{"id":4347,"date":"2015-09-02T19:41:15","date_gmt":"2015-09-02T16:41:15","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4347"},"modified":"2015-09-02T19:46:36","modified_gmt":"2015-09-02T16:46:36","slug":"rasismin-juuret","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4347","title":{"rendered":"Rasismin juuret"},"content":{"rendered":"

\"tn_tappakaa_ne_saatanat_1439888931\"’Olen lukenut viime aikoina kaksi rotuja ja rasismia\u00a0k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjaa.\u00a0Sven Lindquistin<\/strong> jo 20 vuotta sitten ilmestyneen Tappakaa ne saatanat, josta nyt on otettu uusintapainos ja afrikkalaisen Chimamanda Ngozi Adichien<\/strong> romaanin Kotiinpalaajat. Molemmat k\u00e4sittelev\u00e4t omalla tavallaan rasismia. Kun se on pinnalla t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4n lehdet siit\u00e4 jatkuvasti kirjoittavat, voi asiaa mietti\u00e4 my\u00f6s n\u00e4iden kirjojen kautta.’<\/em><\/span><\/p>\n

Tappakaa ne saatanat<\/em> on jo vanha\u00a0kirja, mutta se on t\u00e4n\u00e4\u00e4n aivan yht\u00e4 ajankohtainen kuin ensi kertaa ilmestyess\u00e4\u00e4nkin. Rasismi ei ole h\u00e4vinnyt maailmasta, mutta sen alkuper\u00e4 ja juuret n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t\u00a0h\u00e4m\u00e4rtyneen. T\u00e4m\u00e4 kirja valottaa eurooppalaista rasismia Euroopan valtioiden siirtomaapolitiikassa. Jos t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jokin valtio k\u00e4ytt\u00e4isi rasistista valtaa samalla tavalla kuin vuosisata sitten, se tuomittaisiin yleisesti ja valtio asetettaisiin boikottiin, syrj\u00e4\u00e4n, tuomittavaksi ihmisoikeustuomioistuimessa. Kuitenkin silloin niin Englanti, Ranska, Espanja, Belgia kuin Saksakin k\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t siirtomaidensa kansalaisia kohtaan rikollisesti ja t\u00e4ysin luvallisesti. Viel\u00e4 60-luvulla ihannoitiin sen ajan sankareina niin Henry Stanley\u00e4<\/strong>\u00a0kuin muitakin l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00f6it\u00e4 ja l\u00e4hetyssaarnaajia. Kuitenkin heid\u00e4n toimensa eiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ajattelun mukaan kest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nvaloa.<\/p>\n

Lindquist siteeraa sen ajan toisinajattelijoita, jotka kirjallisin keinoin yrittiv\u00e4t avata ihmisten silmi\u00e4 huomaamaan v\u00e4kivallan ja terrorin. Joseph Conrad<\/strong> kirjoitti kirjan Pimeyden syd\u00e4n<\/em>, jonka ydinlause on p\u00e4\u00e4ssyt Lindquistin\u00a0kirjan nimeksi. Tuona aikana rotuoppi rehotti ja tummat luokiteltiin paitsi villeiksi niin my\u00f6s v\u00e4h\u00e4-\u00e4lyisiksi, raaoiksi ja vaarallisiksi. Siksi heit\u00e4 sai surmata ilman rangaistusta ja heid\u00e4n omaisuutensa ry\u00f6st\u00e4\u00e4 ilmaan seuraamuksia. Pahimmilleen v\u00e4kivalta meni Belgian Kongossa, jonka v\u00e4est\u00f6n el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja varoilla on kustannettu Brysselin katukuvaa viel\u00e4kin hallitsevat monumentit kuningas Leopold II aikaan.<\/p>\n

