{"id":4226,"date":"2015-07-24T12:20:33","date_gmt":"2015-07-24T09:20:33","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4226"},"modified":"2015-07-24T12:20:33","modified_gmt":"2015-07-24T09:20:33","slug":"piispansormus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4226","title":{"rendered":"Piispansormus"},"content":{"rendered":"

\"piispansormus\"<\/a>’Sadep\u00e4ivien ratoksi on syyt\u00e4\u00a0valita luettavaa. Milja<\/strong> Kauniston<\/strong> romaanitrilogian Olavi\u00a0<\/strong>Maunupojasta<\/strong>\u00a0<\/em><\/span>p\u00e4\u00e4t\u00f6sosa sai t\u00e4ll\u00e4 kertaa kelvata viihdykkeeksi. Komeaa luettavaa se olikin, kun kaksi edellist\u00e4 osaa olivat antaneet jo kuvaa tyylist\u00e4 ja kirjasarjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Nyt tarina saatettiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja Olavi p\u00e4\u00e4stettiin lepoon seikkailuistaan. Aikaisemmin olen arvioinut blogissani\u00a0sarjan keskimm\u00e4isen osan, joten siihen en en\u00e4\u00e4 puutu, mutta sen voi kyll\u00e4 lueskella ennakkoon p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen jyv\u00e4lle kirjasarjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Se l\u00f6ytyy t\u00e4m\u00e4n linkin<\/a> takaa. Kirjasarjaa voi kyll\u00e4 suositella historiasta kiinnostuneille.’<\/em><\/span><\/p>\n

Piispansormus<\/em> on Olavi Maununpojan seikkailujen kolmas ja viimeinen osa (Edelliset osat ovat\u00a0Synnintekij\u00e4<\/em> ja Kalmantanssi<\/em>). Kirja alkaa Etel\u00e4-Ranskasta, miss\u00e4 Olavi viett\u00e4\u00e4 aikaansa Miraclen kanssa h\u00e4nen vieraanaan. El\u00e4m\u00e4 on onnellista ja rakkautta riitt\u00e4\u00e4. Tallirenki Oudinet saa kuitenkin surmansa Olavin humalap\u00e4iss\u00e4\u00e4n aiheuttaman\u00a0tappelun seurauksena ja niinp\u00e4 h\u00e4n joutuu Miraclen ep\u00e4suosioon ja poisajamaksi.<\/p>\n

Olavi palaa Pariisiin ja p\u00e4\u00e4tyy ensin englantilaisen kansakunnan puheenjohtajaksi ja sitten koko yliopiston rehtoriksi. Miracle joutuu syytteeseen tallirengin murhasta ja piispa Cauchon<\/strong> vaikuttaa siihen, ett\u00e4 h\u00e4net p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n polttaa roviolla mieheksi pukeutuneena naisena ja noitana. Olavi kirist\u00e4\u00e4 piispalta rahaa t\u00e4m\u00e4n sormus sormessaan ja etsii rakastettuaan, mutta my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n is\u00e4\u00e4, Wallesin prinssi\u00e4 Mareduddia<\/strong>.<\/p>\n

100-vuotinen sota tulee p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4 ja englantilaiset per\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t Ransakasta. Rauhanteossa prinssi luopuu Wallesista, Englanti Ranskasta ja valtaa nousee pit\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4\u00a0Jolanda Aragonilainen<\/strong>, jolta Olavi yritt\u00e4\u00e4 kirist\u00e4\u00e4 suojelusta Miraclelle. Lopulta h\u00e4net erotetaan rehtorin virasta, tuomitaan kuolemaan, mutta l\u00e4hetet\u00e4\u00e4nkin Baselin kirkolliskokoukseen juonittelemaan ja murhaamaan Jolandan k\u00e4skyst\u00e4 munkki Martin le Franc<\/strong>, joka osoittautuu h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4kseen. T\u00e4m\u00e4 on palanut pahoin, mutta hengiss\u00e4. H\u00e4nkin oli yksi sodan rauhanehto. Yst\u00e4vyys ja rakkaus s\u00e4ilyy loppuun saakka, vaikka he eiv\u00e4t voikaan koskaan el\u00e4\u00e4 kuin mies ja vaimo. Olavi palaa Suomeen Turun tuomiorovastiksi ja my\u00f6hemmin Turun piispaksi, Martin\u00a0palvelee paavia ja t\u00e4m\u00e4n l\u00e4heisi\u00e4 kohoten lopulta Novalesin luostarin apotiksi.<\/p>\n

Tarina saa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Olavi Maununpojan el\u00e4m\u00e4 tulee luodattua l\u00e4pikotaisin. Historia kertoo kaiken samalla tavalla, paitsi … T\u00e4ss\u00e4 tullaankin kirjasarjan fiktiiviseen osaan. Suuri osa kirjan henkil\u00f6ist\u00e4 on el\u00e4nyt, niin piispa kuin Miraclekin ja he ovat toimineet kirjan tapaan, mutta ovatko he koskaan kohdanneet tai el\u00e4neet yhdess\u00e4, se on fiktiota. Monet arveluttavat kohdat kirjassa luovat varjon koko sen ajan kirkolliselle el\u00e4m\u00e4lle. Olivatko papit tuollaisia ellostelioita, Olavikin, oliko naisen mahdollista el\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 miehen\u00e4 ja nousta apotiksi asti, oliko sodan lopetus kaikkineen tuollaista n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, kuinka ahneita ihmiset silloin olivatkaan. Tosin ihmisi\u00e4 he olivat silloinkin ja heikkoja.<\/p>\n

Ehk\u00e4 entiset kirjailijat (esim. Waltari, jonka kirjoja t\u00e4m\u00e4n teksti muistuttaa) antoivat kaunistellun kuvan sen ajan ihmisist\u00e4. Vaikea tiet\u00e4\u00e4. Kirja on sujuvasti kirjoitettu ja siit\u00e4 muodostuu hyv\u00e4 kokonaisuus, hyv\u00e4 lopetus tarinalle, joskin se on tolkuttoman pitk\u00e4 ja varsinkin henkil\u00f6iden ja valtasuhteiden moninaisuus sai joskus hieromaan p\u00e4\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 kukas t\u00e4m\u00e4 nyt taas onkaan, mik\u00e4 on Orleans, kuka Kaarle VII tai Henrik V. T\u00e4ytyisi tuntea historia v\u00e4h\u00e4n paremmin. Toisaalta kirjasarja on hyv\u00e4\u00e4 viihdett\u00e4 n\u00e4in sateisena kes\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Milja Kaunisto: Piispansormus. Gummerus, 2015. 470 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Sadep\u00e4ivien ratoksi on syyt\u00e4\u00a0valita luettavaa. Milja Kauniston romaanitrilogian Olavi\u00a0Maunupojasta\u00a0p\u00e4\u00e4t\u00f6sosa sai t\u00e4ll\u00e4 kertaa kelvata viihdykkeeksi. Komeaa luettavaa se olikin, kun kaksi edellist\u00e4 osaa olivat antaneet jo kuvaa tyylist\u00e4 ja kirjasarjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Nyt tarina saatettiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja Olavi p\u00e4\u00e4stettiin lepoon seikkailuistaan. Aikaisemmin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":8,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53],"class_list":["post-4226","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4226","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4226"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4226\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4229,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4226\/revisions\/4229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4226"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4226"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4226"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}