{"id":3687,"date":"2014-11-13T13:46:08","date_gmt":"2014-11-13T10:46:08","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3687"},"modified":"2014-11-13T13:49:51","modified_gmt":"2014-11-13T10:49:51","slug":"pienta-tumpuraa-pientareella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3687","title":{"rendered":"Pient\u00e4 tumpuraa pientareella"},"content":{"rendered":"

\"Vesterbacka\"<\/a><\/p>\n

’N\u00e4in syksyll\u00e4 lumen ja sulanmaan vuorotellessa on retkikohteet valittava l\u00e4helt\u00e4, ett\u00e4 ehtii ennen pime\u00e4\u00e4 ja seuraavaa pakkasta kotil\u00e4mpim\u00e4\u00e4n. Kiertelin pari viikkoa sitten Luopioisten vanhalla kaatopaikalla, jota nyky\u00e4\u00e4n kutsutaan komeasti J\u00e4teasemaksi ja etsin \u2013 mit\u00e4s muuta kuin sammalia. T\u00e4llaisilla tampatuilla kentill\u00e4 sammalet eiv\u00e4t voi olla kovin kookkaita, jotta ne kest\u00e4isiv\u00e4t tallaamista ja toisaalta saisivat tarvittavan ravinnon ehk\u00e4 hyvinkin k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 ja karkeasta maaper\u00e4st\u00e4. N\u00e4m\u00e4\u00a0kent\u00e4t ovat yleens\u00e4 joko hiekalla tai sitten vihre\u00e4n sammalen peitossa. Suuntasin askeleeni sammalpatjoille. Kulosammal<\/a>\u00a0<\/em>(Ceratodon purpurens), maailman ehk\u00e4 yleisin sammal, oli yleinen t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin. Toinen samanveroinen on nuokkuvarstasammal<\/a><\/em> (Pohlia nutans), joka paikassa mattomaisena kasvustona, mutta …<\/em><\/span><\/p>\n

\"tumpurasammal2\"<\/a><\/p>\n

Ainahan sit\u00e4 odottaa l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 jotain mielek\u00e4st\u00e4kin ja uutta. Aidan vieress\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollutkaan tavallisia lajeja. Pienen pienet suikeat tylpp\u00e4k\u00e4rkiset lehdet ruusukkeena: tumpurasammal. Seh\u00e4n se siell\u00e4 lymysi ja viel\u00e4 molemmat lajit pikku<\/a>–\u00a0<\/em>(Barbula convoluta) ja kesantotumpurasammal<\/a><\/em> (B. unguiculata), olipa vieress\u00e4 muutama toukosammalkin<\/a><\/em> (Tortula truncata), laji, joka oli lokakuun sammalena t\u00e4\u00e4ll\u00e4 blogissa. Mutta mik\u00e4s tuo hieman isompi on? K\u00e4\u00e4ntelin k\u00e4dess\u00e4ni paakkua, jossa oli samanlaista sammalta kuin edellisetkin, iti\u00f6pes\u00e4kekin pitk\u00e4nokkainen, mutta lehdet olivat ter\u00e4v\u00e4k\u00e4rkiset ja lupilla katsottuna hieman taaksek\u00e4\u00e4nteiset. Tumpurasammalia t\u00e4m\u00e4kin on, mutta mik\u00e4 laji?<\/em><\/span><\/p>\n

\"tumpurasammal3\"<\/a><\/p>\n

Otin l\u00f6yd\u00f6n mukaani ja tutkin sit\u00e4 p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 mikroskoopilla. Voisiko se olle isotumpurasammal<\/a> (<\/em>Didymodon fallax)? Olen sit\u00e4 n\u00e4hnyt vain kerran aikaisemmin toissa kes\u00e4n\u00e4 kalkkilouhoksella Pohjanmaalla. Kirjallisuus kertoo, ettei sit\u00e4 ole Pirkanmaalla ja ett\u00e4 se on sitoutunut kalkkiin. Taitavat n\u00e4m\u00e4 J\u00e4teaseman kent\u00e4t olla ravinteisempia kuin luulinkaan. Olisiko hiekan mukana kent\u00e4lle tullut sementti\u00e4, kalkkia, lannoiteita? T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4\u00a0sammaln\u00e4yte on matkoilla varmennettavana, mutta ainakin kahden henkil\u00f6n\u00a0m\u00e4\u00e4rityksen mukaan se on isotumpurasammal, uusi laji sek\u00e4 Luopioisiin ett\u00e4 Pirkanmaalle. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, onko m\u00e4\u00e4ritys oikein. Kannattaa siis katsella jalkoihinsa tavallisilla hiekkakentill\u00e4kin.<\/em><\/span><\/p>\n

Yl\u00e4kuvassa iso-, keskell\u00e4 kesanto- ja alhaalla pikkutumpurasammal.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’N\u00e4in syksyll\u00e4 lumen ja sulanmaan vuorotellessa on retkikohteet valittava l\u00e4helt\u00e4, ett\u00e4 ehtii ennen pime\u00e4\u00e4 ja seuraavaa pakkasta kotil\u00e4mpim\u00e4\u00e4n. Kiertelin pari viikkoa sitten Luopioisten vanhalla kaatopaikalla, jota nyky\u00e4\u00e4n kutsutaan komeasti J\u00e4teasemaksi ja etsin \u2013 mit\u00e4s muuta kuin sammalia. T\u00e4llaisilla tampatuilla kentill\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":1,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[318,203,287],"class_list":["post-3687","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-piennar","tag-pioneerilaji","tag-uusi-laji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3687","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3687"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3687\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3695,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3687\/revisions\/3695"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3687"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3687"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3687"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}