{"id":3348,"date":"2014-07-17T19:01:14","date_gmt":"2014-07-17T16:01:14","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3348"},"modified":"2014-07-17T19:58:50","modified_gmt":"2014-07-17T16:58:50","slug":"tulvaniitty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3348","title":{"rendered":"Tulvaniitty"},"content":{"rendered":"

\"tulvaniitty\"<\/a>’Ihastuin t\u00e4m\u00e4n kirjan kansikuvaan, silkkihaikaroihin ja tyyliteltyihin vesihyasintteihin. Minulle k\u00e4y usein niin ja luulen, etten ole ainoa. Siksi kustantajien pit\u00e4isikin kiinnitt\u00e4\u00e4 asiaan huomiota, mik\u00e4li aikovat saada kirjojaan kaupaksi. Eik\u00e4 ihastus j\u00e4\u00e4nyt vain kanteen. Kirja on valloittava tarina rakkaudesta, surusta, uskollisuudesta ja ahdistuksesta, el\u00e4m\u00e4n osia jokainen. Jhumpa<\/strong>\u00a0Lahirilta<\/strong> on suomennettu nyt nelj\u00e4 teosta ja taidanpa jossain v\u00e4liss\u00e4 tutustua muihinkin. Helppoa kes\u00e4lukemista t\u00e4m\u00e4 teos ei ole, vaan vaatii keskittymist\u00e4 ja ajatusta. Suosittelen kuitenkin, lukunautinto saattaa odottaa n\u00e4iden kansien sis\u00e4ll\u00e4.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirja kertoo kahdesta intialaisesta veljeksest\u00e4, Udayanista ja Subhashista. Heid\u00e4n lapsuutensa on leikki\u00e4 Kalkutan esikaupunkialueella eik\u00e4 heit\u00e4 erota mik\u00e4\u00e4n. My\u00f6hemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4n kannalta t\u00e4rke\u00e4 on heid\u00e4n k\u00e4yntins\u00e4 tarkkaan vartioidulla golf-clubilla, sill\u00e4 siell\u00e4 he kohtaavat itsens\u00e4, erilaisuutensa ja maailmoiden erot. Vanhempana Udayan ajautuu \u00e4\u00e4riliikkeeseen naksaliitteihin ja suunnittelee v\u00e4kivaltaisia iskuja maan hallitusta vastaan. Subhash taas matkustaa Amerikkaan opiskelemaan meribiologiaa. Udayan menee naimisiin Gaurin kanssa, mutta saa pian sen j\u00e4lkeen surmansa poliisin iskussa. Gauri j\u00e4\u00e4 yksin ja h\u00e4n odottaa lasta. Subhash palaa kotiin ja n\u00e4kee tilanteen vaikeuden. H\u00e4n nai Gaurin ja ottaa syntyv\u00e4n lapsen, Belan, omakseen. He muuttavat Amerikkaan ja Belasta muodostuu nyt koko tarinan\u00a0keskus.<\/p>\n

Perhe asuu Rhode Islandissa, mutta ei ole onnellinen. Onnellisia eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole veljesten vanhemmat Intiassa. \u00c4iti suree poikaansa hautaan saakka, is\u00e4 harmaantuu ennen aikojaan. Lopulta ei ole en\u00e4\u00e4 surijoita ja Subhashin ja Gaurin liitto hajoaa. Kirja etenee aina nykyaikaan saakka siihen kuinka Bela yritt\u00e4\u00e4 selvitell\u00e4 v\u00e4lej\u00e4 \u00e4itiins\u00e4 ja kuinka h\u00e4nellekin on vaikeaa el\u00e4\u00e4 kahden kulttuurin rajapinnassa, vaikka h\u00e4n ei koskaan ole el\u00e4nytk\u00e4\u00e4n Intiassa. Onko h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Meghna jo p\u00e4\u00e4ssyt vapaaksi sukupolvien taakasta?<\/p>\n

