{"id":3424,"date":"2014-08-07T20:12:46","date_gmt":"2014-08-07T17:12:46","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3424"},"modified":"2015-03-20T20:33:43","modified_gmt":"2015-03-20T17:33:43","slug":"vanhaa-kadonnutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3424","title":{"rendered":"Vanhaa \u2013 kadonnutta"},"content":{"rendered":"

\"aurankukka\"<\/a>’Kun viljanviljely tuli Suomeen, tuli sen mukana paljon muutakin. Viljansiement\u00e4 ei mill\u00e4\u00e4n konstein k\u00e4sitelty, sit\u00e4 ei peitattu, ei ruokottu rikkakasvin siemenist\u00e4, ei edes aina osattu sanoa pystyik\u00f6 se it\u00e4m\u00e4\u00e4n vai oliko jokin kasvitauti jo tuhonnut siemenen alkion. Niinp\u00e4 viljapellot rehottivat muitakin kasveja kuin vain paljon toivottua viljaa. Vasta nykymaatalous on viimeisten vuosikymmenten aikana kemiallisesti tai erilaisin viljelytekniikoin mahdollistanut puhtaan viljan ja puhtaan siemenen. N\u00e4ist\u00e4 viljan mukana tulleista rikkakasveista osa on j\u00e4\u00e4nyt pysyviksi, osa on kadonnut satunnaiskasveiksi tai kokonaan.’<\/em><\/span><\/p>\n

Moni viljatulokas on nyky\u00e4\u00e4n muinaistulokkaana, arkeofyyttin\u00e4, kasvistossamme. Niit\u00e4 tavataan edelleen viljapelloista ja niiden pientareilta. Ne joko pystyv\u00e4t kasvamaan myrkytyksist\u00e4 huolimatta tai ovat l\u00f6yt\u00e4neet kasvuymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 sielt\u00e4, mihin myrkkyj\u00e4 ei kylvet\u00e4. Muinaistulokkaaksi sanotaan kasvia, joka on saapunut t\u00e4nne ihmisen mukana ja l\u00f6yt\u00e4nyt t\u00e4\u00e4lt\u00e4 itselleen sopivan kasvuymp\u00e4rist\u00f6n. T\u00e4llaisia on tietenkin valtavasti ja suuri osa on h\u00e4vinnyt joko luonnonolosuhteiden tai ihmistoiminnan seurauksena. Suomessa arkeofyyttien ja alkuper\u00e4isten v\u00e4linen rajanveto on ollut helppoa etel\u00e4isimpiin maihin verrattuna, mutta edelleen pohditaan \u00b4joidenkin lajien kohdalla niiden statusta maamme kasvistossa.<\/p>\n

\"ruiskukka\"<\/a>Kun aloitin haasteellisen kasviharrastuksen, yritin tietenkin kasvikirjan mukaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 siell\u00e4 esiteltyj\u00e4 kasveja. Viljan seuralaiset olivat yksi mielenkiintoinen\u00a0ryhm\u00e4. Pettymys oli suuri, kun ruiskattara, pellavatankio, litutilli tai peltos\u00e4nki\u00f6 eiv\u00e4t heti l\u00f6ytyneetk\u00e4\u00e4n. Vanhemmat kasviot kertoivat niiden olevan viljan rikkakasveja, mutta uudemmat eiv\u00e4t selitt\u00e4neet tarpeeksi tarkkaan, ett\u00e4 ne ovat jo siirtyneet joko kokonaan kadonneiksi tai vain kaatopaikoilla viihtyviksi harvinaisuuksiksi. Onhan niit\u00e4 sitten my\u00f6lhemmin satunnaisena l\u00f6ytynyt, mutta joka pellon kasveja ne eiv\u00e4t ole olleet en\u00e4\u00e4 aikoihin.<\/p>\n

\"ruiskattara\"<\/a>Siksi joskus kun t\u00e4llaisen kasvin tapaa, se ilahduttaa erityisesti. Viikko sitten bongasin yl\u00e4kuvassa olevan komean aurankukan (Agrostemma githago<\/em>) l\u00e4hitalon kukkapenkist\u00e4. Se oli tietenkin koristekasvina viljelty, mutta kertoi kuitenkin siit\u00e4 ajasta, jolloin sit\u00e4 viel\u00e4 tavattiin rikkana ruispelloista. Viime vuosisadalla sit\u00e4 tavattiin l\u00e4hestulkoon koko vilajanviljelyalueelta, koska Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuleva tuontisiemen sis\u00e4lsi sen siemeni\u00e4. 1960-luvulta alkaen se on h\u00e4vinnyt sitten lopullisesti maastamme.<\/p>\n

Toinen vastaava laji on ruiskukka<\/a> (Centaurea cyanus<\/em>). Olen n\u00e4hnyt sen viimeksi viljapellossa 1990-luvulla. Nyky\u00e4\u00e4n senkin saattaa helpoimmin bongata kukkapenkist\u00e4. Se on kuitenkin silloin jalostettua kerrottuteri\u00f6ist\u00e4 muotoa, jonka v\u00e4rikin vaihtelee valkoisesta sinisen kautta purppuranpunaiseen eli ei siis sit\u00e4 alkuper\u00e4ista ruiskaunokkia joka edelleen komeilee er\u00e4\u00e4n puolueenkin tunnuksena.<\/p>\n

Kolmas esimerkki olkoon my\u00f6s ruispeltojen erikoisuus ruiskattara<\/a> (Bromus secalinus<\/em>). T\u00e4m\u00e4 ikivanha rikkakasvi ei kasva en\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n luontaisesti. Meill\u00e4 se on ollut niin yleinen rukiin rikka, ett\u00e4 sit\u00e4 alettiin jopa vihata. Siit\u00e4 kun ei ollut leiv\u00e4n jatkeeksi ja kuitenkin se vei pellosta oman osansa. 1900-luvulla se ensin taantui ja sitten katosi pelloilta kokonaan. Nyky\u00e4\u00e4n pel\u00e4t\u00e4\u00e4n sen puolesta tosissaan, sill\u00e4 sen kasvupaikat ovat yksi toisensa j\u00e4lkeen h\u00e4vinneet niin myllykentilt\u00e4 kuin kaatopaikoiltakin ja tuho on yleimaailmallinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kun viljanviljely tuli Suomeen, tuli sen mukana paljon muutakin. Viljansiement\u00e4 ei mill\u00e4\u00e4n konstein k\u00e4sitelty, sit\u00e4 ei peitattu, ei ruokottu rikkakasvin siemenist\u00e4, ei edes aina osattu sanoa pystyik\u00f6 se it\u00e4m\u00e4\u00e4n vai oliko jokin kasvitauti jo tuhonnut siemenen alkion. Niinp\u00e4 viljapellot rehottivat … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":0,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[536,221,557],"class_list":["post-3424","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-muinaistulokas","tag-rikkakasvi","tag-viljat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3424","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3424"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3424\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3430,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3424\/revisions\/3430"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3424"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3424"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3424"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}