{"id":3360,"date":"2014-07-21T11:46:42","date_gmt":"2014-07-21T08:46:42","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3360"},"modified":"2014-07-24T18:41:23","modified_gmt":"2014-07-24T15:41:23","slug":"30-niittynatkelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3360","title":{"rendered":"30: niittyn\u00e4tkelm\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"niittyn\u00e4tkelm\u00e41<\/a><\/p>\n

’Arto Paasilinnan\u00a0<\/strong>kirjassa\u00a0<\/em>J\u00e4niksen vuosi\u00a0p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Vatanen konttaa tienpiennarta kasvikirja k\u00e4dess\u00e4 ja etsii keltakukkaista hernekasvia j\u00e4niksenpojalle ruoaksi. Sen pit\u00e4isi olla sille parasta mahdollista sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. Niin h\u00e4nelle on kerrottu. Kirjailijalle ei varmaan kukaan ollut kertonut sit\u00e4, ett\u00e4 koko kasvi on liev\u00e4sti myrkyllinen ja tuskin ainakaan pienen pupun perusravintoa. No, n\u00e4tkelm\u00e4 l\u00f6ytyy ja matka saattoi jatkua. Hein\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 on helppoa bongata t\u00e4m\u00e4n viikon kasvi, niin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ja yleinen se on.’<\/em><\/span><\/p>\n

Niittyn\u00e4tkelm\u00e4<\/a> (Lathyrus pratensis<\/em>) kuuluu hernekasvien heimoon. Sen sukulaisia ovat virnat ja herneet, maitteet ja apilat. Kun keltaista kukkaterttua katsoo l\u00e4helt\u00e4, n\u00e4kee hernekasville tyypillisen kukan, jossa kukan takana on suuri purjemainen ter\u00e4lehti, sivuilla pienemm\u00e4t ja edess\u00e4 kupera alahuuli. Ter\u00e4lehtien pinnassa n\u00e4kyv\u00e4t\u00a0selv\u00e4sti mesiviitat, jotka ohjaavat p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 kukkaan. Ensin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, kuin kasvilla ei olisi ollenkaan lehti\u00e4, mutta sitten n\u00e4kyv\u00e4t vartta leve\u00e4mm\u00e4t kaksilehdykk\u00e4iset k\u00e4rhelliset lehdet. Lehtihangassa korvakkeet erehdytt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s muistuttavat lehti\u00e4.<\/p>\n

Niittyn\u00e4tkelm\u00e4 on yleinen kasvi l\u00e4hes koko maassa. Etel\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isen\u00e4, mutta pohjoisempana muinaistulokkaana eli ihmisen mukanaan tuomana. Kasvi kulkeutuukin rehun mukana pellolta toiselle, pihoihin, pientareille ja muille kuivahkoille paikoille. Sen seuralaisia hyvin usein ovat hiirenvirna<\/a>, p\u00e4iv\u00e4nkakkara<\/a>, nurmir\u00f6lli<\/a>, ahomasikka<\/a> ja ahomatara<\/a>. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat kuivien paikkojen kasveja.<\/p>\n

Luonnonkasveista on etsitty l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja rohtoja ihmist\u00e4 kalvaviin tauteihin. Nyky\u00e4\u00e4n niill\u00e4 ei juurikaan ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta viel\u00e4 1900-luvulla maaseudulla niiden parantavaan voimaan uskottiin, kun l\u00e4\u00e4k\u00e4riin oli pitk\u00e4 matka. Niittyn\u00e4tkelm\u00e4\u00e4 on k\u00e4ytetty teen\u00e4 vilustumisiin ja \u00e4rtyis\u00e4\u00e4n ysk\u00e4\u00e4n. Sen on katsottu irroittavan limaa. Liek\u00f6 sill\u00e4 ollut merkityst\u00e4, mutta kun uskoo lujasti, voi vaikka vuoria siirt\u00e4\u00e4. N\u00e4inh\u00e4n sanotaan.<\/p>\n

\"niittyn\u00e4tkelm\u00e42\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Arto Paasilinnan\u00a0kirjassa\u00a0J\u00e4niksen vuosi\u00a0p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Vatanen konttaa tienpiennarta kasvikirja k\u00e4dess\u00e4 ja etsii keltakukkaista hernekasvia j\u00e4niksenpojalle ruoaksi. Sen pit\u00e4isi olla sille parasta mahdollista sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. Niin h\u00e4nelle on kerrottu. Kirjailijalle ei varmaan kukaan ollut kertonut sit\u00e4, ett\u00e4 koko kasvi on liev\u00e4sti myrkyllinen ja tuskin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":61,"footnotes":""},"categories":[498],"tags":[318,225],"class_list":["post-3360","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-viikon-kasvi","tag-piennar","tag-rohdot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3360","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3360"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3367,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3360\/revisions\/3367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3360"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3360"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}