{"id":378,"date":"2012-03-05T10:09:49","date_gmt":"2012-03-05T08:09:49","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=378"},"modified":"2013-04-21T10:43:07","modified_gmt":"2013-04-21T08:43:07","slug":"henkiinheratetty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=378","title":{"rendered":"Henkiinher\u00e4tetty"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/files\/2012\/03\/11-18386-large.jpg\"><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/03\/heratetty.jpg\"><br \/>\n<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-1310 alignleft\" alt=\"heratetty\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/03\/heratetty.jpg\" width=\"148\" height=\"300\" \/><\/a><\/a><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Mik\u00e4 uusi ulottuvuus avautuukaan vanhoista siemenpankeista. Kuvan kasvia ei en\u00e4\u00e4 ole tai ollut, kunnes se her\u00e4tettiin uudelleen henkiin. Kuva on kaapattu Tiede-lehden verkkosivulta, jossa siihen voi tutustua tarkemmin ja se esitt\u00e4\u00e4 muinaista kohokkikasvia <\/em>Silene stenophylla<em>a. Sama kasvi on edelleenkin olemassa, mutta on aikojen kuluessa muuttanut jonkin verran muotoaan.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Aikoinaan her\u00e4tti suurta h\u00e4mm\u00e4styst\u00e4, kun Siperian ikiroudasta l\u00f6ydettiin hyvins\u00e4ilynyt syv\u00e4j\u00e4\u00e4dytetty mammutin poikanen. Se rekonstruoitiin ja on nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Pietarin luonnontieteellisess\u00e4 museossa. K\u00e4vin sit\u00e4 itsekin muutama vuosi sitten katsomassa ja ihan se n\u00e4ytti mammutilta, vaikka olikin kovin pieni. T\u00e4m\u00e4 mammutti ei kuitenkaan koskaan her\u00e4nnyt henkiin. Se kuoli j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n n. 40 000 vuotta sitten. My\u00f6hemmin Siperiasta Jamalin niemimaalta on l\u00f6ydetty pari muutakin mammutinpoikasta, joista toivotaan apua selvityksiin mammutin polveutumisesta ja sukulaisuuksista.<\/p>\n<p>Kohokki l\u00f6ydettiin reilu vuosi sitten\u00a0ikiroudan pakastamana\u00a0siemenen\u00e4 Koillis-Siperiasta Kolyma-joen rantat\u00f6rm\u00e4st\u00e4. Moskovassa siemenet onnistuttiin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n henkiin kudosviljelyn avulla ja n\u00e4in saatiin aikaan kuvan kasvi. Siemenet olivat s\u00e4ilyneet n. 30 000 vuotta vanhassa maaoravan pes\u00e4ss\u00e4, jonne el\u00e4in oli ne aikoinaan kuljettenut joko ravinnokseen tai pes\u00e4ns\u00e4 pehmikkeeksi. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vint\u00e4 tapahtumassa on se, ett\u00e4 n\u00e4in saatu kasvi on lis\u00e4\u00e4ntymiskykyinen. Ruukuissa kasvatetut kasvit kukkivat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti, p\u00f6lyttyiv\u00e4t ja tuottivat it\u00e4miskykyist\u00e4 siement\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 kohokki muistuttaa jonkin verran meill\u00e4 vanhan kulttuurin seuralaisena esiintyv\u00e4\u00e4 puolittaista koristekasvia <a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/Kasvilajit\/Valkoailakki.html\">valkoailakkia<\/a> (Silene alba), mutta sen ter\u00e4lehdet ovat kapeammat ja koko kasvi huomattavasti pienempi. Nykyist\u00e4 Silene stenophyllaa ei kasva Suomessa enk\u00e4 onnistunut l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4 oikein mit\u00e4\u00e4n tietoakaan, sill\u00e4 netti on t\u00e4ynn\u00e4 t\u00e4t\u00e4 sensaatiomaista uutuutta.<\/p>\n<p>Muistan kauan sitten 80-luvulla kuulleeni historiallisbotanistisen esitelm\u00e4n Turussa tehdyist\u00e4 tutkimuksista, jossa vanhan keskiaikaisen kaatopaikan kaivauksissa l\u00f6ydettiin my\u00f6s kasvien siemeni\u00e4. Nykyisen Tuomiokirkon l\u00e4heisyydess\u00e4 olevasta M\u00e4t\u00e4j\u00e4rvest\u00e4 l\u00f6ydetyt siemenet kylvettiin ruukkuihin ja j\u00e4\u00e4tiin odottamaan, mit\u00e4 tapahtuu. Aikaa niiden hautautumisesta kaatopaikan hapettomaan tilaan oli ehtinyt kulua muistaakseni viitisen sataa vuotta. Siemenet pystyttiin tunnistamaan ja muutamista saatiin aikaan my\u00f6s versoja, ainakin vesihein\u00e4st\u00e4. En tied\u00e4, oliko n\u00e4ill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tulevaisuutta p\u00f6lytyksen ja lis\u00e4\u00e4ntymisen muodossa.<\/p>\n<p>Luonnon siemenpankki on mielenkiintoinen juttu. Ehk\u00e4 tulevaisuudessa pystyt\u00e4\u00e4n muitakin jo ammoin kuolleita kasveja her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudelleen henkiin. Ainakin t\u00e4llainen ikiroudan maasedimentti on otollinen paikka siementen etsimiseen. Mit\u00e4 niill\u00e4 kasveilla sitten tehd\u00e4\u00e4n? Osa varmaan j\u00e4isi vain biodiversiteetin piiriin kuuluvaksi kummajaiseksi, mutta saattaahan sielt\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 my\u00f6s hy\u00f6tykasveja ravinnoksi, l\u00e4\u00e4kkeisiin, koristeeksi. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Toisaalta n\u00e4iss\u00e4kin jutuissa on omat vaaransa. Kun kasvin luontaiset viholliset ovat jo kauan sitten h\u00e4vinneet, voi t\u00e4llaisesta kasvista kehkeyty\u00e4 my\u00f6s paha rikkakasvi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Mik\u00e4 uusi ulottuvuus avautuukaan vanhoista siemenpankeista. Kuvan kasvia ei en\u00e4\u00e4 ole tai ollut, kunnes se her\u00e4tettiin uudelleen henkiin. Kuva on kaapattu Tiede-lehden verkkosivulta, jossa siihen voi tutustua tarkemmin ja se esitt\u00e4\u00e4 muinaista kohokkikasvia Silene stenophyllaa. Sama kasvi on edelleenkin olemassa, &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=378\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":13,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[53,85,649,279],"class_list":["post-378","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleista","tag-historia","tag-kasvillisuus","tag-putkilokasvit","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/378","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=378"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/378\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1309,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/378\/revisions\/1309"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=378"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=378"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=378"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}