{"id":3586,"date":"2014-10-04T15:39:18","date_gmt":"2014-10-04T12:39:18","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3586"},"modified":"2014-10-04T15:40:23","modified_gmt":"2014-10-04T12:40:23","slug":"alkemistit-2-taivaalliset-haat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3586","title":{"rendered":"Alkemistit 2, Taivaalliset h\u00e4\u00e4t"},"content":{"rendered":"

\"alkemistit2\"<\/a>’Olen lukenut Antti Tuurilta<\/strong> 21 kirjaa, joten t\u00e4t\u00e4 uusintakaan ei voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4liin, varsinkin kun se on jatkoa edelliselle. Jo aikoinaan, kun kirjailija kertoi \u00e4itins\u00e4 tarinaa, olin kyll\u00e4sty\u00e4 h\u00e4nen kerrontatyyliins\u00e4 ja siihen l\u00e4hes paatokseen, mill\u00e4 h\u00e4n sanomaansa vei eteenp\u00e4in. Nyt monta kirjaa my\u00f6hemmin huomaan, ett\u00e4 sit\u00e4 tyyli\u00e4h\u00e4n n\u00e4iss\u00e4 kirjoissa oikein odottaa ja josta pit\u00e4\u00e4. Se on tuurimainen kerronta, jota ei voi j\u00e4ljitell\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 korvaa mik\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 Antti Tuuri kirjoittaa. Tuttu tyyli vie tarinaa\u00a0joutuisasti eteenp\u00e4in\u00a0ja el\u00e4m\u00e4 asettuu oikeaan asentoon, kertoi h\u00e4n sitten menneist\u00e4 ajoista tai perhokalastuksesta. Suosittelen.’<\/em><\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 toisessa osassa kullan valmistus jatkuu, nyt Tukholmassa. Alkemistit siirtyv\u00e4t Pohjanlahden toiselle puolelle, koska rahat ovat loppuneet ja Vuorikapteeni on menett\u00e4nyt omaisuutensa Uudessakaupungissa. Hankkiessaan lis\u00e4rahoitusta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy salanimell\u00e4 Drottningholmiin Tukholman l\u00e4helle paroni Munckin suojelukseen ja v\u00e4hitellen sinne aletaan rakentaa\u00a0laboratoriota, jossa kullan valmistuksen pit\u00e4isi onnistua paremmin. Kuningas Kustaa III on antanut asialle suostumuksensa.<\/p>\n

Kirjan min\u00e4kertoja maamittari Carl Bergklint suree morsiantaan Katarinaa ja lukee Christian Rosencreutzin kirjaa Alkemistiset h\u00e4\u00e4t, jonka h\u00e4n oli saanut yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4\u00e4n Gustav Bj\u00f6rnramilta. Siin\u00e4 kerrotaan, kuinka p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n nousemaan seitsenportaisia tikapuita Korkealle vuorelle. Kirja on kuitenkin vaikea ja vaatii selvityst\u00e4. T\u00e4t\u00e4 varten Carl tekee muistiinpanoja kysymysten muotoon kysy\u00e4kseen niit\u00e4 Bj\u00f6rnramilta, kun p\u00e4\u00e4see Tukholmaan. Syysmyrskyiss\u00e4 h\u00e4n lopulta purjehtii sumppulaivalla meren yli ja asettuu asumaan tuttaviensa luo kaupunkiin.<\/p>\n

V\u00e4hitellen my\u00f6s kullan valmistus alkaa. Vuorikapteeni hengellinen siveys ei kuitenkaan kest\u00e4 ja h\u00e4n ei pysty mit\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4ppej\u00e4\u00e4n erossa huusholleskastaan ja niin Brita-neiti tulee raskaaksi. Monien vaiheiden j\u00e4lkeen tie Korkealle vuorelle pysyy edelleen salattuna, kullan valmistus samoin ja Vuorikapteeni alkaa haikailla uusiin seikkailuihin. Vaimonsa Anna Charlotan h\u00e4n on hyl\u00e4nnyt Uuteenkaupunkiin, mutta haluaa poikansa mukaansa Lontooseen, jotta t\u00e4m\u00e4 saisi sivistyst\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4 opetusta swedenborilaiseen oppiin. Uusi Jerusalem on tarkoitus perustaa\u00a0Sierra Leoneen, mutta Vuorikapteeni kuolee ennen sit\u00e4 viidakossa kuumeeseen.<\/p>\n

