{"id":3886,"date":"2015-02-15T19:46:18","date_gmt":"2015-02-15T16:46:18","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3886"},"modified":"2015-02-19T12:26:50","modified_gmt":"2015-02-19T09:26:50","slug":"mies-joka-rakasti-jarjetysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3886","title":{"rendered":"Mies, joka rakasti j\u00e4rjetyst\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"mies,<\/a>’Hyv\u00e4 tarina on usein pienest\u00e4 kiinni. Kun palaset loksahtavat paikalleen, niin syntyy hyv\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4. Fredrik Backmanin<\/strong> kirjassa n\u00e4in on k\u00e4ynyt. Luin kirjan miltei samalta istumalta ja pelk\u00e4sin, kuinka t\u00e4ss\u00e4 humoristisessa kirjassa lopulta k\u00e4y. Huumorin taito\u00a0on tunnetusti vaikea taito, varsinkin kun jokaisella on oma k\u00e4sityksens\u00e4 huumorista. Usein t\u00f6rm\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 komedia on minulle kaikkea muuta kuin komedia. Joskus j\u00e4t\u00e4n jopa lukematta kirjan, jos sit\u00e4 hehkutetaan humoristisena. Pelk\u00e4\u00e4n pettyv\u00e4ni. T\u00e4ss\u00e4 ei niin tapahtunut. Siksi sit\u00e4 voi suositella eteenp\u00e4in, ehk\u00e4 joku toinenkin pit\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4ntyyppisest\u00e4 huumorista.’<\/em><\/span><\/p>\n

Ove asuu rivitalossa, yksin. Sonja on kuollut ja ty\u00f6paikka mennyt. H\u00e4nell\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 el\u00e4\u00e4. Vai onko? Poisl\u00e4hd\u00f6st\u00e4 ei tule mit\u00e4\u00e4n, kun aina on h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4. Ihmiset kun eiv\u00e4t osaa lukea kylttej\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 antaa rauhaa toiselle kuolla. Sonja odottaa hautakiven takana ja h\u00e4nelle Ove k\u00e4y kertomassa huolensa. Naapurissa asuu iranilainen nainen Parvaneh perheineen ja h\u00e4nell\u00e4 on paljon kysytt\u00e4v\u00e4\u00e4, pyydett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja avun tarvetta, sill\u00e4 h\u00e4n on viimeisill\u00e4\u00e4n raskaana. Ove on yrme\u00e4, ep\u00e4yst\u00e4v\u00e4llinen ulosp\u00e4in, mutta sis\u00e4lt\u00e4 aivan jotain muuta. Niinp\u00e4 h\u00e4n kuljettaa autollaan perhett\u00e4 milloin sairaalaan, milloin auttaa ajotunneissa, k\u00e4y lasten syntt\u00e4reill\u00e4, toimii isois\u00e4n\u00e4, varalla.<\/p>\n

Rivitalon toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 asuu Rune vaimonsa kanssa, paras yst\u00e4v\u00e4 ja vihollinen. Yhdess\u00e4 he ovat ajaneet talon asioita vuosikymmenet. Nyt Rune aiotaan ottaa pakkohoitoon dementian vuoksi, mutta yhteisvoimin kootaan h\u00e4nelle apu, juuri niin kuin Uve haki apua Sonjallekin, valittamalla ja taas valittamalla. Rivitalon asukkaat muodostavat kiinte\u00e4n yhteis\u00f6n.<\/p>\n

Kaiken ytimen\u00e4 on auto, Saab. Mik\u00e4\u00e4n muu ei k\u00e4y, ei ainakaan japanilainen. Uve on ehdoton t\u00e4ss\u00e4 asiassa ja muussakin. Asuinalueelle ei saa ajaa autolla, py\u00f6r\u00e4\u00e4 ei saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sein\u00e4nvierustalle, vieraspaikalle ei saa pys\u00e4k\u00f6id\u00e4 pysyv\u00e4sti. Niist\u00e4 h\u00e4n huolehtii ja huomauttaa. Niin ja sitten on kissa, se riesa ja vaiva, joka lopulta muuttaa asumaan Uven kanssa. Sonja ja Uve ovat kuin y\u00f6 ja p\u00e4iv\u00e4, erilaiset, mutta tulevat hyvin toimeen kesken\u00e4\u00e4n. Uve hoitaa Sonjaa onnettomuuden j\u00e4lkeen, suree kuoleman j\u00e4lkeen. Oman kuolemansa h\u00e4n on j\u00e4rjest\u00e4nyt etuk\u00e4teen, mutta eih\u00e4n kaikki mene niin kuin suunnitellaan.<\/p>\n

Kirja on saavuttanut valtaisan suosion maailmalla. Meill\u00e4 sen sukulaissielu on Kyr\u00f6n<\/strong> Mielens\u00e4pahoittaja<\/em>. Samanlainen yrmy ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 mies ja sama kerronta. T\u00e4llaisia ihmisi\u00e4 on olemassa, Ruotsissakin. Toiminnan ja luonteen vastakohtaisuus luo j\u00e4nnitteiset puitteet tarinalle. Vaikka ulosp\u00e4in n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vastenkamppaiselta, ollaan sis\u00e4lt\u00e4 hyv\u00e4syd\u00e4misi\u00e4. Periaatteet sitovat vihaksi asti, mutta lopulta kuitenkin ollaan valmiita luopumaan ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Oman j\u00e4nnitteens\u00e4 tarinaan luovat takaumat. Niiss\u00e4 kerrotaan Uven tarina lapsuudesta alkaen, sen vaikeudet ja kolhut. Niit\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, jopa siihen asti, ett\u00e4 miettii, kuinka yhdelle miehelle voi niin paljon vastoink\u00e4ymist\u00e4 sattuakin. Ehk\u00e4 se kaikki kovettaa kuorta. Harvoin kirja on sek\u00e4 humoristinen ett\u00e4 surullisella tavalla liikuttava. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kirjan vieh\u00e4tys perustuukin juuri t\u00e4h\u00e4n. Kuolema on koko ajan l\u00e4sn\u00e4 alusta loppuun, mutta samalla tapahtumat muodostuvat\u00a0tahattomasti koomisiksi. Esikoisteokseksi t\u00e4m\u00e4 on harvinaisen kyps\u00e4 tuotos.<\/p>\n

Backman, Fredrik: Mies, joka rakasti j\u00e4rjestyst\u00e4 (En man som heter Ove). Atena 2014, suom. Riie Heikkil\u00e4. 382 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Hyv\u00e4 tarina on usein pienest\u00e4 kiinni. Kun palaset loksahtavat paikalleen, niin syntyy hyv\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4. Fredrik Backmanin kirjassa n\u00e4in on k\u00e4ynyt. Luin kirjan miltei samalta istumalta ja pelk\u00e4sin, kuinka t\u00e4ss\u00e4 humoristisessa kirjassa lopulta k\u00e4y. Huumorin taito\u00a0on tunnetusti vaikea taito, varsinkin kun … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[484,361,56],"class_list":["post-3886","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-atena","tag-huumori","tag-ihmissuhteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3886","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3886"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3886\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3897,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3886\/revisions\/3897"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}