{"id":3700,"date":"2014-12-02T21:03:07","date_gmt":"2014-12-02T18:03:07","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3700"},"modified":"2014-11-14T21:09:54","modified_gmt":"2014-11-14T18:09:54","slug":"joulukuun-sammal","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3700","title":{"rendered":"Joulukuun sammal"},"content":{"rendered":"

\"rahka1\"<\/a><\/p>\n

’N\u00e4in enimm\u00e4isen\u00e4 talvikuukautena luulisi kaikkien sammalten olevan joko lumen alla tai uinumassa talviunta. Ehk\u00e4 n\u00e4in onkin osan sammalten kanssa, jotka ovat lyhytik\u00e4isi\u00e4 ns. pioneerisammalia. Ne ovat verrattavissa yksivuotisiin siemenkasveihin, jotka talvetivat siemenen avulla, sammalet iti\u00f6idens\u00e4 tai alkeisvarsikoiden avulla. Yksi suuri sammalryhm\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt esittelem\u00e4tt\u00e4 (toki paljon muutakin) n\u00e4iss\u00e4 kuukauden sammalissa \u2013 rahkat eli rahkasammalet. Siis aivan oikein, sana on monikossa, sill\u00e4 rahkasammalia on paljon eik\u00e4 vain m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti vaan my\u00f6s lajillisesti. T\u00e4ss\u00e4 joulukuun sammalena yksi yleisimmist\u00e4.’<\/em><\/span><\/p>\n

Korpirahka<\/a> (Sphagnum girgensohnii<\/em>) olkoon esimerkkin\u00e4 rahkasammalista, joita Suomesta on tavattu 40 lajia ja maailmanlaajuisesti jopa 279 lajia. Luopioisista olen t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt 25 lajia, mutta etsint\u00e4 on viel\u00e4 pahasti kesken. Nopeasti katsottuna kaikki rahkat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samanlaisilta.\u00a0Helppoja m\u00e4\u00e4ritett\u00e4vi\u00e4 ne eiv\u00e4t ole, mutta eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aivan mahdottomia. Siihen tarvitaan hyv\u00e4 luppi tai preparointimikroskooppi ja paljon n\u00e4ytteit\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Kasvupaikka antaa hyv\u00e4n viitteen lajin l\u00f6ytymiselle, mutta siihen ei voi aina luottaa, siksi on katseltava muutakin. Itse olen kiinnitt\u00e4nyt huomiota maastossa kasvupaikan lis\u00e4ksi seuraaviin seikkoihin: Kasvin v\u00e4ri, kasvin latvan muoto ja mahdollinen silmu, verson varren v\u00e4ri ja kovuus, haarojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 varrella. Kuitenkin, jotta laji tulisi varmuudella m\u00e4\u00e4ritetty\u00e4, on syyt\u00e4 tarkastella my\u00f6s varrella olevien pienten varsilehtien kokoa, muotoa ja k\u00e4rjen rakennetta. Siihen usein tarvitaan mikroskooppia. Solutason m\u00e4\u00e4ritys tuo sitten varmimmin oikean lajin, mutta se ei ole ihan helppoa, kun kyseess\u00e4 on n\u00e4in suuri ryhm\u00e4 hyvinkin samanlaisia\u00a0sammalia.<\/p>\n

En ryhdy t\u00e4ss\u00e4 luettelemaan kaikkia l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4ni rahkasammalia. Jos haluaa tutustua niihin ja niiden ominaisuuksiin, voi katsoa sivultani<\/a> kutakin lajia erikseen tai taulukkoa<\/a> l\u00f6yt\u00e4mieni rahkojen tuntomerkeist\u00e4. Taulukko ei ole ihan ajan tasalla, koska t\u00e4m\u00e4n vuoden p\u00e4ivitys on viel\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Korpirahka on hyvin yleinen rahkasammal soiden laitakorvissa, soistuvissa metsiss\u00e4 ja tuoreissa kangasmetsiss\u00e4. Helpoiten sen erottaa jo maastossa tummanvihre\u00e4st\u00e4 v\u00e4rist\u00e4 ja t\u00e4htim\u00e4isest\u00e4 verson latvasta. Ne n\u00e4kyv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n sivun kuvissakin selv\u00e4sti. Oikeastaan mik\u00e4\u00e4n muu maassamme kasvava rahkasammal ei omaa noita kahta tuntomerkki\u00e4. Muutamia muitakin t\u00e4htip\u00e4isi\u00e4 rahkoja on, mutta ne eiv\u00e4t ole tasaisesti vihreit\u00e4.<\/p>\n

Koko ryhm\u00e4lle on tyypillist\u00e4 ns. rahkasolut lehdiss\u00e4. Niihin sammal pystyy ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n uskomattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n vett\u00e4 (jopa 20 kertaa painonsa verran) ja sill\u00e4 tavalla se turvaa suon vesitasapainoa. Kun turvevoimalat polttavat soita taivaan tuuliin, ne polttavat juuri rahkasammalia lajiin katsomatta. Sammal maatuu alaosastaan turpeeksi ja\u00a0kasvaa noin sentin vuodessa yl\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Se on siksi aikalailla ikuinen, jos suota ei kuivata ja kuljeteta pois. Nyt kun soidensuojelun t\u00e4ydennysohjelma pistettiin j\u00e4ihin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi ajaksi, ovat etel\u00e4n rahasammaletkin taas vaarassa. Harvinaisemmat lajit kasvavat nimitt\u00e4in juuri n\u00e4ill\u00e4 nyt suojeltaviksi kaavailluilla suorippeill\u00e4.<\/p>\n

Jos lunta ei ennen joulua tule, niin rahkasammalia voi viel\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 ker\u00e4ilem\u00e4ss\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille niiden lajeista. L\u00f6ytyisik\u00f6 joulukuusta sellaista aikaa?\u00a0\"Sadinlampi\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’N\u00e4in enimm\u00e4isen\u00e4 talvikuukautena luulisi kaikkien sammalten olevan joko lumen alla tai uinumassa talviunta. Ehk\u00e4 n\u00e4in onkin osan sammalten kanssa, jotka ovat lyhytik\u00e4isi\u00e4 ns. pioneerisammalia. Ne ovat verrattavissa yksivuotisiin siemenkasveihin, jotka talvetivat siemenen avulla, sammalet iti\u00f6idens\u00e4 tai alkeisvarsikoiden avulla. Yksi suuri … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":76,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[256,521,419],"class_list":["post-3700","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-suo","tag-suojelu","tag-turve"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3700","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3700"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3700\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3705,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3700\/revisions\/3705"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3700"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3700"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}