Kirja valottaa monipuolisesti eurooppalaista siirtomaa-ajan rasismia ja sen siirtymist\u00e4 1900-luvulle. Kun Hitlerin julmuudet tuomitaan, usein unohdetaan, etteiv\u00e4t muutkaan maat mit\u00e4\u00e4n pulmusia olleet. Juutalaisvainot juontavat juurensa ja tarkoitusper\u00e4ns\u00e4 siirtomaavallan linnakkeista, joissa Saksa ei suinkaan ollut se pahin toimija. Silloin h\u00e4vitettiin surutta heimoja jopa kansoja sukupuuttoon pelk\u00e4st\u00e4 ahneudesta ja vallanhalusta joko orjuuttamalla tai per\u00e4ti mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Musta ihminen ei ollut ihminen eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 tullut kohdella ihmisen\u00e4. T\u00e4st\u00e4 on kulunut vain sata vuotta.<\/p>\n

Kun t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puhutaan rasismista, se on pient\u00e4 siihen verrattuna, mit\u00e4 se oli sata vuotta sitten. Erona on t\u00e4n\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 silloin sit\u00e4 ei pidetty mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4, nyt pidet\u00e4\u00e4n. Sen verran ihmiskunta on kehittynyt. Vanhoja tapoja ei poiskytket\u00e4 nappia painamalla. Hitlerin aikaan Stalin toimi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 samalla tavalla, se ei vain tullut samalla tavalla julkisuuteen, koska h\u00e4n h\u00e4vitti oman maansa rajojen sis\u00e4puolella olevia kansoja. Samaa teki Mao Kiinassa hieman my\u00f6hemmin. Kulttuurivallankumouksessa tuhottiin paljon suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 oman maan kansalaisia kuin Hitlerin aikaan Euroopassa.<\/p>\n

Nykyisen rotuvihan ja rasismin juuret ovat siirtomaavallassa, sen ajan hallitsijoiden ’luvallisessa’ toiminnassa. Ihmisess\u00e4 asuu rasismi kovassa ja kovasti on teht\u00e4v\u00e4 t\u00f6it\u00e4 sen poiskitkemisess\u00e4. Kun Jugoslavian raunioilla taisteltiin uusien valtioiden synnytyspaineessa 1990-luvulla, syyllistyttiin etnisiin puhdistuksiin samalla tavalla vaikkakin pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa. Samaa tekee Isis t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Syyriassa ja Pohjois-Afrikan maissa. Sama voi nousta esiin eri puolilta maailmaa tulevaisuudessakin. Siksi on tiedett\u00e4v\u00e4 menneisyys, jotta voi tajuta nykyisyytt\u00e4 ja vaikuttaa tulevaisuuteen. Lindquistin kirja on hyv\u00e4\u00a0lukea, siit\u00e4 saa pohjaa ymm\u00e4rt\u00e4miselle.<\/p>\n

Adichien kirja on kaunokirjallinen romaani, mutta se tuo kiinnostavalla tavalla esiin nigerialaisen ihmisen ajatuksia, el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja toimintaa nykymaailmassa, jossa ei en\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi olla rasismia. Hyv\u00e4 ja luettava romaani sekin, niin kuin h\u00e4nen edellinenkin teoksensa\u00a0Puolikas keltaista aurinkoa. <\/em>Ehk\u00e4 palaan Kotiinpalaajiin<\/em>\u00a0blogissa my\u00f6hemmin uudelleen, kunhan saan sen kokonaan luettua.<\/p>\n

Lindquist, Sven: Tappakaa ne saatanat. Into, 2015 (1992), suom. Antero Tiusanen. 250 s.<\/em>
\nAdichie, Chimamanda Ngozi: Kotiinpalaajat. Otava, 2014, suom. Hanna Tarkka. 523 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen lukenut viime aikoina kaksi rotuja ja rasismia\u00a0k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjaa.\u00a0Sven Lindquistin jo 20 vuotta sitten ilmestyneen Tappakaa ne saatanat, josta nyt on otettu uusintapainos ja afrikkalaisen Chimamanda Ngozi Adichien romaanin Kotiinpalaajat. Molemmat k\u00e4sittelev\u00e4t omalla tavallaan rasismia. Kun se on pinnalla t\u00e4n\u00e4kin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":2,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[404,652],"class_list":["post-4347","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-afrikka","tag-rasismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4347"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4352,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4347\/revisions\/4352"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}