{"id":3905,"date":"2015-02-28T20:52:08","date_gmt":"2015-02-28T17:52:08","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3905"},"modified":"2015-02-28T20:53:50","modified_gmt":"2015-02-28T17:53:50","slug":"lapin-kasveja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=3905","title":{"rendered":"Lapin kasveja"},"content":{"rendered":"

\"Lapin<\/a>’Jyv\u00e4skyl\u00e4n Vanhan Kirjan Talvessa muutama viikko sitten sattui k\u00e4teeni pieni kirja <\/em>Lapin kasveja. Se on pieni otos Carl von Linn\u00e9n<\/b> kuuluisasta latinankielisesta <\/em>Flora Lapponicasta <\/a>vuodelta 1737. Alkuper\u00e4inen noin 400-sivuinen teos on ilmestynyt Hollannissa Linn\u00e9n ollessa 30-vuotias ja siin\u00e4 h\u00e4n esittelee yli 530 Lapista tapaamaansa kasvia ja sient\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n julkaisi my\u00f6s p\u00e4\u00e4teoksensa<\/em>\u00a0Systema naturaen samoihin aikoihin. Tiedot kasvikirjaansa h\u00e4n sai Lapinmatkallaan kes\u00e4ll\u00e4 1732. Silloin h\u00e4n l\u00e4hti Upsalasta pohjoiseen ja oikeastaan kiersi Pohjanlahden poiketen suurempien jokien varsia pitkin sis\u00e4maahan. Luulajanjokea pitkin h\u00e4n k\u00e4vi aina Atlantin rannalla saakka. Takaisin Upsalaan h\u00e4n palasi Turun ja Ahvenanmaan kautta. <\/em><\/span><\/p>\n

Matkansa ajan h\u00e4n piti tarkkaa p\u00e4iv\u00e4kirjaa ja kirjasi siihen paitsi kasveja niin my\u00f6s el\u00e4imi\u00e4.\u00a0Ihmisi\u00e4kin h\u00e4n tarkkaili kertoen heid\u00e4n uskomuksistaan ja tavoistaan. H\u00e4n ker\u00e4si matkallaan my\u00f6s mittavan kasvikokoelman, johon nyky\u00e4\u00e4n voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutustumaan vaikka internetin kautta<\/a>.\u00a0H\u00e4nen elinaikanaan ei julkaistu selostetta matkasta, vaan se ilmestyi englanniksi vasta vuonna 1811 ja ruotsiksi <\/em>(Lappl\u00e4ndska resa ) vuonna 1889. T\u00e4m\u00e4 kirja on my\u00f6s suomennettu vuonna 1969. <\/em>Flora lapponica on kuuluisa kirja ja sit\u00e4 on lainattu monessa kohdin, kun Linn\u00e9st\u00e4 puhutaan. Siksi oli mielenkiintoista tutustua t\u00e4h\u00e4n aarteeseen ihan suomeksi, vaikka t\u00e4m\u00e4\u00a0kirjanen onkin vain pieni osa\u00a0koko teoksesta. Kirjasta aistii kuitenkin jo Linn\u00e9n suuren oivalluksen eli\u00f6iden luokitteluun, jonka h\u00e4n sitten esitteli <\/em>Systema naturaessa<\/a>. Vaikka h\u00e4n kasvikirjassaan viel\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin kasvien nimin\u00e4 pitki\u00e4 latinankielisi\u00e4 rimpsuja, niin alta voi n\u00e4hd\u00e4 jo kaksiosaisen nimist\u00f6n alun ja lajien luokitelun luokkiin, lahkoihin, sukuihin ja lajeihin. Esimerkiksi luhtavillalle h\u00e4n antaa nimen <\/em>Eriophorum spicis pendulis, jossa alkuosa on s\u00e4ilynyt villojen sukunimen\u00e4 edelleenkin ja loppuosa ’riippuvat\u00e4hk\u00e4inen’ kuvaa kasvin kasvutapaa. Pitk\u00e4\u00e4n kasvin suomenkielinen nimi olikin monit\u00e4hk\u00e4villa, joka tullee l\u00e4hes suoraan Linn\u00e9n antamasta nimest\u00e4. Nyt kasvin tieteellinen nimi Linn\u00e9n luoman j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan on <\/em>Eriophorum angustifolium.<\/em><\/span><\/p>\n

Linn\u00e9n aikana kasveihin luettiin sienetkin ja siksi kirjassa on kerrottu my\u00f6s sienil\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 ja niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksista. Linn\u00e9n mielenkiinnon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuvaa my\u00f6s se, ett\u00e4 h\u00e4n havainnoi matkallaan kaikkea n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4. Niinp\u00e4 kirjan lopussa h\u00e4n kuvaa my\u00f6s joitakin Lapille tyypillisi\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4, kuten s\u00e4\u00e4ski\u00e4 ja m\u00e4k\u00e4ri\u00e4, joihin edelleenkin jokainen Lapin kulkija t\u00f6rm\u00e4\u00e4. Kirjan lopussa on my\u00f6s alkuper\u00e4isen kirjan 12 kuvataulua. Niist\u00e4 n\u00e4kee selv\u00e4sti tuolle ajalle ominaisen pikkutarkan kuvaustavan. Lis\u00e4ksi kirja on varustettu suomentajan esipuheella ja kommenteilla.<\/em><\/span><\/p>\n

H\u00e4mm\u00e4styin, ettei t\u00e4t\u00e4 kirjaa ole aikaisemmin suomennettu. Oikeastaan pidin sit\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 harva meist\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 osaa latinaa. Linn\u00e9n aikana kaikki v\u00e4h\u00e4nkin merkitt\u00e4v\u00e4 kuitenkin kirjoitettiin latinaksi. Pieni kirjanen on Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) julkaisema ja sellaisenaan kulttuuriteko. Vaikka kirjan ilmestymisest\u00e4 on kulunut jo reilut kaksikymment\u00e4 vuotta ei sen vieh\u00e4tys mihink\u00e4\u00e4n katoa. Niinp\u00e4 kehoitan alan harrastajia ja muitakin selaamaan antikvariaatteja tai kyselem\u00e4\u00e4n kirjaa kirjastoista. Siihen kannattaa tutustua. Sen kautta p\u00e4\u00e4see tutustumaan itse mestariinkin paremmin.’<\/em><\/span><\/p>\n

von Linn\u00e9, Carl: Lapin kasveja. SKS, 1991 (suom. Marja Itkonen-Kaila). 176 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Jyv\u00e4skyl\u00e4n Vanhan Kirjan Talvessa muutama viikko sitten sattui k\u00e4teeni pieni kirja Lapin kasveja. Se on pieni otos Carl von Linn\u00e9n kuuluisasta latinankielisesta Flora Lapponicasta vuodelta 1737. Alkuper\u00e4inen noin 400-sivuinen teos on ilmestynyt Hollannissa Linn\u00e9n ollessa 30-vuotias ja siin\u00e4 h\u00e4n esittelee … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-3905","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3905","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3905"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3905\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3910,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3905\/revisions\/3910"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3905"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3905"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3905"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}