{"id":335,"date":"2012-01-01T16:48:47","date_gmt":"2012-01-01T14:48:47","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=335"},"modified":"2013-04-21T11:20:27","modified_gmt":"2013-04-21T09:20:27","slug":"joulu-on-ohi-puu-on-paallaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=335","title":{"rendered":"Joulu on ohi \u2013 puu on p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n!"},"content":{"rendered":"


\n\"kaapiokasvain\"<\/a><\/a>’Noin se vuosi taas vaihtui ja voi alkaa katsella kohti kev\u00e4tt\u00e4. Nuuttina viimeist\u00e4\u00e4n joulunaika loppuu ja kuusi kannetaan ulos. Mutta kas vain, kuvan kuusihan on nurinniskoin. Ei siin\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n manipulaatiota, vaan todellakin siin\u00e4 on mets\u00e4st\u00e4 kuvattu kuusi, jonka runko on yl\u00f6sp\u00e4in ja latva alasp\u00e4in, puuttuu vain t\u00e4hti latvasta, niin joulupuu olisi valmis. Kuvan rajauksella saa tietenkin mukavaa aikaan ja niinp\u00e4 voin kertoa, ett\u00e4 isompi runko l\u00f6ytyy kuvan ulkopuolelta vasemmalta ja todellisuudessa kyseess\u00e4 on kuusen oksa, mutta millainen oksa. Tarkkaan katsottuna tuo nurinkurinen pikkukuusi muodostuu hyvin tihe\u00e4st\u00e4 sokkelosta pieni oksia, jotka ovat kietoutuneet toistensa p\u00e4\u00e4lle muodostaen k\u00e4\u00e4pi\u00f6kasvua. Neulasetkin ovat vain puolet normaalista. Kyseess\u00e4 on kuusen erikoismuoto, tuulenpes\u00e4kuusi <\/em><\/span>(Picea abies f. globosa)<\/span>.’<\/em><\/p>\n

Kuusen tuulenpes\u00e4 tai pallolatva\u00a0ei ole kovin harvinainen erikoismuoto. Usein sellaisen n\u00e4kee puun latvassa, jonne se nimens\u00e4 mukaan muodostaa pallomaisen tihe\u00e4n latvuksen. Sen n\u00e4kee jo kauas. Pitk\u00e4\u00e4n ihailin sellaista aina ohikulkiessani Lahden moottoritiell\u00e4 Helsinkiin menness\u00e4. En tied\u00e4, onko puu en\u00e4\u00e4 pystyss\u00e4. Tuulenpes\u00e4kuusen synty ei ole samanlainen kuin koivuilla, jossa pes\u00e4m\u00e4isen kasvaimen aiheuttaja on mikrosieni. Kuusella tuulenpes\u00e4n aiheuttaa oksien ep\u00e4tavallisen voimakas haaroittuminen. T\u00e4ll\u00f6in varsinaista runkoa ei oikeastaan synny ollenkaan, vaan koko kasvannainen on pelkk\u00e4\u00e4 oksatiheikk\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n taas aiheuttaa puun latvasilmussa tapahtunut somaattinen kromosomimutaatio.<\/p>\n

Yleens\u00e4 tihentym\u00e4 syntyy puun latvaan ja aiheuttaa pallomaisen muodostuman, mutta samanlaisia muodostumia voi synty\u00e4 my\u00f6s oksiin kuten yll\u00e4 olevassa kuvassa. T\u00e4m\u00e4nkaltainen kasvuominaisuus yleens\u00e4 periytyy. Usein kuitenkin k\u00e4y niin, ettei k\u00e4\u00e4pi\u00f6kasvannainen tee it\u00e4miskykyist\u00e4 siement\u00e4. Tutkimuksissa t\u00e4llaisista mutaation sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 siemenist\u00e4 on saatu kasvattamalla tuulenpes\u00e4kuusia suhteessa puolet tavallisia puolet tihentyneit\u00e4 (Jouni Mikola, METLA). Nykyinen mets\u00e4nhoito ei suosi mit\u00e4\u00e4n erikoisuuksia, vaikka monissa hienoissa korulauseissa ja sertifikaateissa toisin v\u00e4itet\u00e4\u00e4nkin. Niinp\u00e4 ainoastaan selv\u00e4sti n\u00e4kyv\u00e4t pallolatvakuuset s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n, vaikka nekin yksin j\u00e4\u00e4dess\u00e4\u00e4n helposti joutuvat tuulten riepoteltavaksi ja kaatuvat. Pienenmm\u00e4t puut ja pensasmaiset kuuset p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t liian usein raivauksen tai harveisterin uhreiksi. Luonnontilaisesta mets\u00e4st\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ’ep\u00e4muodostumia’ l\u00f6yt\u00e4\u00e4kin useammin.<\/p>\n

Kuusella on muitakin hienoja erikoismuotoja. Kirjallisuudesta poimin mm. seuraavia: kultakuusi (P.a.f. aurea<\/em>), purppurakuusi (P.a.f. cruenta<\/em>), surukuusi (P.a.f. pendula<\/em>), pylv\u00e4skuusi (P.a.f. columnaris<\/em>), k\u00e4\u00e4rmekuusi (P.a.f. virgata<\/em>), k\u00e4\u00e4pi\u00f6kuusi (P.a.f. nana<\/em>), p\u00f6yt\u00e4kuusi (P.a.f. tabulaeformis<\/em>) ja nis\u00e4kuusi (P.a.f. mammillosa<\/em>). N\u00e4ist\u00e4 itse olen n\u00e4hnyt retkill\u00e4ni ainakin kulta- ja purppurakuusen, k\u00e4\u00e4rmekuusen ja p\u00f6yt\u00e4kuusen jota my\u00f6s tapionp\u00f6yd\u00e4ksi kutsutaan sek\u00e4 nis\u00e4kuusen. Monia n\u00e4it\u00e4 muotoja n\u00e4kee puutarhoissa, sill\u00e4 erikoismuotoja jalostetaan\u00a0helposti\u00a0eteenp\u00e4in kaupalliseen tarkoitukseen puutarhakasveiksi.<\/p>\n

Kuvan tuulenpes\u00e4kuusen l\u00f6ysin vuoden ensimm\u00e4isell\u00e4 retkell\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupungin l\u00e4heisyydest\u00e4 V\u00e4\u00e4r\u00e4m\u00e4elt\u00e4. Varmaan se on ihmetytt\u00e4nyt useita ohikulkijoita vuosien varrella, sill\u00e4 sen vieritse kulkee suosittu ulkoilureitti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Noin se vuosi taas vaihtui ja voi alkaa katsella kohti kev\u00e4tt\u00e4. Nuuttina viimeist\u00e4\u00e4n joulunaika loppuu ja kuusi kannetaan ulos. Mutta kas vain, kuvan kuusihan on nurinniskoin. Ei siin\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n manipulaatiota, vaan todellakin siin\u00e4 on mets\u00e4st\u00e4 kuvattu kuusi, jonka runko … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":2,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[306,172,649,210],"class_list":["post-335","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-metsa","tag-muoto","tag-putkilokasvit","tag-puutarha"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=335"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/335\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1362,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/335\/revisions\/1362"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=335"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=335"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}