{"id":3381,"date":"2014-07-28T22:03:27","date_gmt":"2014-07-28T19:03:27","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3381"},"modified":"2014-07-28T22:11:10","modified_gmt":"2014-07-28T19:11:10","slug":"31-niittyhumala","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3381","title":{"rendered":"31: niittyhumala"},"content":{"rendered":"

\"niittyhumala3\"<\/a><\/p>\n

’Liikkuessaan luonnossa n\u00e4in hein\u00e4kuun lopulla ei t\u00e4t\u00e4 kasvia voi olla huomaamatta, mutta niin vain on, ett\u00e4 kasvikartoitusta tehdess\u00e4ni usein olen unohtanut autuaasti koko kasvin olemassaolon ja saan ryhty\u00e4 tarkistuskierrokselle: kasvaako se t\u00e4\u00e4ll\u00e4, vai ei. Yleens\u00e4 se l\u00f6ytyy jalkojen juuresta tien pientareelta tai auton alta. En tied\u00e4, miksi se on minulle niin vaikea huomata. Joka tapauksessa, katselkaapa niittyj\u00e4 ja pientareita niittyhumalan toivossa.’<\/em><\/span><\/p>\n

Viikon kasvi on siis\u00a0niittyhumala<\/a> (Prunella vulgaris<\/em>). Se kuuluu huulikukkaiskasveihin eli on peippien ja pillikkeiden sukulainen. Parhaiten sen bongaa lyhytruohoisilta niityilt\u00e4, teiden pientareilta, nurmikoilta, l\u00e4hteik\u00f6ist\u00e4 tai rehevist\u00e4 metsist\u00e4. Kasvi kasvaa koko Suomessa, mutta on yleinen vain Oulun etel\u00e4puolella ja muutenkin yleistyy etel\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Sen luontaiset kasvupaikat maassamme ovat varmaankin l\u00e4hteiden l\u00e4heisyydess\u00e4 ja avoimilla niityill\u00e4.<\/p>\n

\"niittyhumala2\"<\/a>Niittyhumala on alle 30 cm korkea, useinmiten alle 10 cm. Se kest\u00e4\u00e4 hyvin tallaamista ja jopa nurmikon leikkaamista. Itse j\u00e4t\u00e4n usein nurmikkoon t\u00e4pl\u00e4n sit\u00e4 varten ja annan sen kasvaa kookkaammaksi. Se on kuin pieni kukkapenkki muuten ankeassa nurmikossa. Harmittaa oikein, kun sen sitten syksymm\u00e4ll\u00e4 joutuu leikkaamaan pois. Kasvin kukka on yleens\u00e4 sinipunainen, mutta toisinaan\u00a0tavataan my\u00f6s valkoisia tai punaisia kukkia.<\/p>\n

Harvoin olen tavannut kahdella eri eli\u00f6ll\u00e4 saman tieteellisen sukunimen. Niittyhumalalla sellainen on. En tied\u00e4 mist\u00e4 se johtuu, mutta niittyhumala on Prunella vulgaris<\/em> ja rautiainen-niminen lintu, joka meill\u00e4kin on melko yleinen livert\u00e4j\u00e4\u00a0metsiss\u00e4, on Prunella modularis<\/em>. Onko Linn\u00e9lle tullut erehdys vai muistinmenetys, sill\u00e4 molempien tieteellisen nimen ovat h\u00e4nen antamiaan. Rautiainen sai nimens\u00e4 vuonna 1758 ja niittyhumala 1753. Prunella<\/em>-nimitys viittaa ruskeaan v\u00e4riin ja seh\u00e4n pit\u00e4\u00e4 paikkansa: kasvin kukinnot kuivuessaan ovat ruskeita ja lintu on kokonaan ruskea.\"niittyhumala1\"<\/a><\/p>\n

Kansanomaisesti kasvi on saanut nimens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sen kuivuneet kukinnot muistuttavat jonkin verran humalan emikukintoja eli k\u00e4pyj\u00e4 niin kuin niit\u00e4 kutsutaan. Kasvia on my\u00f6s k\u00e4ytetty rohtona, sill\u00e4 se on liev\u00e4sti antiseptinen. Sen murskatuilla lehdill\u00e4 on hierottu tulehtunutta ihoa ja lehdist\u00e4\u00a0keitetty\u00e4 teet\u00e4 on juotu kurkkukivun lievitt\u00e4misen toivossa. Kasvin atiseptisyys ja ihmisen luja usko ovat varmaankin my\u00f6s paranteneet potilaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Liikkuessaan luonnossa n\u00e4in hein\u00e4kuun lopulla ei t\u00e4t\u00e4 kasvia voi olla huomaamatta, mutta niin vain on, ett\u00e4 kasvikartoitusta tehdess\u00e4ni usein olen unohtanut autuaasti koko kasvin olemassaolon ja saan ryhty\u00e4 tarkistuskierrokselle: kasvaako se t\u00e4\u00e4ll\u00e4, vai ei. Yleens\u00e4 se l\u00f6ytyy jalkojen juuresta tien … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":33,"footnotes":""},"categories":[498],"tags":[314,553],"class_list":["post-3381","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-viikon-kasvi","tag-niitty","tag-rohdos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3381","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3381"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3381\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3388,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3381\/revisions\/3388"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3381"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3381"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3381"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}