{"id":422,"date":"2012-06-12T21:43:12","date_gmt":"2012-06-12T19:43:12","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=422"},"modified":"2013-04-20T21:12:50","modified_gmt":"2013-04-20T19:12:50","slug":"vieraslajiko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=422","title":{"rendered":"Vieraslajiko?"},"content":{"rendered":"

\"puistolemmikki\"<\/a><\/p>\n

’Kuvan kasvi on puistolemmikki (<\/em>Myosotis sylvatica), joka on Suomessa uustulokas ja levinnyt Lapin porteille saakka. Yleisesti se miellet\u00e4\u00e4n koristekasviksi ja karkulaiseksi. Kasvia tavataan sek\u00e4 normaalina sinikukkaisena ett\u00e4 albiinomuotona valkokukkaisena.<\/em><\/span> <\/em>Mietin asiaa vain sen vuoksi, ett\u00e4 ensi sunnuntaina on Luonnonsuojeluliiton lanseeraama Luonnonkukanp\u00e4iv\u00e4<\/strong> ja sen t\u00e4m\u00e4n vuoden teemalaji on luhtalemmikki (<\/span>Myosotis scorpioides<\/span>). N\u00e4m\u00e4 kaksi kasvia menev\u00e4t helposti sekaisin, jos ei ole tarkka.’<\/span><\/p>\n

Vuonna 2011 julkaistiin ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi. Siin\u00e4 on listattuna kaikki ne lajit, jotka ovat jo tai voivat olla vahingollisia suomalaiselle el\u00e4m\u00e4lle ja luonnolle. Tunnetuimmiksi kasvien osalta ovat tulleet sellaiset lajit kuin lupiini ja j\u00e4ttipalsami. Monet eiv\u00e4t miell\u00e4 niit\u00e4 haitallisiksi tai edes vieraslajeiksi, siksi yleisi\u00e4 ja laajalle levinneit\u00e4 ne ovat. N\u00e4iden kahden osalta ovat monet viranomaisetkin nostaneet jo k\u00e4det pystyyn, ei niille en\u00e4\u00e4 voi mit\u00e4\u00e4n. Tosi onkin, ett\u00e4 sek\u00e4 lupiinia ett\u00e4 j\u00e4ttipalsamia tavataan jatkuvasti uusilta alueilta eik\u00e4 vahojakaan saada tuhotuiksi. Surullisen kuuluisaksi tuli my\u00f6s j\u00e4ttiputki, sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n komea kasvi, mutta sen neste on auringonvalon kanssa polttavaa ja aiheuttaa palovamman kaltaisia rakkuloita. J\u00e4ttiputket on saatu aisoihin suuressa osassa maata, mutta jatkossa niidenkin kanssa saa olla tarkkana, sill\u00e4 uusia lajeja saapuu maamme l\u00e4heisyyteen valmiina levi\u00e4m\u00e4\u00e4n meille.<\/p>\n

