{"id":3617,"date":"2014-10-16T23:01:04","date_gmt":"2014-10-16T20:01:04","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3617"},"modified":"2014-10-18T20:14:41","modified_gmt":"2014-10-18T17:14:41","slug":"pellon-sarvekas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3617","title":{"rendered":"Pellon sarvekas"},"content":{"rendered":"

\"sarvisammal1\"<\/a><\/p>\n

’Kylm\u00e4 hiipii v\u00e4\u00e4j\u00e4m\u00e4tt\u00e4 etel\u00e4\u00e4n koillistuulen my\u00f6t\u00e4. Taitaa puolessa Suomea olla sammalet jo valkean vaipan alla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 lumi on vasta pelotellut r\u00e4nn\u00e4n muodossa. Kylm\u00e4\u00e4 silti on ollut. Tein kuitenkin viel\u00e4 pienen retken kynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille pelloille, jospa jotain pussiin p\u00e4\u00e4tyisi. Turhaan ei tarvinnut retkelt\u00e4 palata. Sen l\u00f6ysin, jota kauan olen kaivannut \u2013 sarvisammalen.’<\/em><\/span><\/p>\n

Sarvisammal<\/a> (Anthoceros agrestis<\/em>) on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 ja h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 n\u00e4ky. Ensinn\u00e4kin se poikkeaa tyystin kaikesta mit\u00e4 aikaisemmin olen n\u00e4hnyt, toiseksi sen luulisi kuuluvan ihan muihin eli\u00f6ryhmiin kuin sammaliin ja kolmanneksi se(kin) on h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni ja helposti ohik\u00e4velt\u00e4v\u00e4. Jotta t\u00e4m\u00e4 kummajainen on saatu luokiteltua taksonomeja tyydytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, on se pit\u00e4nyt sijoittaa aivan omaan ryhm\u00e4\u00e4ns\u00e4 eli vaikka se on sammal, niin se ei ole lehti- eik\u00e4 maksasammal, vaan se omistaa ihan oman kaarensa (Anthocerophyta<\/i>),\u00a0<\/em>sarvisammalet.<\/p>\n

Sammal on eksoottisen n\u00e4k\u00f6inen sentin pituisine sarvineen. Ne ovat sammalen iti\u00f6pes\u00e4kkeit\u00e4. Itse sammal on levym\u00e4inen ruusuke, jonka l\u00e4pimitta asettuu sentin molemmin puolin. V\u00e4rilt\u00e4\u00e4n se on vaaleanvihre\u00e4. Ruusukkeen reunat ovat mutkaiset, hieman liuskoittuneet. Muna- ja siitti\u00f6pes\u00e4kkeet ovat uppoutuneet sekovarteen. Lis\u00e4ksi siin\u00e4 erottuu tummia pisteit\u00e4, joissa sis\u00e4ll\u00e4 on Nostoc<\/em>-sinilev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sarvisammal on lyhytik\u00e4inen pioneerikasvi, joka saattaa ilmaantua n\u00e4in syksyll\u00e4 pelloille, ojiin, puutarhoihin syyst\u00f6iss\u00e4 paljastuneelle\u00a0maalle. Sen etsimisess\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tarkkana, sill\u00e4 sammal saattaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n olla parhaassa vedossa mutta huomenna jo h\u00e4vinnyt. Sammalta tavataan pohjoiselta pallonpuoliskolta lauhkeasta vy\u00f6hykkeest\u00e4. Meill\u00e4 sen levinneisyys ulottuu hajanaisena Etel\u00e4-Suomeen. Miss\u00e4\u00e4n se ei ole yleinen eik\u00e4 siit\u00e4 ole esim. Pirkanmaalta montaakaan l\u00f6yt\u00f6\u00e4 ennen t\u00e4t\u00e4. Luultavasti se kuitenkin on yleisempi, mutta j\u00e4\u00e4 huomaamatta ajankohdan, pienen koon ja harrastajien v\u00e4hyyden vuoksi. Viel\u00e4 sen ehtii bongata, jos vaan lumi ei peit\u00e4 maata tai viljelij\u00e4 ehdi kynsi\u00e4 peltoaan. Kannattaa kierrell\u00e4 kosteita savipeltoja, sielt\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 muutakin mukavaa, kuten vaikkapa kuukauden sammalen, savikkolapiosammalen<\/a>, jota ennen kutsuttiin kuvaavammalla nimell\u00e4 toukosammaleksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kylm\u00e4 hiipii v\u00e4\u00e4j\u00e4m\u00e4tt\u00e4 etel\u00e4\u00e4n koillistuulen my\u00f6t\u00e4. Taitaa puolessa Suomea olla sammalet jo valkean vaipan alla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 lumi on vasta pelotellut r\u00e4nn\u00e4n muodossa. Kylm\u00e4\u00e4 silti on ollut. Tein kuitenkin viel\u00e4 pienen retken kynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille pelloille, jospa jotain pussiin p\u00e4\u00e4tyisi. Turhaan ei … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":19,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[568,203,287],"class_list":["post-3617","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-pelto","tag-pioneerilaji","tag-uusi-laji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3617","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3617"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3622,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3617\/revisions\/3622"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3617"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3617"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}