Kirjailija on itse taustaltaan intialainen, vaikka onkin syntynyt Lontoossa ja kasvanut Rhone Islandissa. H\u00e4n tuntee kahden kulttuurin eron ja on osannut tuoda sen onnistuneesti\u00a0esiin kirjassaan. Poikien erilaisuus, heid\u00e4n ajatuksensa, haaveensa, toimintansa on hyvin kuvattu. El\u00e4m\u00e4 vuosisataisten perinteiden puristuksessa ei mene j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4lki\u00e4. Gauri k\u00e4rsii anopin surun ja vihan keskell\u00e4, Subhash kokee velvollisuutta ja ottaa veljens\u00e4 lesken mukaansa, mutta ei h\u00e4nk\u00e4\u00e4n pysty muuttamaan sit\u00e4 ilmapiiri\u00e4, mik\u00e4 on kasvanut kiinni intialaiseen naiseen ja perinteeseen.<\/p>\n

Kirjan onnettomin on Gauri, joka yritt\u00e4\u00e4 vimmatusti el\u00e4\u00e4 l\u00e4nsimaalaisittain, opiskella filosofiaa, tehd\u00e4 tutkimusta, lukea ja taas lukea, mutta joka ei sit\u00e4 kautta l\u00f6yd\u00e4 onneaan. H\u00e4n repii itsens\u00e4 v\u00e4kisin eroon ja yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n, mutta j\u00e4\u00e4 yksin, totaalisen yksin. Toinen nainen, veljesten \u00e4iti, ei koko loppuel\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4se irti kuolleesta pojastaan, vaan pesee t\u00e4m\u00e4n muistokiven joka p\u00e4iv\u00e4 tulvaniityll\u00e4 ja vie tuoreet kukat kivelle pojan muistoksi, joka p\u00e4iv\u00e4. Kolmas etsij\u00e4 on tyt\u00e4r Bela, joka etsii itse\u00e4\u00e4n maatiloilta, toreilta ja kiertolaisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4, mutta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen vasta kun saa tiet\u00e4\u00e4 totuuden.<\/p>\n

Kirjan yksi keskeinen aihe\u00a0onkin salailu. Onko se yleismaailmallinen ilmi\u00f6? Kun Bela ei tied\u00e4 oikeaa is\u00e4\u00e4ns\u00e4, h\u00e4n on tavallaan onnellinen, mutta etsiv\u00e4ll\u00e4 kannalla. Kun h\u00e4n saa sen vihdoin kuulla, h\u00e4n suuttuu, mutta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4. Kirjan kaikki henkil\u00f6t ovat tavallisia ihmisi\u00e4, joilla on puutteensa ja mahdollisuutensa. He eiv\u00e4t osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4, eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 itse\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n rattaissa, vaan ajautuvat virran mukana, ottavat vastaan kolhuja ja ep\u00e4onnistumisia, ovat mukana el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voimatta siihen kovinkaan paljon vaikuttaa. Ehk\u00e4 aika tyypillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, ei sankareita, ei luusereita.<\/p>\n

Kirja on mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu. Se avaa onnistuneesti kahden kulttuurin ristiriitaa ja antaa lohtua my\u00f6s omaan vajavaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lahiri, Jhumpa: Tulvaniitty. Tammi, 2014, (suom. Sari Karhulahti). 438 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Ihastuin t\u00e4m\u00e4n kirjan kansikuvaan, silkkihaikaroihin ja tyyliteltyihin vesihyasintteihin. Minulle k\u00e4y usein niin ja luulen, etten ole ainoa. Siksi kustantajien pit\u00e4isikin kiinnitt\u00e4\u00e4 asiaan huomiota, mik\u00e4li aikovat saada kirjojaan kaupaksi. Eik\u00e4 ihastus j\u00e4\u00e4nyt vain kanteen. Kirja on valloittava tarina rakkaudesta, surusta, uskollisuudesta … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":2,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,56,550],"class_list":["post-3348","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-ihmissuhteet","tag-kehitysmaat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3348","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3348"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3348\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3358,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3348\/revisions\/3358"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3348"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3348"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3348"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}