Aikoinaan maahamme tuotiin kotipihojen kaunistamiseksi kasveja ulkomailta. Augustin Ehrensv\u00e4rd lahjoitti perim\u00e4tiedon mukaan jokaiselle Suomenlinnan rakentajalle sireenin taimen ja niin koko maa tuli katettua t\u00e4ll\u00e4 kauniilla koristekasvilla hyvin nopeasti. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 kasvi koristaa varsinkin maaseudulla edelleen kotipihoja ja s\u00e4ilyy autiotalojenkin pihoissa vuosikymmeni\u00e4. Kukkapenkkien kautta t\u00e4nne on tullut koristeeksi my\u00f6s puistolemmikki. Se on agressiivinen levi\u00e4j\u00e4 ja valtaa yh\u00e4 uusia kasvupaikkoja asutuksen l\u00e4heisyydest\u00e4. Viel\u00e4 1990-luvun alussa esimerkiksi Luopioisista ei oltu l\u00f6ydetty yht\u00e4\u00e4n sen kasvupaikkaa, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuvan kaltaisia kasvustoja l\u00f6ytyy yhten\u00e4\u00e4n teiden pientareilta, ojista, pihojen reunoilta, niityilt\u00e4 ja aitovierist\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4 tekee puistolemmikist\u00e4 kauniin koristekarkulaisen, mutta lupiinista vahingollisen vieraslajin? T\u00e4t\u00e4 siet\u00e4\u00e4 mietti\u00e4. Monet maamme kasvilajit ovat tulleet t\u00e4nne ihmisen mukana ja vallanneet oman kasvupaikkansa. Onpa uhanalaisluettelossakin lajeja, jotka todellisuudessa ovat tulokkaita. Kun lajin suojelua mietit\u00e4\u00e4n ja harkitaan kalliitakin toimenpiteit\u00e4, luulisi etusijalla olevan alkuper\u00e4isen lajin, tosin sekin on tosiasiassa tullut\u00a0t\u00e4nne j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen ja kotiutunut kasvupaikoilleen ihmisen my\u00f6t\u00e4 tai ilman. Me ihailemme ketoja ja niiden kasveja, suojelemme niit\u00e4 ja perustamme uusia kylv\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ketokasveja sopivalle paikalle. Nurmilaukka tuli t\u00e4nne rautakaudella yrtiksi ja kotiutui linnojen ja linnavuorien l\u00e4heisyyteen, piharatamo kulki ihmisten ja el\u00e4inten jaloissa paikoilleen ja valtasi lopulta koko maan. Tulokkaita, karkulaisia, vieraslajeja, liek\u00f6 kaikki samaa porukkaa, toiset muodostuvat vaarallisiksi toiset eiv\u00e4t. Ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 vieraslaji uhkaa maamme ns. alkuper\u00e4ist\u00e4 kasvillisuutta, mutta mik\u00e4 sitten on alkuper\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Tulkoon sekin nyt kerrottua, ett\u00e4 puistolemmikin erottaa luhtalemmikist\u00e4 kukkapohjuksen koukkup\u00e4isist\u00e4 karvoista. Katsotaanpa tarkkaan ensi pyh\u00e4n\u00e4. Onhan niill\u00e4 my\u00f6s erilaiset kasvupaikkavaatimukset, joten tuskin ne toisiaan uhkaavat tai sekaisin kasvavat. Annetaan karkulaisen viihty\u00e4 ja villiinty\u00e4 kauniina silm\u00e4nilona.<\/p>\n

Itse j\u00e4rjest\u00e4n kukkak\u00e4velyn Syd\u00e4n-H\u00e4meess\u00e4. Se on muodostunut kyl\u00e4n perinteeksi jo usean vuoden aikana ja kolmisenkymment\u00e4 innokasta kukkien ’mets\u00e4t\u00e4j\u00e4\u00e4’ on matkassa varmaan ensi pyh\u00e4n\u00e4kin. Tervetuloa joukkoon, yhteystidot l\u00f6ytyv\u00e4t Luonnonsuojeluv\u00e4est\u00e4 ja liiton kotisivuilta!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kuvan kasvi on puistolemmikki (Myosotis sylvatica), joka on Suomessa uustulokas ja levinnyt Lapin porteille saakka. Yleisesti se miellet\u00e4\u00e4n koristekasviksi ja karkulaiseksi. Kasvia tavataan sek\u00e4 normaalina sinikukkaisena ett\u00e4 albiinomuotona valkokukkaisena. Mietin asiaa vain sen vuoksi, ett\u00e4 ensi sunnuntaina on Luonnonsuojeluliiton lanseeraama … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":23,"footnotes":""},"categories":[6,11],"tags":[80,109,315],"class_list":["post-422","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","category-yleista","tag-karkulainen","tag-koristekasvi","tag-vieraslaji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/422","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=422"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/422\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1266,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/422\/revisions\/1266"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=422"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=422"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=422"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}