{"id":3725,"date":"2014-11-19T19:30:22","date_gmt":"2014-11-19T16:30:22","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3725"},"modified":"2014-11-19T19:30:22","modified_gmt":"2014-11-19T16:30:22","slug":"norwegian-wood","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3725","title":{"rendered":"Norwegian Wood"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/murakami.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-3726\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/murakami.jpg\" alt=\"murakami\" width=\"176\" height=\"286\" \/><\/a><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Nyt tein jotain, mit\u00e4 en ennen ole tehnyt: luin ensimm\u00e4isen e-kirjani. T\u00e4m\u00e4 <strong>Haruki Murakamin<\/strong> varhainen teos oli jotenkin p\u00e4\u00e4tynyt puhelimeni kirjahyllyyn ja aina odottaessani jotain tapahtuvaksi luin sit\u00e4 p\u00e4tk\u00e4n kerrallaan. Aloitin joskus kes\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mm\u00f6n hivelless\u00e4 kasvoja ja lopetin kylm\u00e4\u00e4n tuulen riepotellessa vaatteita marraskuun koleudessa. Kokemus sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n, en viel\u00e4 tied\u00e4, tuliko minusta e-kirja fani vai ei. T\u00e4ss\u00e4 muutama kommentti suosikkikirjailijani tuotannosta ja v\u00e4h\u00e4n lukukokemuksestakin.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Kirja alkaa siit\u00e4, kun Toru Watanabe laskeutuu Hampurin lentokent\u00e4lle ja Beatles-s\u00e4velm\u00e4 <em>Norwegian Wood<\/em> soi kaiuttimista lohduttomasti ja nostaa kaikki muistot ja tunteet Naokosta pintaan parin kymmenen vuoden takaa. Silloin h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n alkaa muotoutua teksti, joka kertoo t\u00e4m\u00e4n surullisen rakkaustarinan, tarinan h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ja Naokosta.<\/p>\n<p>Kirjassa palataan takaumana\u00a0opiskeluaikoihin, siihen hetkeen, kun Watanaben paras yst\u00e4v\u00e4 ja Naokon poikayst\u00e4v\u00e4 Kizuki tekee itsemurhan. Kumpikaan ei p\u00e4\u00e4se siit\u00e4 yli. Watanabe antautuu opiskelijael\u00e4m\u00e4\u00e4n, tutustuu uusiin ihmisiin\u00a0ja pit\u00e4\u00e4 n\u00e4iden kanssa hulvatonta hauskaa. Naoko vaipuu masennukseen. Yhdess\u00e4 he purkavat suruaan loputtomilla k\u00e4velyretkill\u00e4 pitkin Tokion katuja puhumatta, tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta. Lopulta Naoko joutuu hoitolaan syv\u00e4n masennuksen vuoksi. Siell\u00e4 h\u00e4n tapaa Reikon, joka on asunut samassa paikassa jo vuosia. Reiko soittaa kitaraa ja yhdess\u00e4 he laulavat vanhoja hittej\u00e4 nuoruudestaan. Watanabe puolestaan tutustuu Midoriin, omalaatuiseen tytt\u00f6\u00f6n, joka haluaa h\u00e4net yst\u00e4v\u00e4kseen, mutta ei rakastajakseen. Suhde kuitenkin kehittyy juuri siihen suuntaan.<\/p>\n<p>Watanabe k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti hoitokodissa tapaamassa Naokoa. He tekev\u00e4t retki\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja lopulta h\u00e4n huomaa rakastavansa my\u00f6s Naokoa. H\u00e4nen on teht\u00e4v\u00e4 ratkaisunsa. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit eiv\u00e4t lupaa paranemista eik\u00e4 hoito voi jatkua loputtomiin. Kun Watanabe tekee ratkaisunsa, Naoko ei kest\u00e4 sit\u00e4. Tragedia johtaa vuorostaan Watanaben luhistumiseen. H\u00e4n matkaa ymp\u00e4ri Japanin ja vaipuu yh\u00e4 syvemm\u00e4lle ja syvemm\u00e4lle itsetuhoisiin ajatuksiin. Sielt\u00e4 h\u00e4net nostaa lopulta yl\u00f6s el\u00e4m\u00e4\u00e4n Reiko. He pit\u00e4v\u00e4t yhteiset muistohautajaiset, muistellen, soittaen ja laulaen, juoden ja rakastellen. El\u00e4m\u00e4 ehk\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy sittenkin oikeaan suuntaan, kun Watanabe soittaa lopulta Midorille.