{"id":3464,"date":"2014-08-27T09:32:36","date_gmt":"2014-08-27T06:32:36","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3464"},"modified":"2014-08-27T09:37:21","modified_gmt":"2014-08-27T06:37:21","slug":"sammalia-sammalia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3464","title":{"rendered":"Sammalia – sammalia"},"content":{"rendered":"

\"mustap\u00e4\u00e4sammal\"<\/a><\/p>\n

’Viime viikon lopulla olin pohjoismaisessa sammalseminaarissa Kuusamossa. Sinne oli kokoontunut parikymment\u00e4 asiantuntijaa eri maista etsim\u00e4\u00e4n erikoisia sammallajeja Kuusamon ainutlaatuisesta luonnosta. Tutkijoita oli ilmottautunut ainakin Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Saksasta. Kolmen p\u00e4iv\u00e4n aikana kiertelimme l\u00e4hell\u00e4 rajavy\u00f6hykett\u00e4 Oulangan kansallispuiston alueella ja sen l\u00e4heisyydess\u00e4 ja etsimme sielt\u00e4 jo aikaisiemmin l\u00f6ydettyj\u00e4 tai aivan uusia lajeja. Illalla\u00a0keruut pussitettiin sitten museon\u00e4ytteiden tekoa varten. Vaikeimmat l\u00f6yd\u00f6t\u00a0skoopattiin tarkemmin lajin tunnistamiseksi. Varmaankin usealle tutkijalle j\u00e4i viel\u00e4 paljon kotit\u00f6it\u00e4 retkien tiimoilta. Ainakin itsell\u00e4ni on monta arkillista tunnistamattomia sammalia kuivumassa. <\/em><\/span><\/p>\n

\"kalkkinahkajkl\"<\/a>Kuusamo on meill\u00e4 ja oikeastaan koko l\u00e4ntisess\u00e4 Euroomassa ainutlaatuinen paikka. Sinne ulottavat elinalueensa useat it\u00e4iset eli\u00f6lajit. Oulangan vuomien kalliopahdoilla el\u00e4v\u00e4t monet uhanalaiset lajit, joiden ainoat kasvupaikat ovat juuri t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Usean lajin kohdalla\u00a0tiedot ovat vuosikymmenien takaa ja siksi on syyt\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 ne edelleen siell\u00e4 el\u00e4v\u00e4t. My\u00f6s tavallisten kasvien osalta n\u00e4m\u00e4 vuomat ovat ainutlaatuisia ja t\u00e4rkeit\u00e4. Kiert\u00e4ess\u00e4ni Liikasenvaaran kalkkikallioita ja Lammasvuoman rotkokallioiden kivirinteit\u00e4 vastaan tuli monia Lapista tuttuja lajeja. Siell\u00e4 kasvoivat lapinvuokko, pahtarikko ja tunturirikko, kultarikko ja m\u00e4t\u00e4srikko, tunturih\u00e4rkki ja viherraunioinen. Etel\u00e4isi\u00e4 lajeja edusti ajuruoho\u00a0ja\u00a0n\u00e4htiinp\u00e4 todella harvinainen sein\u00e4raunioinenkin. Myyr\u00e4nporras peitti vuoman pohjan kauttaaltaan ja kalliohyllyill\u00e4 sinnitteliv\u00e4t id\u00e4nimarre ja kalkki-imarre risteymineen. Suurin osa niiden suomalaisista kasvupaikoista on juuri Oulangassa.<\/em><\/p>\n

\"viherraunioinen\"<\/a>Katselin my\u00f6s j\u00e4k\u00e4li\u00e4. Tutuksi tulivat koko maassa harvinaisena esiintyv\u00e4 kalkkinahkaj\u00e4k\u00e4l\u00e4 ja kalkkikuppij\u00e4k\u00e4l\u00e4. Otin kuvia\u00a0my\u00f6s sellaisista j\u00e4k\u00e4list\u00e4, joita en tuntenut. Niiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen j\u00e4\u00e4 tulevaisuuteen. Miss\u00e4\u00e4n en aikaisemmin ole n\u00e4hnyt niin paljon raidankeuhkoj\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4<\/a> kuin Lammasvuomassa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 se ei suinkaan kasvanut raidalla<\/a> tai haavalla<\/a> niin kuin etel\u00e4ss\u00e4, vaan suoraan em\u00e4ksisell\u00e4 kalliopinnalla. J\u00e4k\u00e4l\u00e4t ovat minulle kuitenkin viel\u00e4 paljon oudompia kuin sammalet, joten monesta hienosta lajista menin varmaankin ohi kiinnitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siihen sen ansaitsemaa huomiota. <\/em><\/p>\n

