{"id":3594,"date":"2014-10-06T09:27:25","date_gmt":"2014-10-06T06:27:25","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3594"},"modified":"2014-10-06T09:27:25","modified_gmt":"2014-10-06T06:27:25","slug":"41-isoalvejuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3594","title":{"rendered":"41: isoalvejuuri"},"content":{"rendered":"

\"isoalve1\"<\/a><\/p>\n

’Viikonvaihteessa k\u00e4vin sammalretkell\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4 peltojen pieni\u00e4 pioneereja. Kuljin lehtorinteit\u00e4 ja pellonreunoja kahlaten saniaisten viidakossa. Ajattelin, etten ole viikon kasvina viel\u00e4 esitellyt yht\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n kasviryhm\u00e4\u00e4n kuuluvaa lajia. Se puute tulee nyt korjata. Valitsin t\u00e4m\u00e4n ainakin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 mielenkiintoisen lajin ensinn\u00e4kin siksi, ett\u00e4 se on yleinen ja toiseksi, koska olen jo pitk\u00e4\u00e4n etsinyt sen rinnakkaislajia, etel\u00e4nalvejuurta, l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4 kuitenkaan. T\u00e4h\u00e4n aikaan ne on helpointa erottaa toisistaan.’<\/em><\/span><\/p>\n

Isoalvejuuri<\/a> (Dryopteris expansa<\/em>) on alvejuurista suurin ja mielest\u00e4ni komein. Se kasvaa lehdoissa ja lehtomaisissa metsiss\u00e4 usein puronvarsilla tai kallionalusissa yleisen\u00e4 ja runsaana koko maassa. Etel\u00e4-Lapissa se harvinaistuu, mutta taas pohjoisimmissa osissa maatamme se on alvejuurista yleisin.<\/p>\n

\"isoalve2\"<\/a>Viikon kasvi on helppo tunnistaa alvejuureksi kolmeen kertaan parilehdykk\u00e4isist\u00e4 lehdist\u00e4. Rinnakkaislajeistaan mets\u00e4alvejuuresta<\/a> ja etel\u00e4nalvejuurestasen erottaminen onkin sitten vaikeampaa. Isoalvejuuri kasvaa rehev\u00e4mp\u00e4n\u00e4, kaikin puolin kookkaampana. Lehti on leve\u00e4 ja enemm\u00e4n vaakatasossa (ks. alimmainen kuva). Lis\u00e4ksi tyvilehdyk\u00e4n ensimm\u00e4inen lehdykk\u00e4pari on hyvin ep\u00e4suhtainen. Alasp\u00e4in siirottava lehdykk\u00e4 on paljon ylemp\u00e4\u00e4 pidempi, jopa puolet koko lehdyk\u00e4n pituudesta. Asiaa on vaikea selitt\u00e4\u00e4, kun lehdyk\u00f6it\u00e4 on ensimm\u00e4isen haarautumisen ja toisen haarautumisen lehdyk\u00f6it\u00e4. Saniaisilla koko maanp\u00e4\u00e4linen osa on lehti ja sen haaraumat ovat lehdyk\u00f6it\u00e4. Viereisest\u00e4 kuvasta tuon alasp\u00e4in sojottavan pikkulehdyk\u00e4n koon kuitenkin huomaa.<\/p>\n

Miksi sitten kerroin lajin rinnakkaislajin olevan juuri nyt tunnistettavissa? Etel\u00e4nalvejuuri on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 suuri harvinaisuus ja se on hyvin isoalvejuuren n\u00e4k\u00f6inen. \u00c4sken mainittu lehdykk\u00e4 on toki lyhyempi ja koko kasvi tummempi v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n, mutta kuitenkin, vaikea huomata. Yksi hyv\u00e4 tuntomerkki kuitenkin on: isoalvejuuri alkaa n\u00e4ihin aikoihin kuihtua ja asettua talvilepoon maavartensa varaan, etel\u00e4nalvejuuri talvehtii vihre\u00e4n\u00e4. N\u00e4in tekee mets\u00e4alvejuurikin, mutta se on kuitenkin hyvin erin\u00e4k\u00f6inen.<\/p>\n

Alvejuuren nimitys tulee madosta eli alveesta. Kasvin juurakko on ollut aikoinaan tunnettu rohdos, josta on valmistettu filisiini\u00e4 suolistoloisien, etenkin lapamadon, tuhoajaa. Rohdos on voimakas myrkky, joten sit\u00e4 ei pid\u00e4 menn\u00e4 itse valmistamaan ja nauttimaan. No, t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuskin kukaan sit\u00e4 tekisik\u00e4\u00e4n, taitaa lapamatokin olla jo uhanalainen el\u00e4in maassamme. Rohdokseksi on kelvannut vain mets\u00e4alvejuuren juurakko, koska siin\u00e4 rohdosta on eniten ja ehk\u00e4 my\u00f6s siksi, ett\u00e4 se on alvejuurista yleisin.<\/p>\n

\"Loutikko\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Viikonvaihteessa k\u00e4vin sammalretkell\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4 peltojen pieni\u00e4 pioneereja. Kuljin lehtorinteit\u00e4 ja pellonreunoja kahlaten saniaisten viidakossa. Ajattelin, etten ole viikon kasvina viel\u00e4 esitellyt yht\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n kasviryhm\u00e4\u00e4n kuuluvaa lajia. Se puute tulee nyt korjata. Valitsin t\u00e4m\u00e4n ainakin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 mielenkiintoisen lajin ensinn\u00e4kin siksi, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":22,"footnotes":""},"categories":[498],"tags":[553,242],"class_list":["post-3594","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-viikon-kasvi","tag-rohdos","tag-saniainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3594","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3594"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3594\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3598,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3594\/revisions\/3598"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3594"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3594"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3594"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}