<\/p>\n<p>Luin siis kirjan e-kirjana puhelimelta pienin\u00e4 paloina odottessani milloin kaupassak\u00e4vij\u00e4\u00e4, milloin odotusaulassa l\u00e4\u00e4k\u00e4rille menoa tai jotakuta\u00a0junalta. Siksi tarina ei oikein hyvin pysynyt mieless\u00e4. Kirjasta j\u00e4i muistiin\u00a0hyvin kaunis tarina, tarina rakkaudesta ja sen vaikeudesta sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n valinnoista. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on nuori opiskelija, joka joutuu kokemaan pienell\u00e4 ajalla kahden yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 itsemurhan. Muistellessaan Naokoa Hampurissa h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 palauttaa mieleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kasvot ja l\u00f6ydetty\u00e4\u00e4n ne h\u00e4n el\u00e4\u00e4 uudelleen hetket Naokon kanssa, niill\u00e4 loputtomilla k\u00e4velyretkill\u00e4 Tokiossa ja hoitokodissa.<\/p>\n<p>Elokuva, jota en ole n\u00e4hnyt, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvien mukaan keskittyv\u00e4n juuri n\u00e4ihin kahden nuoren retkiin. Kirjailija osaa pienill\u00e4 ihan tavallisilla sanoilla ja asioilla tuoda esiin sen tunnelman, joka heid\u00e4n\u00a0v\u00e4lill\u00e4\u00e4n vallitsee. Vastapainona sille on joskus hyvinkin hulvaton ja jopa r\u00e4\u00e4vit\u00f6n suunsoitto juovuksissa olevien kavereiden kanssa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Midori ei ole kovin hiemotunteinen, vaan kohoaa kirjassa hillityn Naokon vastapainoksi. Kirjan tunnelma on hidas ja odottava. Lukija aavistaa\u00a0jotain tapahtuvan, mutta kuitenkin se lopulta tulee yll\u00e4tyksen\u00e4. Kuvaus on yksityiskohtaista ja realistista kuvaten hyvinkin pitk\u00e4\u00e4n aivan tavallisia tapahtumia. Seksi saa ehk\u00e4 kohtuuttoman suuren osuuden, mutta kuvaus on kuitenkin hienotunteista eik\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n rivoa.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 joskus luen kirjan uudelleen paperilta, nyt se meni jotenkin ohi. Kuitenkin se on pit\u00e4nyt minua otteessaan koko syksyn ajan, mit\u00e4 ei usein tapahdu. Ehk\u00e4 on hyv\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in lukea jotain hitaasti pitki\u00e4kin taukoja pit\u00e4en.<\/p>\n<p><em>Murakami, Haruki: Norwegian Wood. Tammi, 2012 (1987), suom. Aleksi Milonoff (eng.). 426 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Nyt tein jotain, mit\u00e4 en ennen ole tehnyt: luin ensimm\u00e4isen e-kirjani. T\u00e4m\u00e4 Haruki Murakamin varhainen teos oli jotenkin p\u00e4\u00e4tynyt puhelimeni kirjahyllyyn ja aina odottaessani jotain tapahtuvaksi luin sit\u00e4 p\u00e4tk\u00e4n kerrallaan. Aloitin joskus kes\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mm\u00f6n hivelless\u00e4 kasvoja ja lopetin kylm\u00e4\u00e4n tuulen &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3725\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[586,585,491],"class_list":["post-3725","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-japani","tag-ketainen-kirjasto","tag-tammi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3725","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3725"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3725\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3729,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3725\/revisions\/3729"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3725"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3725"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3725"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}