{"id":3898,"date":"2015-02-22T20:12:51","date_gmt":"2015-02-22T17:12:51","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3898"},"modified":"2015-02-22T20:12:51","modified_gmt":"2015-02-22T17:12:51","slug":"pohjolan-leijona","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3898","title":{"rendered":"Pohjolan leijona"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/02\/Pohjolan-leijona.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-3899\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/02\/Pohjolan-leijona-209x300.jpg\" alt=\"Pohjolan leijona\" width=\"209\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/02\/Pohjolan-leijona-209x300.jpg 209w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/02\/Pohjolan-leijona.jpg 318w\" sizes=\"auto, (max-width: 209px) 100vw, 209px\" \/><\/a>&#8217;Olen nyt sulatellut lukemaani kuukauden ajan ja lienen valmis siit\u00e4 jotain sanomaan. Kyse on viime vuoden Tietofinlandialla palkitusta <strong>Mirkka Lappalaisen<\/strong> kirjasta <\/em>Pohjolan leijona<em>. En ole nyky\u00e4\u00e4n lukenut kovinkaan paljon t\u00e4m\u00e4ntyyppisi\u00e4 tietokirjoja, enemm\u00e4nkin m\u00e4\u00e4ritysoppaita. Ehk\u00e4 siksi t\u00e4h\u00e4n kirjaan oli ensin vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lle ja saada sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 jonkinmoinen kokonaisuus selville. Lopussa kiitos seisoo, sanotaan, niin t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa. T\u00e4ss\u00e4 muutamia ajatuksia luetusta. Mielipiteet ovat omiani, tekstin esiin nostamia.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Kirja kertoo muutaman kymmenen vuoden ajasta 1600-luvun alussa. Kuninkaana Ruotsissa on ensin <strong>Kaarle IX<\/strong> ja sitten h\u00e4nen poikansa <strong>Kustaa II Adolf<\/strong>, Pohjolan leijona. Kirja valottaa enemm\u00e4nkin tuon aikakauden taustoja kuin itse kuningasta. T\u00e4m\u00e4 sankarikuningas on nostettu varsinkin Ruotsissa myyttiseen asemaan, mutta my\u00f6s meill\u00e4, sill\u00e4 ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n ihan liputusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 marraskuun kuudentena, Kustaa-kuninkaan kuolinp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Sankariksi Kustaa II Adolf\u00a0nousi sotiensa vuoksi. Kun Kaarle IX kuoli, ajateltiin perustaa holhoushallitus, mutta vallan ottikin alaik\u00e4inen\u00a0poikanen. Maa oli sekasortoisessa tilassa sis\u00e4llissodan (Nuijasota) j\u00e4lkeen eik\u00e4 Kaarle ollut pystynyt muuttamaan perinteist\u00e4 kuningaskeskeit\u00e4 hallitusj\u00e4rjetelm\u00e4\u00e4. Suomi oli siihen aikaan l\u00f6yh\u00e4sti sidoksissa Ruotsiin, ja osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli kallellaan <strong>Sigismundin<\/strong> Puolaan p\u00e4in. Kuningas palautti j\u00e4rjestyksen matkoillaan ja uudistuksillaan my\u00f6s it\u00e4iseen osaan maata. H\u00e4n valitsi hyvi\u00e4 neuvonantajia ja niinp\u00e4 esim. <strong>Axel Oxenstierna<\/strong> nousi keskeiseksi hallinnolliseksi uudistajaksi, jopa Euroopan mittakaavassa.<\/p>\n<p>Suomi oli k\u00e4rsinyt sotilaiden majoittamisesta eli linnaleirist\u00e4 ja kapinoi sen vuoksi Ruotsin valtaa vastaan. Se oli luonnollista, koska sotaa oli k\u00e4yty Balttiassa niin\u00a0Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kuin Puolaakin vastaan. T\u00e4ll\u00f6in sotajoukot kulkivat Suomen kautta ja meid\u00e4n miehemme vietiin puolustamaan maata vuosikausiksi kauas kotoa. Kustaan oli pidett\u00e4v\u00e4 maa tyytyv\u00e4isen\u00e4. H\u00e4n uudisti verotuksen ja oikeuslaitoksen, j\u00e4rkeisti kauppaa, rakensi teit\u00e4 ja soti.