{"id":3412,"date":"2014-08-04T18:05:52","date_gmt":"2014-08-04T15:05:52","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3412"},"modified":"2014-08-04T18:05:52","modified_gmt":"2014-08-04T15:05:52","slug":"32-nurmikaunokki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3412","title":{"rendered":"32: nurmikaunokki"},"content":{"rendered":"

\"nurmikaunokki1\"<\/a><\/p>\n

’N\u00e4in keskikes\u00e4ll\u00e4 suuret kasvit valtaavat pientareet ja joskus tuntuu, ett\u00e4 luonnolla on erilaisia v\u00e4rikausia aivan kuin Picassolla<\/strong> ik\u00e4\u00e4n. Nyt on punainen kausi lopuillaan ja keltainen alussa. Viel\u00e4 kukkivat kaunokit ja horsmat, mutta kohta ne vaihtuvat lopullisesti sarjakeltanoihin, pietaryrtteihin ja valvatteihin. Ihaillaan siis t\u00e4m\u00e4n viikon kasvina yht\u00e4 kaunokeistamme, joka ei olekaan ihan niin yksinkertainen kuin luulisi.’<\/em><\/span><\/p>\n

\"nurmikaunokki3\"<\/a>Nurmikaunokki<\/a> (Centaurea phrygia<\/em>) on yksi kolmesta melko yleisest\u00e4 kaunokkilajistamme. Ne kaksi muuta ovat ahdekaunokki<\/a> (C. jacea<\/em>) ja ketokaunokki<\/a> (C. scabiosa<\/em>). Kaikki muistuttavat suuresti toisiaan, mutta selv\u00e4t erotkin l\u00f6ytyv\u00e4t. Ensinn\u00e4kin ketokaunokin lehdet ovat liuskaiset, siis sen voi pudottaa pois. Ahdekaunokin kukan alapuolella olevat suomut ovat pehme\u00e4n vaaleanruskeat ja nurmikaunokilla ne ovat l\u00e4hes mustat ja piikkisen ripsiset. Nyt ne kolme jo asettuvat omiin lokeroihinsa. Tosin kasvupaikatkin ovat erilaiset. Ketokaunokin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hiekkamailta, muut multamailta. Ja sitten t\u00e4rkein ahdekaunokki on l\u00e4ntinen ja nurmikaunokki it\u00e4inen laji. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 ne kohtaavat ja saattavat kasvaa vierekk\u00e4in, mutta kun menn\u00e4\u00e4n P\u00e4ij\u00e4nteen it\u00e4puolelle, vallitsee kasvustoissa nurmikaunokki. Siell\u00e4 Turun puolessa taas t\u00e4m\u00e4 taitaa olla huippuharvinaisuus.<\/p>\n

\"nurmikaunokki2\"<\/a>Kasvikartoituksissa nurmikaunokki on sarjassa joka ruudun kasvi, niin yleinen se on. Tosin silloin, kun se ei kuki, sen tunnistaminen ei olekaan ihan helppo. Samanlaisia ruusukkeita on useilla kasveilla, esim. kultapiiskulla, kuten kuvasta n\u00e4kyy. Kukkivana sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 piiskuihin sotke. Nurmikaunokki on siis t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ehdottomasti yleisin eik\u00e4 noita kahta muuta voi siihen verrata. H\u00e4meen toisella laidalla voimasuhteet ovat jo muuttuneet.<\/p>\n

Kansanomaisesti kaikki t\u00e4llaiset myker\u00f6kukkaiset kasvit ovat ohdakkeita eli pahoja rikkaruohoja. Niinp\u00e4 nurmikaunokkia ei arvostetakaan. Sen arvon on saanut kukan sukulainen ruiskaunokki<\/a> (C. cyanus<\/em>), joka tosin nyky\u00e4\u00e4n on huippuharvinaisuus rukiinviljelyn v\u00e4hennytty\u00e4 ja siemenen puhdistuttua. En edes muista koska viimeksi olen sen tavannut luonnossa. Kukkapenkiss\u00e4 sen kerrottuteri\u00f6inen muoto sen sijaan on yleinen.<\/p>\n

\"vuorikaunokki1\"<\/a>Kaunokit ovat hyvi\u00e4 hy\u00f6nteiskasveja. Usein niilt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 perhosia, kovakuoriaisia tai kaksisiipisi\u00e4 istuskelemassa ja herkuttelemassa. Kuvatessa voi saada kaksi kaunista lajia samaan kuvaan, sill\u00e4 monesti n\u00e4m\u00e4 vierailijat ovat niin hurmiossa kukan medest\u00e4, etteiv\u00e4t \u00e4ly\u00e4 paeta, kuten t\u00e4ss\u00e4 kuvassa neliv\u00f6inen kukkaj\u00e4\u00e4r\u00e4 vuorikaunokin<\/a> (C. montanum<\/em>)\u00a0kukassa. Kaikella tapaa siis mielenkiintoisia kasveja n\u00e4m\u00e4 kaunokit, joista siis viikon kosvina on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yleisin nurmikaunokki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’N\u00e4in keskikes\u00e4ll\u00e4 suuret kasvit valtaavat pientareet ja joskus tuntuu, ett\u00e4 luonnolla on erilaisia v\u00e4rikausia aivan kuin Picassolla ik\u00e4\u00e4n. Nyt on punainen kausi lopuillaan ja keltainen alussa. Viel\u00e4 kukkivat kaunokit ja horsmat, mutta kohta ne vaihtuvat lopullisesti sarjakeltanoihin, pietaryrtteihin ja valvatteihin. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":22,"footnotes":""},"categories":[498],"tags":[317,549,318],"class_list":["post-3412","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-viikon-kasvi","tag-hyonteiset","tag-keto","tag-piennar"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3412","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3412"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3412\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3418,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3412\/revisions\/3418"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3412"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3412"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3412"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}