{"id":432,"date":"2012-07-01T18:26:44","date_gmt":"2012-07-01T16:26:44","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=432"},"modified":"2013-04-20T21:03:21","modified_gmt":"2013-04-20T19:03:21","slug":"saarenmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=432","title":{"rendered":"Saarenmaa"},"content":{"rendered":"

\"saarenmaank.1\"<\/a><\/a><\/p>\n

’Vietin muutaman juhannuksen j\u00e4lkeisen p\u00e4iv\u00e4n Viron Saarenmaalla kasvi- ja kuvausretkell\u00e4. Kohteena oli kuvan Saarenmaank\u00e4mmekk\u00e4 <\/em>(Dactylorhiza osiliensis). Samalla tuli kuvailtua ja katsastettua saaren muitakin k\u00e4mmek\u00f6it\u00e4. Kaiken kaikkiaan taisi l\u00f6yty\u00e4 pitk\u00e4lti toistakymmen lajia ja lis\u00e4ksi viel\u00e4 variaatiot p\u00e4\u00e4lle. L\u00e4nsi-Saarenmaa on k\u00e4mmekk\u00e4seutua, paratiisia. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy Viron monipuolisin valikoima.’<\/em><\/span><\/p>\n

Dactylorhiza<\/em>-suku on vaikea lajittaa. Lajit risteytyv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n ja muodostavat sitten v\u00e4hitellen kasvustoja, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t joka suolla erilaisilta. Punak\u00e4mmek\u00e4st\u00e4 (D. incarnata<\/em>) l\u00f6ytyy luunv\u00e4rinen vahapunak\u00e4mmekk\u00e4 (var. ochroleuca<\/em>) ja tummanpunainen verik\u00e4mmekk\u00e4 (var. cruenta<\/em>). Kaitak\u00e4mmek\u00f6ist\u00e4 (D. traunsteineri<\/em>) l\u00f6ytyy sirppim\u00e4ist\u00e4 k\u00e4mmekk\u00e4\u00e4 (D. russowii<\/em>) ja rahkam\u00e4tt\u00e4iden rahkak\u00e4mmekk\u00e4\u00e4. Tavallisesta maariank\u00e4mmek\u00e4st\u00e4 (D. maculata<\/em>) erotetaan korpimuoto ja kalkkimuoto (ssp. fuchsii<\/em>). Kun kaikki n\u00e4m\u00e4 sekoitetaan kesken\u00e4\u00e4n, on soppa valmis. Nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ajan tuijottelin kukkien alahuulen leveytt\u00e4 ja liuskaisuutta, v\u00e4ri\u00e4 ja tukilehtien muotoa, lehden t\u00e4plien asemaa lehden ala- tai yl\u00e4pinnalla. Kun sekaan sotketaan viel\u00e4 n\u00e4m\u00e4 uutuudet, jotka edustavat toukok\u00e4mmek\u00f6it\u00e4 (D. majalis<\/em>) ei voi kuin ihailla niit\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4 viel\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

Saarenmaank\u00e4mmekk\u00e4 (D. osiliensis<\/em>) erotettiin \u00e4skett\u00e4in toukok\u00e4mmek\u00f6ist\u00e4 omaksi lajikseen. Sen seurana kasvoi Virossa omaksi lajikseen nimetty balttiantoukok\u00e4mmekk\u00e4 (D. baltica<\/em>). Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 meille selvisi, ett\u00e4 sit\u00e4kin oli jo edetty variaatiotasolle ja saatu oma paikallinen rotunsa Kuusniemenk\u00e4mmekk\u00e4. Sen tieteellist\u00e4 nime\u00e4 en viel\u00e4 oppinut. Kun niit\u00e4 kaikkia katseli tarkkaan, niin erot l\u00f6ytyiv\u00e4t, mutta olivat monesti hyvin pieni\u00e4. Hyv\u00e4ksyin ne, koska olen tottunut sammalmaailmassa erottelemaan lajeja solutasolla. Nyt riittiv\u00e4t sent\u00e4\u00e4n omat silm\u00e4t ja joskus suurennuslasi.<\/p>\n

\n\"saarenmaank.2\"<\/a>Sille en kuitenkaan voinut mit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kun n\u00e4it\u00e4 minulle uusia k\u00e4mmek\u00f6it\u00e4 katseli, niin tuli taas mieleen muutaman vuoden takaiset katselmukset kotimaan kaitak\u00e4mmek\u00f6ist\u00e4. Silloin tuntui, ett\u00e4 joka suolla oli oma rotunsa, joka erosi viereisen suon rodusta enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n selv\u00e4sti. Silloin niit\u00e4 nimettiin sirppik\u00e4mmek\u00f6iksi ja rahkak\u00e4mmek\u00f6iksi ja taisi olla viel\u00e4 muitakin. Vanha Retkeilykasvio <\/em>tuntee kuitenkin vain kaitak\u00e4mmek\u00e4n. Oppaamme kertoi meille, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 uudet lajit on tutkittu DNA-analyysill\u00e4 ja todettu erilaisiksi. Voidaan siis nimet\u00e4 lajeiksi, vai voidaanko?<\/p>\n

Mik\u00e4 on laji? Kirjoissa se selitet\u00e4\u00e4n eli\u00f6ksi, joka pystyy lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ja saamaan itsens\u00e4kaltaisia j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. K\u00e4mmek\u00f6iss\u00e4 ensimm\u00e4inen pit\u00e4\u00e4 paikkansa, mutta j\u00e4lkimm\u00e4inen ei aina. Risteym\u00e4tkin muuttuvat usein lis\u00e4\u00e4ntymiskykyisiksi. Luulin, ett\u00e4 DNA-tutkimukset selvitt\u00e4isiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4kin ongelmat, mutta niin ei ole tainut k\u00e4yd\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4mmek\u00e4t, hienosti sanottuna orkideat, ovat kauniita katsella ja etsi\u00e4. Niiden parissa vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 hetki jos toinenkin, eik\u00e4 se aika mene hukkaan. Joka vuosi k\u00e4yn tarkastamassa Luopioisten Kurkisuon k\u00e4mmek\u00e4t ja toteamassa, ett\u00e4 siell\u00e4kin on muuntelua. Kaikki senk\u00e4\u00e4n suon k\u00e4mmek\u00e4t eiv\u00e4t sovi tiukkoihin lajiraameihin.<\/p>\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Vietin muutaman juhannuksen j\u00e4lkeisen p\u00e4iv\u00e4n Viron Saarenmaalla kasvi- ja kuvausretkell\u00e4. Kohteena oli kuvan Saarenmaank\u00e4mmekk\u00e4 (Dactylorhiza osiliensis). Samalla tuli kuvailtua ja katsastettua saaren muitakin k\u00e4mmek\u00f6it\u00e4. Kaiken kaikkiaan taisi l\u00f6yty\u00e4 pitk\u00e4lti toistakymmen lajia ja lis\u00e4ksi viel\u00e4 variaatiot p\u00e4\u00e4lle. L\u00e4nsi-Saarenmaa on k\u00e4mmekk\u00e4seutua, paratiisia. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":9,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[161,172,649,256],"class_list":["post-432","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-matka","tag-muoto","tag-putkilokasvit","tag-suo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/432","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=432"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/432\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":845,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/432\/revisions\/845"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=432"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=432"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=432"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}