englantilaisten yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vankilaan vakoilemaan ja ottamaan selv\u00e4\u00e4 tyt\u00f6n toimista. Syyn\u00e4 lienee se, ett\u00e4 Olaus osaa erottaa naisen miehest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 piikki viittaa suoraan Miracleen, jonka oikeudenk\u00e4ynti odottaa Jeannen j\u00e4lkeen. Olaus tapaa neitsyen eik\u00e4 l\u00f6yd\u00e4 t\u00e4st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Samalla h\u00e4n kuulee niin paljon valtion salaisuuksia, ett\u00e4 voisi niill\u00e4 hajottaa koko Euroopan sen hetkisen j\u00e4rjestelm\u00e4n.<\/p>\n

Olaus\u00a0keskittyy kuitenkin tuhoamaan ainoastaan piispa Cauchonin. Jeanne tuomitaan tunnetusti roviolle ja sen j\u00e4lkeen kutsutaan Miracle yliopiston kurinpitoryhm\u00e4n eteen vastaamaan kysymykseen sukupuolestaan. Kreivi on kuitenkin sairastunut ruttoon ja selvi\u00e4\u00e4 siit\u00e4 vain vaivoin eik\u00e4 pysty matkustamaan Pariisiin vastaamaan syyt\u00f6ksiin. Olaus puolustaa yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja saa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea. H\u00e4n my\u00f6s p\u00e4\u00e4see p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4, tapaa Miraclen ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 piispalle ajattelemisen aihetta.<\/p>\n

Toinen osa on pitk\u00e4stytt\u00e4v\u00e4mpi kuin ensimm\u00e4inen. Pitk\u00e4\u00e4n vatkataan Orleansin neitsyen oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 ja Ranskan valtion politiikkaa. Kun ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on suuri ja kiemurat juonitteluineen hallitsemattomat, tahtoo lukija menn\u00e4 sekaisin.<\/p>\n

Jotenkin kavahdin t\u00e4t\u00e4 aihetta, koska p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t ovat todellisia ja tarina kuitenkin ainakin puoliksi fiktiivinen. T\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi piispa saatetaan aika kummalliseen valoon sodomian, murhien ja lahjusten muodossa. Toki h\u00e4n varmaankin on ollut paha, sit\u00e4 todistavat my\u00f6hemm\u00e4t sukupolvet, jotka syyttiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 Jeanne D’arcin polttamisesta. Kirjailija Bernard Shaw<\/strong> muistaaksen n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4 Johanna<\/em> kaivattaa piispan haudastaan ja heitt\u00e4\u00e4 viem\u00e4riin. Kuitenkaan h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 pysty puolustautumaan t\u00e4m\u00e4n kirjan syyt\u00f6ksi\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi kirja tuo esiin suuren joukon vehkeilyj\u00e4 ja salaliittoja Ranskan kuninkaiden, piispojen ja inkvisiittoreiden tekemiksi, joissa Jeanne v\u00e4itet\u00e4\u00e4n mieheksi ja kuninkaaksi ja vallanperij\u00e4ksi ja milloin miksikin. Historia ei n\u00e4ist\u00e4 puhu mit\u00e4\u00e4n. My\u00f6s p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n toimiin on kirjoitettu sellaisia asioita, jotka eiv\u00e4t tee h\u00e4nelle kunniaa. N\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n ei historian kirjoissa mainita sanan sanaa. Olaus Magni oli oppinein maamme keskiaikaisista piispoista ja hoiti virkaansa huolella, eli Paavali Justenin<\/strong> sanoin: ’eritt\u00e4in oppinut kaikissa tieteiss\u00e4 ja eritt\u00e4in harkitsevainen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimissa’. Kirja ei anna t\u00e4t\u00e4 loppuosan kuvaa h\u00e4nest\u00e4. <\/span><\/p>\n

Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n molemmat kirjat ovat hyv\u00e4\u00e4 viihdett\u00e4, eih\u00e4n niit\u00e4 pid\u00e4 ottaa totena vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6? Odotan jo seuraavaa osaa, sill\u00e4 tokihan Olavin harharetket Ranskanmaalla on saatava p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/span><\/p>\n

Kaunisto, Milja: Kalmantanssi. Gummerus, 2014. 399 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Luin pari viikkoa sitten Milja Kauniston esikoiskirjan Synnintekij\u00e4 ja koska tarina j\u00e4i pahasti kesken, oli tartuttava my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n toiseen osaan. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n taitavasti kirjailija vie tarinaa eteenp\u00e4in ja on n\u00e4hnyt paljon vaivaa saadakseen 1400-luvun ihmiset el\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjoissaan. Synnintekij\u00e4 luotaa nuoren Olavi … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[29,53,548],"class_list":["post-3332","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-elamakerta","tag-historia","tag-kirkko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3332","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3332"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3332\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3339,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3332\/revisions\/3339"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3332"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3332"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3332"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}