{"id":3459,"date":"2014-08-26T07:55:46","date_gmt":"2014-08-26T04:55:46","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3459"},"modified":"2014-08-26T07:55:46","modified_gmt":"2014-08-26T04:55:46","slug":"35-peltovalvatti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3459","title":{"rendered":"35: peltovalvatti"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/peltovalvatti2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-3460\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/peltovalvatti2.jpg\" alt=\"peltovalvatti2\" width=\"1024\" height=\"768\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/peltovalvatti2.jpg 1024w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/peltovalvatti2-300x225.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/peltovalvatti2-400x300.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Viimeviikkoinen sarjakeltano saa nyt jatkoksi toisen keltakukkaisen piennarkasvin. Kun ajelin viime viikolla l\u00e4pi Suomen Kuusamoon sammalseminaariin, n\u00e4in sateen lomassa my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 keltakukkaisia tienvierill\u00e4. Horsma punasi laajat hakkuuaukeat yritt\u00e4en torjua sit\u00e4 apatiaa, jota ne aiheuttivat, valvatti v\u00e4ritti enemm\u00e4nkin pientareita ja hyl\u00e4ttyj\u00e4 peltoja. T\u00e4m\u00e4 on jo syksyn kukka.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/Kasvilajit\/Peltovalvatti.html\">Peltovalvatti<\/a> (<em>Sonchus arvensis<\/em>) on oikeastaan aika paha rikkakasvi. Siihen on suhtauduttu\u00a0pelloilla samaan tapaan kuin <a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/Kasvilajit\/Juolavehna.html\">juolavehn\u00e4\u00e4n<\/a> eli se on saatava kitketty\u00e4 viimeiseen versoon pois ja siin\u00e4 on my\u00f6s onnistuttu. Ojista ja myrkytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6milt\u00e4 pientareilta se kuitenkin aina loppukes\u00e4st\u00e4 tunkee viljapeltojen laitaosiin v\u00e4rj\u00e4ten jo tuleentuneet pellot vihert\u00e4viksi. Kukkimaankin se saattaa ehti\u00e4 ennen kuin leikkuupuimuri sen niitt\u00e4\u00e4 poikki. Peltovalvatti ei ole ollut mik\u00e4\u00e4n lempparikasvi maaseudulla, mutta sitke\u00e4sti se edelleen kasvupaikoillaan sinnittelee, on jopa minun mielest\u00e4ni lis\u00e4\u00e4ntynyt 2000-luvulla.<\/p>\n<p>Peltovalvatti kuuluu sikurikasveihin ja sill\u00e4 on kaksi samaan sukuun kuuluvaa lajitoveria: <a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/Kasvilajit\/Otavalvatti.html\">otavalvatti<\/a> (<em>S. asper<\/em>) ja <a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/Kasvilajit\/Kaalivalvatti.html\">kaalivalvatti<\/a> (<em>S. oleraceus<\/em>). Edellinen on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 hyvin yleinen rikkakasvi puutarhoissa, kasvimailla ja perunapenkeiss\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4inen on enemm\u00e4nkin taajempaa asutusta suosiva eik\u00e4 sit\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 maaseudulta juurikaan l\u00f6yd\u00e4. Peltovalvatti sen sijaan on yleinen ja runsas. Sen kasvupaikkojen valikoima on moninainen, mutta l\u00e4hes aina se vaatii jonkinlaista ihmistoimintaa kasvupaikaltaan. Se on siis selv\u00e4 tulokas, joka on saapunut ihmisen mukana ja pesiytynyt sinne minne ihminenkin. Luonnonkasvupaikkoja en ole l\u00f6yt\u00e4nyt. Kun sen tapaa mets\u00e4st\u00e4, on paikalla joko mets\u00e4autotie tai hakkuuaukea, molemmilla paikoilla se viihtyy.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/peltovalvatti1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-3461\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/peltovalvatti1-300x300.jpg\" alt=\"peltovalvatti1\" width=\"300\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/peltovalvatti1-300x300.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/peltovalvatti1-150x150.jpg 150w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/peltovalvatti1.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>Peltovalvatista on kaksi\u00a0variaatiota, joista toinen kasvaa vain merenrannoilla. Lis\u00e4ksi osalla kasveista on verhi\u00f6ss\u00e4 nuppimaisia karvoja ja osalta ne puuttuvat. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on noteerattu ainoastaan muodon arvoiseksi. Joillakin kasveilla karvoitus on jakanut lajin jopa kahdeksi eri lajiksi, mutta valvatilla sill\u00e4 ei tunnu olevan suurtakaan merkityst\u00e4. Monet kasvit muuntelevat runsaasti ja osoittavat sill\u00e4, ett\u00e4 lajiutuminen on vasta kesken. Ehk\u00e4p\u00e4 meill\u00e4 joskus tulevaisuudessa on kaksi peltovalvattia, karvainen ja kalju, aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Tosin n\u00e4m\u00e4 muutokset ovat hitaita, kest\u00e4v\u00e4t paljon meit\u00e4 kauemmin.<\/p>\n<p>Peltovalvattia ei tiet\u00e4\u00e4kseni ole k\u00e4ytetty hy\u00f6dyksi, ehk\u00e4 sit\u00e4 on sen verran paljon vihattu rikkakasvina. Sit\u00e4 ei kuitenkaan voi kielt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 loppujen lopuksi sekin on ihan kaunis kasvi. Ainakin hy\u00f6nteiset siit\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t, siksi usein siin\u00e4 n\u00e4kee kukkak\u00e4rp\u00e4si\u00e4 ja perhosia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Viimeviikkoinen sarjakeltano saa nyt jatkoksi toisen keltakukkaisen piennarkasvin. Kun ajelin viime viikolla l\u00e4pi Suomen Kuusamoon sammalseminaariin, n\u00e4in sateen lomassa my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 keltakukkaisia tienvierill\u00e4. Horsma punasi laajat hakkuuaukeat yritt\u00e4en torjua sit\u00e4 apatiaa, jota ne aiheuttivat, valvatti v\u00e4ritti enemm\u00e4nkin pientareita ja hyl\u00e4ttyj\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3459\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":37,"footnotes":""},"categories":[498],"tags":[221],"class_list":["post-3459","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-viikon-kasvi","tag-rikkakasvi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3459","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3459"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3459\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3463,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3459\/revisions\/3463"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3459"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3459"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3459"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}