{"id":3489,"date":"2014-09-02T09:54:44","date_gmt":"2014-09-02T06:54:44","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3489"},"modified":"2014-09-02T19:33:46","modified_gmt":"2014-09-02T16:33:46","slug":"syyskuun-sammal","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3489","title":{"rendered":"Syyskuun sammal"},"content":{"rendered":"

\"palmikkosammal3\"<\/a><\/p>\n

’Olen aina ihaillut puhtaita sammalmattoja niin metsiss\u00e4 kuin kallioillakin. N\u00e4in syksyn alettua varisevat lehdet usein pilaavat t\u00e4m\u00e4n nautinnon. Joskus olen sormin haronut keltaiset lehdet sivuun saadakseni ihailla vihre\u00e4\u00e4 sammalmattoa. Nyt kun lehdet ovat viel\u00e4 puissa, l\u00f6ytyv\u00e4t kivien p\u00e4\u00e4lt\u00e4 kuvan kaltaiset peitteet. Syyskuun sammal kasvaa hyvin usein puhtaina kasvustoina ja peitt\u00e4\u00e4 alleen koko kiven tai kalliopinnan.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kalliopalmikkosammal<\/a> (Hypnum cupressiforme<\/em>) on hyvin yleinen sammal luonnossamme, mutta harva sen lajilleen tuntee. Se menee usein m\u00e4\u00e4ritteell\u00e4 sammal muiden tavallisten sammlten joukkoon eik\u00e4 kumarruta tarkastelemaan sit\u00e4 tarkemmin; hei, ei t\u00e4m\u00e4 olekaan sein\u00e4sammal<\/a>, eik\u00e4 kerrossammal<\/a>, mik\u00e4s t\u00e4m\u00e4 oikein on. Kyll\u00e4h\u00e4n sammalet ovat nopeasti katsottuna hyvin samanlaisia, mutta l\u00e4hempi tarkastelu tuo esiin hyvi\u00e4 tuntomerkkej\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sammalverson palmikkomainen rakenne on t\u00e4llainen hyv\u00e4 tuntomerkki.<\/p>\n

\"palmikkosammal2\"<\/a>Kalliopalmikkosammal on yleinen ja runsas Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa. Pohjoiseen ment\u00e4ess\u00e4 se v\u00e4henee ja harvinaistuu. Aivan Lapin perukoilla sit\u00e4 saa jo kunnolla etsi\u00e4. Sen kasvupaikkoja ovat nimens\u00e4 mukaan kalliot ja kivet, joiden p\u00e4\u00e4lle se muodostaa yhten\u00e4isi\u00e4 puhtaita mattokasvustoja. Usein sen lomasta ei l\u00f6yd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta sammallajia, joskus sulkasammal<\/a> tunkeutuu esiin joskus kivikynsisammal<\/a>. Sammalpatja kasvaa reunoiltaan ja levitt\u00e4ytyy suuremmaksi. Joskus yhten\u00e4inen kasvusto voi olla neli\u00f6metrien suuruinen, mutta yleens\u00e4 kuitenkin pienempi.<\/p>\n

Palmikkosammalista vain t\u00e4m\u00e4 laji on hyvin yleinen ja joka retkell\u00e4 l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. Vanha laaja\u00a0Hypnum-<\/em>suku on hajoitettu usein useaksi uudeksi suvuksi. Meill\u00e4\u00a0siihen kuuluu edelleen\u00a013 lajia, joista useat ovat hyvin harvinaisia.\u00a0T\u00e4\u00e4ll\u00e4 etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa ainoastaan rantojen\u00a0pikkupalmikkosammal<\/a> (H. pallescens<\/em>) ylt\u00e4\u00e4 yleiseksi, mutta se on helppo erottaa syyskuun sammalesta pienen kokonsa, kasvupaikkansa ja haaroittumisensa vuoksi.<\/p>\n

\"palmikkosammal1\"<\/a>Eilen liikuin rantakallioilla ja otin esill\u00e4olevat kuvat t\u00e4st\u00e4 sammalesta. Juuri nyt se on helppo havaita ja tunnistaa. Siisp\u00e4 letitettyj\u00e4 sammalversoja etsim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen aina ihaillut puhtaita sammalmattoja niin metsiss\u00e4 kuin kallioillakin. N\u00e4in syksyn alettua varisevat lehdet usein pilaavat t\u00e4m\u00e4n nautinnon. Joskus olen sormin haronut keltaiset lehdet sivuun saadakseni ihailla vihre\u00e4\u00e4 sammalmattoa. Nyt kun lehdet ovat viel\u00e4 puissa, l\u00f6ytyv\u00e4t kivien p\u00e4\u00e4lt\u00e4 kuvan kaltaiset … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":52,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[74,321],"class_list":["post-3489","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-kallio","tag-lehtisammalet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3489","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3489"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3489\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3494,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3489\/revisions\/3494"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3489"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3489"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3489"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}