{"id":389,"date":"2012-04-13T08:06:42","date_gmt":"2012-04-13T06:06:42","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=389"},"modified":"2013-04-21T10:18:16","modified_gmt":"2013-04-21T08:18:16","slug":"miten-maailma-loppuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=389","title":{"rendered":"Miten maailma loppuu?"},"content":{"rendered":"


\n\"miten<\/a>’Olen l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 viikoksi Lappiin vaeltamaan. Siell\u00e4 tulee yleens\u00e4 mietitty\u00e4 repun painon alla syntyj\u00e4 syvi\u00e4. Varmaan t\u00e4m\u00e4n Jussi Viitalan<\/strong> kirjan antamat \u00e4rsykkeet nousevat siell\u00e4kin mieleen pohdittavaksi. Onko meill\u00e4 tulevaisuutta? Lapin viel\u00e4 puhtailla hangilla tuntuu mahdottomalta ajatus kaiken sen h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4, mutta siell\u00e4 se uhka taitaa olla jopa l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 rintamailla. Kuolan ongelmat ovat ratkomatta, kasvihuoneilmi\u00f6n l\u00e4mp\u00f6 vaikuttaa Lapin eli\u00f6st\u00f6\u00f6n ehk\u00e4 dramaattisemmin ja talven hanget saattavat olla Etel\u00e4-Suomen lumien kaltaisia tulevaisuudessa. Kuka tiet\u00e4\u00e4 \u2013 ei kukaan. T\u00e4h\u00e4n kirja kuitenkin pyrkii ottamaan kantaa.’<\/em><\/span><\/p>\n

Viitalan kirjassa pohditaan t\u00e4m\u00e4nhetkisen tiedon ja tutkimuksen valossa maailmanlopun mahdollisuuksia. Ensimm\u00e4inen osa k\u00e4sittelee seikkoja, joihin ihminen ei voi vaikuttaa ja toinen ihmisen aikaansaamia uhkia.<\/p>\n

Luonto on arvaamaton, mutta tutkimuksella on saatu selville monien menneisyyden katastrofien syit\u00e4 ja seurauksia. Pohdinnassa ovat viisi aikaisempaa massasukupuuttoa, joissa suuri osa maapallon eli\u00f6st\u00f6st\u00e4 tuhoutui. Yleens\u00e4 selitykseksi annetaan jonkin komeetan tai asteroidin t\u00f6rm\u00e4ys maahan. T\u00e4llaisia j\u00e4lki\u00e4 on l\u00f6ydetty ja niiden ajoitus t\u00e4sm\u00e4\u00e4 sukupuuttoaaltojen ajoitukseen. Samalla pohditaan tulevaisuuden tapahtumia laskennallisesti ja miten maapallo sellaisesta t\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4 toipuisi nyky\u00e4\u00e4n. Lopputuloksena on kuitenkin, ett\u00e4 ihmisen kannalta t\u00e4llainen t\u00f6rm\u00e4ys saattaisi olla maailmanloppu, muttei koko maapallon. Kuudes massasukupuutto h\u00e4vitt\u00e4isi korkeamman el\u00e4m\u00e4n, mutta j\u00e4ljelle j\u00e4isi joka tapauksessa siemen tulevaisuutta varten.<\/p>\n

Toisen osan teksti onkin sitten vaikeampaa, koska syyt ja seuraukset ovat ihmisen itsens\u00e4 k\u00e4siss\u00e4. Osassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n ilmastonmuutosta. Osansa saavat my\u00f6s v\u00e4est\u00f6nkasvu, ravinnon ja veden saanti sek\u00e4 erilaiset sairaudet. Samalla tavalla n\u00e4iden uhkien kohdalla voidaan p\u00e4\u00e4ty\u00e4 ajatukseen ihmisen kohtaamasta maailmanlopusta ja samalla laajasta sukupuuttoaallosta, mutta koko maailman loppua nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti aiheuttaisi.<\/p>\n

Kirja on kansantajuisesti kirjoitettu selonteko tulevaisuutta varten. Onko t\u00e4llaisesta sitten mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4? Monet asiat ovat tulleet lehtien palstoilta tavallisille tallaajillekin jo tutuiksi. Onneksi kirja ei syyllisty ylett\u00f6m\u00e4\u00e4n peloitteluun eik\u00e4 mustamaalaamiseen. Se k\u00e4sittelee n\u00e4it\u00e4 asioita asiallisesti ilman paatosta ja syyllist\u00e4mist\u00e4. Siin\u00e4 ei kuitenkaan pystyt\u00e4 antamaan oikeastaan mit\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 neuvoja asioiden parantamiseksi tai tuhojen torjumiseksi. Yksi rys\u00e4ys voisi olla parempi, kuin turha h\u00e4pe\u00e4, niin kuin kirjoittaja jossain vaiheessa toteaa. Seh\u00e4n on tosiasia, ett\u00e4 jossain vaiheessa maailma tuhoutuu, mutta ajankohta ei ole tiedossa. Aurinko nielaisee maapallon sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 loppukouristuksissaan, mutta siihen menee aikaa viel\u00e4 miljardeja vuosia. Tuskin ihminen silloin en\u00e4\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asiaa toteamassa. Asteroidin radat voidaan nyky\u00e4\u00e4n laskea eik\u00e4 l\u00e4hitulevaisuudessa ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 niiden aiheuttamia uhkia. Komeetat ovat arvaamattomampia, muttei niit\u00e4k\u00e4\u00e4n tule pel\u00e4t\u00e4 aivan n\u00e4ill\u00e4 vuosituhansilla.<\/p>\n

