{"id":3665,"date":"2014-11-03T11:44:58","date_gmt":"2014-11-03T08:44:58","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3665"},"modified":"2014-11-03T12:29:43","modified_gmt":"2014-11-03T09:29:43","slug":"45-tammi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3665","title":{"rendered":"45: tammi"},"content":{"rendered":"

\"Niittysaari\"<\/a><\/p>\n

’Kiertelin menneell\u00e4 viikolla Luopioisten kirkonkyl\u00e4n alueella, kun odottelin autoa huollosta. Nyt kun lehdet ovat varisseet lehtipuista, n\u00e4kyiv\u00e4t havupuut paremmin mutta my\u00f6s tammet, jotka eiv\u00e4t pudota lehti\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 vaan yleens\u00e4 vasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. H\u00e4mm\u00e4styin taas kerran. En ollut katsellut maisemia t\u00e4ll\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 kymmeneen vuoteen ja muistikuva silt\u00e4 ajalta oli ihan erilainen. Monella paikalla, miss\u00e4 kasvoi istutettuna kookas tammi, oli mets\u00e4 kertavanaan tammentaimia, suuria ja pieni\u00e4, arvioituna alle kymmenvuotiaita. Niinp\u00e4 valitsin viikon kasviksi tammen.’<\/em><\/span><\/p>\n

Mets\u00e4tammi<\/a> (Quercus robur<\/em>) on yleinen puu lehtometsiss\u00e4 Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Puistopuuna sit\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa, harvemmin pohjoisempana. Yleisesti on tunnettua, ett\u00e4 oravat ja n\u00e4rhet kuljettavat sen terhoja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Terhoista kasvavat taimet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t tavallisesti j\u00e4nisten tai kauriiden ruoaksi jo nuorina ja pienikokoisina, joten tammentaimia ei juurikaan p\u00e4\u00e4se n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. N\u00e4in oli viel\u00e4 1900-luvulla, mutta sen j\u00e4lkeen yh\u00e4 useammin tammentaimia n\u00e4kee luonnossa kaukanakin emopuista. Joskus taimet selvi\u00e4v\u00e4t sy\u00f6jist\u00e4 ja saavat rauhassa kasvaa. Suurimmat n\u00e4in kasvaneet taimet ovat viime kes\u00e4n\u00e4 Luopioisista l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni yli nelimetriset nuoret puut. Kuinka laajalle tammi\u00a0on\u00a0nyky\u00e4\u00e4n maassamme levinnyt, sit\u00e4 en tied\u00e4? Pohjoisin tammentaimi on tullut vastaani Jyv\u00e4skyl\u00e4n alueelta, eik\u00e4 siell\u00e4k\u00e4\u00e4n vain yksi taimi, vaan useita, jopa puolimetrisi\u00e4.<\/p>\n

\"Niittysaari\"<\/a>Tunnettua on, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6jaksoina tammentaimia l\u00f6ytyy enemm\u00e4n kuin viilein\u00e4 vuosina. Kylmin\u00e4 ja kosteina kesin\u00e4 tammi ei pysty kypsytt\u00e4m\u00e4\u00e4n terhojaan ajoissa. Lis\u00e4ksi tammi on my\u00f6s hallanarka, joten taimet voivat paleltua kylmin\u00e4 kev\u00e4in\u00e4. Yleens\u00e4 lehdet kuitenkin puhkeavat vasta kes\u00e4kuulla ja s\u00e4\u00e4styv\u00e4t pakkasilta. Voimakkaasti levi\u00e4v\u00e4\u00a0tammenh\u00e4rm\u00e4<\/a> (Erysiphe alphitoides<\/em>)\u00a0hidastaa puun kasvua n\u00e4ivett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nuoret lehdet ja silmut. Kaikki t\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 tammi saattaisi\u00a0hy\u00f6ty\u00e4 ilmastonmuutoksesta ja levitt\u00e4\u00e4 kasvualuettaan. T\u00e4m\u00e4 on jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 metsiss\u00e4mme.<\/p>\n

Historiasta tied\u00e4mme, ett\u00e4 tammi on ollut kautta aikojen hy\u00f6dyllinen puu. Nyky\u00e4\u00e4n, kun en\u00e4\u00e4 ei tammesta valmisteta laivoja, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 huonekalu- ja parkettiteollisuudessa. Kun Ruotsin kruunu anasti tammet omaksi omaisuudekseen 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, alkoi tavallinen kansa hyljeksi\u00e4 puuta ja jopa h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 nuoria tammimetsi\u00e4. Liek\u00f6 t\u00e4ll\u00e4 merkityst\u00e4 sille, ett\u00e4 viel\u00e4 1980-luvulla tapasin maaseudulla h\u00e4vitettyj\u00e4 jalopuulehtoja. Tammet, lehmukset ja vaahterat luokiteltiin roskapuiksi taloudellisesti kannattavampien kuusten ja m\u00e4ntyjen saadessa kasvutilaa. Nyky\u00e4\u00e4n niit\u00e4 on rauhoitettu.<\/p>\n

\"tammi1\"<\/a>Keski-Euroopassa kasvaa useita tammilajeja, joista vain mets\u00e4tammi ja talvitammi (Q. petraea<\/em>) l\u00f6ytyv\u00e4t Pohjolan kasviosta. Punatammea (Q. rubra<\/em>) n\u00e4kee usein istutettuna puistoissa Etel\u00e4-Suomessa. Meid\u00e4n tammemme on monimuotoinen. Sen perim\u00e4ss\u00e4 lienee mukana jonkin verran talvitammea. Osa puista kasvaa suoriksi ja tukevarunkoisiksi. Ne ovat hyvi\u00e4 rakennuspuiksi. Osa taimista kasvaa k\u00e4kkyr\u00f6iksi, paksuoksaisiksi ja leve\u00e4lasvustoisiksi. N\u00e4m\u00e4 ovat koristeellisia, mutta melko hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4. Muotorunsaus johtuu osittain perim\u00e4st\u00e4, mutta my\u00f6s kasvupaikasta. Varjossa valokasvikin kurkottaa kohti taivasta ja saa runkomaisen muodon.<\/p>\n

Nyt on hyv\u00e4 aika katsella, kuinka laajalle tammi on t\u00e4m\u00e4n l\u00e4mp\u00f6kauden aikana levinnyt. Muutama tuhat vuotta sitten l\u00e4mp\u00f6kausi siirsi jalojen lehtipuiden kasvun aina napapiirille saakka. T\u00e4m\u00e4 ihmisen aiheuttama saattaa tehd\u00e4 saman, jos se pysyy aisoissa. K\u00e4sist\u00e4 ry\u00f6st\u00e4ytynyt ilmaston l\u00e4mpeneminen ei hy\u00f6dyt\u00e4 en\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n, ei edes tammea.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kiertelin menneell\u00e4 viikolla Luopioisten kirkonkyl\u00e4n alueella, kun odottelin autoa huollosta. Nyt kun lehdet ovat varisseet lehtipuista, n\u00e4kyiv\u00e4t havupuut paremmin mutta my\u00f6s tammet, jotka eiv\u00e4t pudota lehti\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 vaan yleens\u00e4 vasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. H\u00e4mm\u00e4styin taas kerran. En ollut katsellut maisemia t\u00e4ll\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":17,"footnotes":""},"categories":[6,498],"tags":[580,461,370],"class_list":["post-3665","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","category-viikon-kasvi","tag-ilmastonmuutos","tag-leviaminen","tag-puu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3665","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3665"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3665\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3671,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3665\/revisions\/3671"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3665"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3665"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3665"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}