{"id":348,"date":"2012-01-17T21:58:13","date_gmt":"2012-01-17T19:58:13","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=348"},"modified":"2013-04-21T11:07:04","modified_gmt":"2013-04-21T09:07:04","slug":"talvisienessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=348","title":{"rendered":"Talvisieness\u00e4"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/files\/2012\/01\/pokkelokaapa.jpg\"><br \/>\n<a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/01\/pokkelokaapa.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1346 aligncenter\" alt=\"pokkelokaapa\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/01\/pokkelokaapa-300x168.jpg\" width=\"300\" height=\"168\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/01\/pokkelokaapa-300x168.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/01\/pokkelokaapa-500x281.jpg 500w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/01\/pokkelokaapa.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217; Joskus miettii talven luontohavaintoja ja toteaa, ettei silloin tahdo l\u00f6yty\u00e4 mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ainoastaan lumukukkia akkunassa tai talvilepoon painuneita sammalia. Puutkin ovat talvella usein tasaisen harmaita ja lumeen k\u00e4tkeytyneit\u00e4. Niinp\u00e4 avuksi tulevat k\u00e4\u00e4p\u00e4sienet, joita voi katsella ymp\u00e4ri vuoden. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa talvisienet ovat tavallisia p\u00f6kkel\u00f6k\u00e4\u00e4pi\u00e4. Mutta loppujen lopuksi, kuinka tavallisia ne ovat?&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">P\u00f6kkel\u00f6k\u00e4\u00e4p\u00e4<em> <\/em>(<em>Piptoporus betulinus<\/em>) el\u00e4\u00e4 koivussa ja siell\u00e4kin nimens\u00e4 mukaan vain kuolleissa p\u00f6kkel\u00f6iss\u00e4 tai el\u00e4v\u00e4n puun kuolleilla oksilla. Kuvan k\u00e4\u00e4v\u00e4t ovat viimekes\u00e4isi\u00e4 iti\u00f6emi\u00e4, koska t\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4p\u00e4 on yksivuotinen eik\u00e4 kasvata kerroksia kuoreensa niin kuin esimerkiksi arinak\u00e4\u00e4v\u00e4t. Noista kuvan sienist\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole kasvajiksi. Ihminen on kuitenkin kaiken hy\u00f6dynt\u00e4j\u00e4, tai ainakin on ollut. Silloin, kun muovia ei viel\u00e4 ollut keksitty eik\u00e4 muitakaan keinoaineita, haettiin mets\u00e4st\u00e4 tarve-esineit\u00e4. Puusta tehtiin paitsi talot ja huonekalut niin my\u00f6s astiat ja koristeet. Silloin ei unohdettu k\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n. Taulak\u00e4\u00e4p\u00e4 kantaa jo nimess\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, sit\u00e4 k\u00e4ytettiin sytykkeen\u00e4, kun tuluksilla iskettiin tulta nuotioon. Onnistuu se viel\u00e4kin, kokeilkoon ken haluaa, mutta taulan valmistaminen ei ole niit\u00e4 helpoimpia jutuja.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">P\u00f6kkel\u00f6k\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4kin oli omat k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksensa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennen tippumista noukittu sieni voidaan kuivata ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen vaikka neulatyynyn\u00e4, jos joku sellaista viel\u00e4 tarvitsee. K\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 mainitaan my\u00f6s, ett\u00e4 sen kuivattua maltoa on k\u00e4ytetty ter\u00e4aseiden kuten puukon ja veitsen teroitukseen. Onpa jotkut tehneet siit\u00e4 kokonaisen tupen suojaamaan herkk\u00e4ter\u00e4ist\u00e4 veist\u00e4\u00e4n. Varmaankin t\u00e4ll\u00f6in kyseess\u00e4 on loppuhionta ja karkeampi ty\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n jollain kovemmalla aineella kuten kovasimella. Itse muistan nuorempana pit\u00e4neeni ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n hyllyll\u00e4 hetken p\u00f6kkel\u00f6k\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4 jonkinmoisena terapialeluna. Kun mietin jotain, saatoin ottaa k\u00e4\u00e4v\u00e4n ja sivell\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4sieni v\u00e4liss\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4kseni ajatuksia. Nyky\u00e4\u00e4n saman ajaa tunturikoivun pahkasta tehty m\u00f6tikk\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">P\u00f6kkel\u00f6k\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4 on pidetty pahana mets\u00e4n tuholaisena. Se aiheuttaa ruskolahoa, joka hajottaa koivun rungon ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiksi kuutioiksi, jotka sitten nopeasti maatuvat. Tuhoja se kuitenkin aiheuttaa vain kuolleessa puussa. Syksyll\u00e4, kun se iti\u00f6t purkautuvat pilleist\u00e4, k\u00e4\u00e4p\u00e4 levi\u00e4\u00e4 jollain lailla viottuneisiin koivuihin, esim. salaman tai pakurisienen viottamaan kohtaan. Edelleen sit\u00e4 kuitenkin pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 koivikoiden pahimmista tuhosienist\u00e4. Onkohan siihen syyt\u00e4? Joskus on kehoitettu h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki p\u00f6kkel\u00f6t, ettei sieni p\u00e4\u00e4se levi\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta mihink\u00e4s sitten mets\u00e4n tiaiset kovertavat kolonsa. Itse olen aina suosinut p\u00f6kkel\u00f6iot\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 enk\u00e4 ole huomannut k\u00e4\u00e4v\u00e4n siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneen. P\u00f6kkel\u00f6k\u00e4\u00e4p\u00e4 ei ole suinkaan niit\u00e4 yleisimpi\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4. Se h\u00e4vi\u00e4\u00e4 taula- ja arinak\u00e4\u00e4ville, kantok\u00e4\u00e4p\u00e4 ja vy\u00f6k\u00e4\u00e4v\u00e4tkin ovat sit\u00e4 runsaampia. Ehk\u00e4 sen parhaiten l\u00f6yt\u00e4\u00e4 j\u00e4rvien rannoilta soistuvilta luhdilta, miss\u00e4 on paljon veden pystyyn tappamia koivuja.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Kaunis koristushan p\u00f6kkel\u00f6k\u00e4\u00e4p\u00e4 on mets\u00e4ss\u00e4, miksi se pit\u00e4isi h\u00e4vitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217; Joskus miettii talven luontohavaintoja ja toteaa, ettei silloin tahdo l\u00f6yty\u00e4 mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ainoastaan lumukukkia akkunassa tai talvilepoon painuneita sammalia. Puutkin ovat talvella usein tasaisen harmaita ja lumeen k\u00e4tkeytyneit\u00e4. Niinp\u00e4 avuksi tulevat k\u00e4\u00e4p\u00e4sienet, joita voi katsella ymp\u00e4ri vuoden. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=348\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":7,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[650,268],"class_list":["post-348","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sienet","tag-sienet","tag-talvi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/348","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=348"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/348\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1347,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/348\/revisions\/1347"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=348"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=348"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=348"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}