Kun kultaa ei laboratoriossa ala synty\u00e4, on Carl Bergklintinkin alettava suunnitella el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 uudella tavalla. Brita-neiti synnytt\u00e4\u00e4 pojan, mutta menehtyy itse. Niinp\u00e4 Carl adoptoi vauvan, kutsuu \u00e4itins\u00e4 auttamaan ja alkaa toimia opettajana lukioik\u00e4isille pojille Drottningholmissa. Seesteisyys ja onni asettuvat vihdoin asumaan h\u00e4nen kanssaan.<\/p>\n

Alkemistit-kirjan toinen osa keskittyy suurelta osin ihmisen kasvuun paremmaksi eli valmistautumiseen Taivaallisiin h\u00e4ihin. Nuori Bergklint yritt\u00e4\u00e4 tunnontarkasti noudattaa ohjeita, el\u00e4\u00e4 omalle Katariinalleen uskollisena ja odottaa taivaallisia h\u00e4it\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kanssa sitten joskus. Pitk\u00e4t selostukset valmistautumisesta ja kilvoittelusta ovat kuin satua tai surrealistista unta, josta ei kertoja saa selv\u00e4\u00e4, puhumattakaan lukija. Teksti on kuin rinnakkaista Raamatun Ilmestyskirjalle sill\u00e4 poikkeuksella, ettei t\u00e4ss\u00e4 ole uskonnollista juonta. Niinp\u00e4 tuntuu hullulta, ett\u00e4 kertoja haluaa edelleen kilvoitella ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 moisia vuodatuksia. Kirjan lopussa inhimillisyys p\u00e4\u00e4see lopulta voitolle ja kertoja voi tuntea omaa onnea eik\u00e4 vain Vuorikapteenin tai Bj\u00f6rnramin onnea. Sille ei voi mit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 minusta h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4ytettiin pahasti hyv\u00e4ksi, tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t, kun muut huvittelivat, eiv\u00e4tk\u00e4 ehk\u00e4 edes uskoneet asioiden sujuvan ja kullan valmistuvan.<\/p>\n

Kirja on aitoa Tuuria. Se etenee joutuisasti, vaikka jankkaakin toisin paikoin pahasti. Sen kuvaus tuon\u00a0ajan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 lienee aika l\u00e4hell\u00e4 totuutta. Meid\u00e4n on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi kultaa yritet\u00e4\u00e4n v\u00e4kisin valmistaa hengellisill\u00e4 konsteilla. Heid\u00e4n on t\u00e4ytynyt olla tosissaan, muuten koko hommalta olisi pudonnut pohja pois. Lukiessa ajatteli ihmisen herkk\u00e4uskoisuutta ja tiedonn\u00e4lk\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 Tuuri on t\u00e4ss\u00e4 kirjassa hyvin kuvannut. L\u00e4mmin pienimuotoinen huumori luo kirjaan kepe\u00e4n tunnun, vaikka puhutaan vakavista ja vaikeista asioista.<\/p>\n

Tuuri, Antti: Alkemistit II, Taivaalliset h\u00e4\u00e4t. Otava, 2014. 397 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen lukenut Antti Tuurilta 21 kirjaa, joten t\u00e4t\u00e4 uusintakaan ei voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4liin, varsinkin kun se on jatkoa edelliselle. Jo aikoinaan, kun kirjailija kertoi \u00e4itins\u00e4 tarinaa, olin kyll\u00e4sty\u00e4 h\u00e4nen kerrontatyyliins\u00e4 ja siihen l\u00e4hes paatokseen, mill\u00e4 h\u00e4n sanomaansa vei eteenp\u00e4in. Nyt … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":7,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[569,509],"class_list":["post-3586","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-alkemia","tag-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3586","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3586"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3586\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3591,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3586\/revisions\/3591"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3586"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3586"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3586"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}