Virusten ja pieneli\u00f6iden on ennustettu valtaavan maan ja n\u00e4in saattaa k\u00e4yd\u00e4kin. Ehk\u00e4 niiss\u00e4 piilee ihmisen kannalta suurin vaara. Jo nyt tavataan l\u00e4\u00e4kkeille vastustuskykyisi\u00e4 taudinaiheuttajia. Viimeksi t\u00e4n\u00e4 aamuna uutisissa puhuttiin malarialoisen tulleen tietyill\u00e4 alueilla Kauko-Id\u00e4ss\u00e4 vastustuskykyiseksi vallitsevalle l\u00e4\u00e4kkeelle ja kun tiedet\u00e4\u00e4n miljoonien\u00a0 ihmisen vuosittain sairastuvan t\u00e4h\u00e4n tautiin, niin t\u00e4m\u00e4 uhka on otettava tosissaan. V\u00e4est\u00f6n hallitsematon lis\u00e4\u00e4ntyminen lienee l\u00e4hitulevaisuudessa se pahin ongelma, koska sen seurauksena tulee ruoka- ja vesipula, joukkoliikehdint\u00e4 ja levottomuudet. Linkolalaisittain ajateltuna maapallolla on liikaa v\u00e4ke\u00e4 monta miljardia. Ongelmista johtuvaa liikehdint\u00e4\u00e4 on jo havaittavisssa eik\u00e4 tarvita kuin jollakin p\u00e4\u00e4ruoantuotantoalueella tapahtuva kato parina vuonna per\u00e4kk\u00e4in, niin jo nyt miljardin n\u00e4lk\u00e4isen joukko kaksinkertaistuu.<\/p>\n

Suomelle annetaan kirjassa hyv\u00e4 tulevaisuus. Ilmastonmuutos vaikuttaisi meill\u00e4 my\u00f6nteisesti, l\u00e4mp\u00f6tila nousisi ja ruoantuotanto kasvaisi. T\u00e4m\u00e4 tietenkin tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 oletetaan kustannusten pysyv\u00e4n nykyisell\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei pid\u00e4 tosiasiassa paikkaansa, sill\u00e4 energia kallistuu koko ajan ja esimerkiksi \u00f6ljy loppuu aikanaan, samoin lannoitteet. Ilmaston l\u00e4mpeneminen tuo mukanaan meille uusia tuholaisia ja tauteja. Helpolla ei siis p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n ja kun muualla menee huonosti, aiheuttaa se muuttoliikehdint\u00e4\u00e4 alueille, joilla voi viel\u00e4 selvit\u00e4 eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 levottomuuksia.<\/p>\n

Kirja on mielenkiintoinen ja valtavasti siin\u00e4 on l\u00e4hdeviittauksia, mutta asiantuntemattomana en tietenk\u00e4\u00e4n voi tiet\u00e4\u00e4 niiden todenper\u00e4isyytt\u00e4. Tutkimuksetkin kun tahtovat seurailla valtavirtauksia ja nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s niiden mielipiteit\u00e4, jotka niit\u00e4 tilaavat. Kirjoittajan teksti on paikoin kankeaa ja lauseet kummallisia. Selv\u00e4n niist\u00e4 kuitenkin saa ja seh\u00e4n lienee p\u00e4\u00e4asia. Tuskin tulen selvittelem\u00e4\u00e4n asioita l\u00e4hdeviittausten pohjalta sen enemp\u00e4\u00e4, mutta varmaa on se, ett\u00e4 pohdin niit\u00e4 edelleenkin mieless\u00e4ni.<\/p>\n

Viitala, Jussi: Miten maailma loppuu? Atena, 2011. 207 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 viikoksi Lappiin vaeltamaan. Siell\u00e4 tulee yleens\u00e4 mietitty\u00e4 repun painon alla syntyj\u00e4 syvi\u00e4. Varmaan t\u00e4m\u00e4n Jussi Viitalan kirjan antamat \u00e4rsykkeet nousevat siell\u00e4kin mieleen pohdittavaksi. Onko meill\u00e4 tulevaisuutta? Lapin viel\u00e4 puhtailla hangilla tuntuu mahdottomalta ajatus kaiken sen h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4, mutta siell\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":2,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[39,274],"class_list":["post-389","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-filosofia","tag-tietokirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/389","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=389"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/389\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":391,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/389\/revisions\/391"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=389"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=389"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=389"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}