{"id":3646,"date":"2014-10-27T23:12:17","date_gmt":"2014-10-27T20:12:17","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3646"},"modified":"2014-10-27T23:19:17","modified_gmt":"2014-10-27T20:19:17","slug":"44-pelto-orvokki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3646","title":{"rendered":"44: pelto-orvokki"},"content":{"rendered":"

\"pelto-orvokki1\"<\/a><\/p>\n

’Pakkanen ei kaikkiin kasveihin pure samalla tavalla. On lajeja, jotka jatkavat kasvuaan ja kukintaansa heti, kun s\u00e4\u00e4 sen sallii. N\u00e4in syksyll\u00e4 t\u00e4llaiset karaistuneet kasvit on helpompi huomata kuin kes\u00e4ll\u00e4. N\u00e4it\u00e4 viikon kasveja miettiess\u00e4 v\u00e4kisinkin mieleen tulevat juuri ne kasvit, jotka viel\u00e4 kukkivat. Saa n\u00e4hd\u00e4, riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 niit\u00e4 vuodenvaihteeseen saakka. Ainakaan pikkupakkaset eiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n viikon sankaria pelota.’<\/em><\/span><\/p>\n

Pelto-orvokki<\/a> (Viola arvensis<\/em>) on rikkakasvi puutarhoissa ja pelloilla. Sen versot ovat yksivuotisia ja siksi se on menesty\u00e4kseen kokonaan siementuotannon varassa. T\u00e4llaisen kasvin on pystytt\u00e4v\u00e4 tuottamaan siemeni\u00e4 paljon ja kauan, jos mielii seuraavanakin vuonna olla paikalla kukkimassa. Pelto-orvokkia tavataan l\u00e4hes koko maassa, vasta\u00a0Napapiirin\u00a0pohjoispuolella se k\u00e4y todella harvinaiseksi ja satunnaiseksi. Ihmisen mukana se kulkeutuu kaikkialle ja asettuu kasvamaan, jos v\u00e4h\u00e4nkin sopivaa kasvualustaa l\u00f6ytyy. Yleens\u00e4 muokattu maa tai tien piennar on sellainen paikka, jossa pelto-orvokki pystyy kukkansa avaamaan. Lapin l\u00f6ydetyt pelto-orvokit ovatkin kasvaneet l\u00e4hes poikkeuksetta perunamaalla. Kasvin alkuper\u00e4\u00e4 ei oikein tiedet\u00e4. Ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n se olevan kotoisin viljakasviemme kotiseudulta V\u00e4h\u00e4st\u00e4 Aasiasta, koska se koko Euroopassa on riippuvainen viljelyst\u00e4.<\/p>\n

\"pelto-orvokki2\"<\/a>Alunperin pelto-orvokki oli keto-orvokin<\/a> (Viola tricolor<\/em>) alalaji (ssp. arvensis<\/em>), mutta erotettiin lopulta omaksi lajikseen, koska se eroaa selv\u00e4sti keto-orvokista: on yksivuotinen, kukka eri v\u00e4rinen ja kokoinen, selkeit\u00e4 v\u00e4limuotoja alalajien v\u00e4lill\u00e4 ei ole, itsesiittoinen. Kuitenkin n\u00e4m\u00e4 kaksi orvokkia ovat hyvin erilaisia kuin muut orvokit ja kesken\u00e4\u00e4n hyvinkin\u00a0pitk\u00e4lti samantyyppisi\u00e4. Onkin ep\u00e4ilty pelto-orvokin olevan melko nuoren lajina eli vasta kehittym\u00e4ss\u00e4, tosin se on kuitenkin paljon vanhempi kuin ihminen.<\/p>\n

Mist\u00e4 sitten johtuu sen hyv\u00e4 kylm\u00e4nkest\u00e4vyys? Jos kasvi on kotoisin l\u00e4mpimist\u00e4 maista ja kulkeutunut t\u00e4nne vasta ihmisen my\u00f6t\u00e4 muutama tuhat vuotta sitten, se ei ole voinut ehti\u00e4 sopeutua t\u00e4k\u00e4l\u00e4iseen ilmastoon. Niin ja miksi sen levinneisyys p\u00e4\u00e4ttyy kuin sein\u00e4\u00e4n Napapiirille? Eih\u00e4n sen pohjoispuolella niin selke\u00e4sti kylmemp\u00e4\u00e4 ole. T\u00e4h\u00e4n en osaa vastata, osanneeko\u00a0joku muu? Rikkakasveissa on muitakin t\u00e4llaisia lajeja (esim. vesihein\u00e4). N\u00e4iden kasvien kukkia olen tavannut kasvimaalla viel\u00e4 joulukuussa ja toisaalta taas aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo huhtikuussa. Tuntuu, ett\u00e4 pelto-orvokki ei lep\u00e4\u00e4 koskaan, se ik\u00e4\u00e4n kuin vaanii l\u00e4mmint\u00e4 hetke\u00e4 ja ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 heti nuppunsa l\u00e4mp\u00f6\u00f6n avatakseen kukkansa. Toisaalta, mihin se kukkaansa tarvitsee, kun kuitenkin turvautuu l\u00e4hes s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti itsep\u00f6lytykseen? Paljon olisi t\u00e4ss\u00e4 tuiki tavallisessa kasvissa viel\u00e4 tutkittavaa ennen kuin sen kaikki salaisuudet on paljastettu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Pakkanen ei kaikkiin kasveihin pure samalla tavalla. On lajeja, jotka jatkavat kasvuaan ja kukintaansa heti, kun s\u00e4\u00e4 sen sallii. N\u00e4in syksyll\u00e4 t\u00e4llaiset karaistuneet kasvit on helpompi huomata kuin kes\u00e4ll\u00e4. N\u00e4it\u00e4 viikon kasveja miettiess\u00e4 v\u00e4kisinkin mieleen tulevat juuri ne kasvit, jotka … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":8,"footnotes":""},"categories":[498],"tags":[575,221],"class_list":["post-3646","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-viikon-kasvi","tag-kulttuurisidonnaisuus","tag-rikkakasvi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3646"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3651,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3646\/revisions\/3651"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}