<\/p>\n<p>Kirjassa ei kerrota asioita\u00a0kronologisessa j\u00e4rjetyksess\u00e4, niin kuin yleens\u00e4 on tapana. Se tekee kirjasta sekavan ja osin poukkoilevan tuntuisen. Ensin oli vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 sen kanssa sinuiksi. Lis\u00e4ksi dokumentatiiviset ja jopa fiktiiviset jaksot saattavat sekoittua faktoihin. Toisaalta n\u00e4in henkil\u00f6t tulevat l\u00e4hemm\u00e4ksi lukijaa, inhimillisemmiksi. Kustaa II Adolf, paitsi ett\u00e4 oli suuri soturi, oli my\u00f6s ajattelija, haaveilija, pelkuri\u00a0ja paljon muuta, siis tavallinen ihminen. Koko ik\u00e4ns\u00e4 h\u00e4n pelk\u00e4si Sigismundin tulevan vaatimaan Ruotsin kruunua takaisin itselleen. Koko ik\u00e4ns\u00e4 Kustaa\u00a0halusi suojella protestanttista kirkkoa katolisuudelta. Ennen kaikkea h\u00e4n kuitenkin oli soturi, joka ei kaihtanut vaaratilanteita eik\u00e4 kurjia olosuhteita.<\/p>\n<p>Kun puhutaan Ruotsin suurvalta-ajasta, puhutaan juuri Kustaa II Adolfin\u00a0luomasta ajasta. Tosiasiahan on, ettei Ruotsi ole koskaan ollut mik\u00e4\u00e4n todellinen suurvalta. Se oli protestanttien ydinalue, tukipilari toista poolia katolisuutta vastaan. Suuret maa-alueet eiv\u00e4t viel\u00e4 tee suurvaltaa, jos asukkaita on vain kourallinen. Kustaan kuollessa It\u00e4meri oli l\u00e4hes kokonaan Ruotsin sis\u00e4llismeri, mutta maa oli sodassa kaikkia sen ymp\u00e4rill\u00e4 olevia maita vastaan. Vajaan sadan vuoden kuluttua Kaarle XII h\u00e4vitti sitten kaiken. Kirjan myyttinen kuningas oli inhimillinen olento, joka teki suuria tekoja, mutta my\u00f6s ep\u00e4onnistui. Suomi kiinnitettiin silloin lujin siten em\u00e4maahan ja sen teht\u00e4v\u00e4 oli tuottaa valtakunnalle veroja ja miehi\u00e4 eli Suomi oli siihen aikaan l\u00e4hes siirtomaa-asemassa.<\/p>\n<p>30-vuotisessa sodassa maamme sotilaat\u00a0saavuttivat myyttisen Hakkapeliitta-maineen. Todellisuudessa t\u00e4llaista joukkoa ei ollut olemassakaan. Historia ei tunne Hakkapeliittoja. Se on kehitelty vasta 1800-luvulla Topeliuksen tarinoissa. Suomalaiset ratsumiehet olivat kuitenkin\u00a0uljaita sotureita ja ansaitsevat maineensa. Kirjan luoma kuva pienen ihmisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 silloisessa maailmassa on aika lohduton. Tuli mieleen, ett\u00e4 jos p\u00e4\u00e4si mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan asumaan, saattoi s\u00e4ily\u00e4 hengiss\u00e4, muuten ei saanut mit\u00e4\u00e4n oikeutta, vain velvollisuuksia.<\/p>\n<p>Sodissa p\u00e4\u00e4osissa olivat suomalaiset miehet ja niinp\u00e4 vieraillessaan Tukholman kuninkaanlinnan aarrekammiossa, pit\u00e4\u00e4 aina muistaa, ett\u00e4 siell\u00e4 olevat aarteet ovat my\u00f6s meid\u00e4n esi-isiemme verell\u00e4 maksetut. Historia pit\u00e4\u00e4 suurmiehen\u00e4 soturia ja valloittajaa. Kustaa II Adolf oli t\u00e4llainen. Minusta yh\u00e4 enemm\u00e4n pit\u00e4isi painottaa sellaisiakin piirteit\u00e4, jotka vaikuttavat my\u00f6nteisesti tavallisen ihmisen asioihin. T\u00e4ll\u00e4kin mittajanalla Kustaa oli suuri hallitsija, vaikka monesti vain h\u00e4nen sotansa muistetaan. Kirja kannattaa lukea huolella. Se on ehk\u00e4 historian popularisointia, mutta hyv\u00e4\u00e4 sellaista.<\/p>\n<p><em>Lappalainen, Mirkka: Pohjolan leijona. Siltala, 2014. 321 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Olen nyt sulatellut lukemaani kuukauden ajan ja lienen valmis siit\u00e4 jotain sanomaan. Kyse on viime vuoden Tietofinlandialla palkitusta Mirkka Lappalaisen kirjasta Pohjolan leijona. En ole nyky\u00e4\u00e4n lukenut kovinkaan paljon t\u00e4m\u00e4ntyyppisi\u00e4 tietokirjoja, enemm\u00e4nkin m\u00e4\u00e4ritysoppaita. Ehk\u00e4 siksi t\u00e4h\u00e4n kirjaan oli ensin vaikea &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3898\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[41,53,274],"class_list":["post-3898","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-finlandia","tag-historia","tag-tietokirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3898","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3898"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3898\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3903,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3898\/revisions\/3903"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3898"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3898"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3898"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}