{"id":3515,"date":"2014-09-15T17:57:56","date_gmt":"2014-09-15T14:57:56","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3515"},"modified":"2014-09-15T17:57:56","modified_gmt":"2014-09-15T14:57:56","slug":"38-variksenmarja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3515","title":{"rendered":"38: variksenmarja"},"content":{"rendered":"

\"variksenmarja1\"<\/a><\/p>\n

’Olen parhaillaan Vuokatissa ja n\u00e4pyttelen t\u00e4t\u00e4 viikottaista kasvipostausta k\u00e4mp\u00e4n terassilla auringon laskiessa j\u00e4rven taakse. Kiersin juuri pienen lenkin salskeassa m\u00e4ntymets\u00e4ss\u00e4 ja ihailin alkavan ruskan v\u00e4rej\u00e4. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 mets\u00e4n kentt\u00e4kerros on t\u00e4ynn\u00e4 mustikkaa ja puolukkaa, mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 silmiin pisti heti kuvan variksenmarja. Siit\u00e4p\u00e4 saankin hyv\u00e4n kasvin t\u00e4ksi viikoksi.’<\/em><\/span><\/p>\n

Variksenmarja<\/a> (Empetrum nigrum<\/em>) on yleinen kasvi koko maassa. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kasvaa kaksikotinen nimilaji (ssp. nigrum<\/em>) ja pohjoisempana yksikotinen pohjanvariksenmarja (ssp. hermafroditum<\/em>). T\u00e4m\u00e4n kotisuuden voi tarkistaa katsomalla marjojen tyvelle; jos siell\u00e4 n\u00e4kyy heteen j\u00e4\u00e4mi\u00e4, on kyseess\u00e4 pohjoinen alalaji. Lapissa se on vallitseva muoto, mutta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen etel\u00e4mp\u00e4\u00e4kin l\u00e4hinn\u00e4 suurten j\u00e4rvien rannoilta ja korkeiden m\u00e4kien p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Muuten etel\u00e4ss\u00e4 on nimirotua l\u00e4hinn\u00e4 soilla ja kosteikoissa, joskus my\u00f6s m\u00e4ntykankailla.<\/p>\n

\"Kurkisuo\"<\/a>Variksenmarjaa on turhaan v\u00e4heksytty marjakasvina, sill\u00e4 sen marjat ovat aivan yht\u00e4 kelvollisia\u00a0ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi kuin mustikat tai puolukatkin. Tuulip\u00f6lytteisen\u00e4 kasvina se tekee vuosittain s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti runsaasti marjoja ja varsinkin pohjanvariksenmarja on mehuisa ja runsas. Siit\u00e4 saa sellaisenaan hyv\u00e4\u00e4 kaarnikkamehua, tai sen voi sekoittaa muistikoiden tai juolukoiden joukkoon antamaan lis\u00e4makua. Marjan sis\u00e4ll\u00e4 on kovia siemeni\u00e4, joten sellaisenaan sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi tai hilloksi variksenmarjasta\u00a0ei juuri ole. Hyv\u00e4lt\u00e4 paikalta Lapista voi muutamassa hetkess\u00e4 noukkia talviset marjat. Lis\u00e4ksi variksenmarja on muutenkin arvokas, koska se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n marjoistamme eniten erilaisia flavonoideja ja sen C-vitamiinipitoisuus on huikea.<\/p>\n

Variksenmarja on siis varsin hy\u00f6dyllinen marja, joten eip\u00e4 j\u00e4tet\u00e4 sit\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna vain m\u00e4tt\u00e4iden koristukseksi. Tosin ei se hukkaan mene silloinkaan, sill\u00e4 kanalinnut pit\u00e4v\u00e4t sen mausta ja nokkivat kyll\u00e4 kaarnikat talteen.<\/p>\n

\"Ut\u00f6\"<\/a>Viime talvi oli varsin ankara etenkin\u00a0kanervakasveille ja niiden sukulaisille. Kirjoitin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 parikin<\/a>\u00a0postausta<\/a>\u00a0kuvien kanssa talvella k\u00e4rsineist\u00e4 kasveista. Nyt syksyll\u00e4 kun katsoo niin mustikka- kuin kanervam\u00e4tt\u00e4it\u00e4kin huomaa, kuinka todellakin osa kasveista on kuivunut ja kuollut talven aikana. Kuvassa n\u00e4kyv\u00e4 variksenmarjakasvusto ei toipunut en\u00e4\u00e4 marjovaksi kasvustoksi ja kest\u00e4\u00e4 kauen ennen kuin paikalle kasvaa uusi kerros variksenmarjaa. Monet kanervakasvit kasvavat sen verran hitaasti. Lumipeite on hyv\u00e4 suoja pakkasen poltetta vastaan.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen parhaillaan Vuokatissa ja n\u00e4pyttelen t\u00e4t\u00e4 viikottaista kasvipostausta k\u00e4mp\u00e4n terassilla auringon laskiessa j\u00e4rven taakse. Kiersin juuri pienen lenkin salskeassa m\u00e4ntymets\u00e4ss\u00e4 ja ihailin alkavan ruskan v\u00e4rej\u00e4. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 mets\u00e4n kentt\u00e4kerros on t\u00e4ynn\u00e4 mustikkaa ja puolukkaa, mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 silmiin pisti heti kuvan variksenmarja. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":13,"footnotes":""},"categories":[498],"tags":[159,470,564],"class_list":["post-3515","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-viikon-kasvi","tag-marjat","tag-talvehtiminen","tag-vitamiinit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3515","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3515"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3515\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3520,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3515\/revisions\/3520"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3515"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3515"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3515"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}