\"myyr\u00e4nporras\"<\/a>Seminaari oli samalla Sammalseuran vuotuinen kes\u00e4retki ja sellaisenaan hyvin onnistunut. N\u00e4in ainakin tusinan verran itselleni uusia lajeja ja luulen, ett\u00e4 kun jaksan tarkistaa kaikki ker\u00e4\u00e4m\u00e4ni n\u00e4ytteet, l\u00f6ytyy niit\u00e4 monta lis\u00e4\u00e4. Aikanaan teen niist\u00e4 sivut sammalsivujen jatkeeksi. Sielt\u00e4 niit\u00e4 voi sitten katsella ja ihailla. Sammalmaailma on Oulangan alueella h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n rikas ja omalaatuinen. <\/em><\/p>\n

\"sulkasammal4\"<\/a>T\u00e4ss\u00e4 postauksessa kuvissa\u00a0esiintyv\u00e4t\u00a0lajit ovat ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in: mustap\u00e4\u00e4sammal, kalkkinahkaj\u00e4k\u00e4l\u00e4, viherraunioinen, myyr\u00e4nporras ja haavan tyvell\u00e4 kasvava tavallinen sulkasammal<\/a>. Sit\u00e4 en ole etel\u00e4ss\u00e4 huomannut vastaavalla paikalla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 haavan tyvet peittyv\u00e4t usein mets\u00e4liekosammalen<\/a> alle. Alimmaisena on sitten kaunis sammalkaksikko, jolla toisella on pitk\u00e4per\u00e4iset pes\u00e4kkeet ja toisella lyhytper\u00e4iset. Ne ovat hyvin\u00a0erikoistuneita lajeja, sill\u00e4 ne kasvavat vain el\u00e4inten ulosteissa tai raadoissa. Pitk\u00e4per\u00e4inen on j\u00e4n\u00f6nraatosammal<\/a> ja lyhytper\u00e4inen poronraatosammal<\/a>. Niit\u00e4 molempia olen l\u00f6yt\u00e4nyt my\u00f6s Luopioisista, mutten koskaan samasta paakusta. T\u00e4ss\u00e4 ne kasvavat ilmeisesti ketun vanhalla ulosteella.\u00a0<\/em><\/p>\n

\"raatosammal\"<\/a><\/p>\n

Antoisa retki tuntui paljon pidemm\u00e4lt\u00e4 kuin muutamalta p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 ja vaikka koko ajan satoi, ei se latistanut tunnelmaa, tuntui vain v\u00e4h\u00e4n\u00a0ep\u00e4mukavalta. P\u00e4\u00e4asissa kun olivat sammalet.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Viime viikon lopulla olin pohjoismaisessa sammalseminaarissa Kuusamossa. Sinne oli kokoontunut parikymment\u00e4 asiantuntijaa eri maista etsim\u00e4\u00e4n erikoisia sammallajeja Kuusamon ainutlaatuisesta luonnosta. Tutkijoita oli ilmottautunut ainakin Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Saksasta. Kolmen p\u00e4iv\u00e4n aikana kiertelimme l\u00e4hell\u00e4 rajavy\u00f6hykett\u00e4 Oulangan kansallispuiston alueella ja sen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":35,"footnotes":""},"categories":[336,8],"tags":[560,425,279],"class_list":["post-3464","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-retket","category-sammalet-luopioinen","tag-kuusamo","tag-sammalretki","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3464","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3464"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3464\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3476,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3464\/revisions\/3476"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3464"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3464"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3464"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}